Lemmenjoen kansallispuisto

Lemmenjoen kansallispuiston tunnus

Sijainti	Inari ja Kittilä Suomi
Lähin kaupunki	Rovaniemi
Pinta-ala	2 850 km²

Hallinto
Tyyppi	Kansallispuisto
Perustettu	1956
Luokitus	Ramsar-alue (en)
Kävijämäärä	16 900^[1] (2018)
Hallinto	Metsähallitus

Lemmenjoen kansallispuisto (pohjoissaameksi Leammi álbmotmeahcci) sijaitsee Suomen Lapissa, Inarin ja Kittilän kuntien alueella. Se on pinta-alaltaan (2 850 km²) Suomen suurin kansallispuisto ja Euroopan suurimpia metsäerämaita. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1956. Lemmenjoen kansallispuisto on saanut nimensä aluetta halkovasta noin 80 kilometriä pitkästä Lemmenjoesta, jonka nimitys taas on peräisin saamenkielisestä sanasta Leammijohka, joka tarkoittaa lämmintä jokea. Lemmenjoen kansallispuisto rajoittuu osaltaan Norjan Övre Anarjohka -kansallispuistoon. Kansallispuisto on valtion omistuksessa ja sitä hoitaa Metsähallitus.^[2]

Oahujoen autiotupa Lemmenjoen kansallispuistossa

Lemmenjokeen laskeva tunturipuro

Lemmenjoki

YleistäMuokkaa

Kansallispuiston luontoon kuuluvat tunturipaljakat, tunturikoivikot, laajat suot eli jängät ja Lemmenjokilaakson vanhat mäntymetsät. Kultasataman ja Jäkäläpään välisellä alueella voi nähdä kullanhuuhdonnan ja -kaivun historiaa ja nykyisyyttä, sekä kullankaivun luonnolle aiheuttamia jälkiä. Alueella toimii kesäisin noin sata henkilöä kullankaivun parissa, valtausmäärän ollessa hieman alle 40. Kansallispuiston suurin tunturi on Viipustunturien alueella sijaitseva noin 600 metriä korkea Morgam-Viibus.^[2] Kansallispuistossa asustaa myös suurpetoja kuten karhuja, maakotkia, ahmoja ja satunnaisesti myös susia. Uhanalaisia lajeja on 70.

Suurin osa puistossa liikkuvista ihmisistä on kesäisiä retkeilijöitä. Kokoon suhteutettuna Lemmenjoella käy kuitenkin verraten vähän retkeilijöitä, eli noin 15 000 henkilöä vuodessa.^[1] Kansallispuistossa on merkittyjä reittejä noin 60 kilometriä ja Lemmenjoen ylityksiin on rakennettu retkeilijöitä varten joitakin siltoja ja veneitäkin. Lemmenjoella on kesäisin myös järjestettyä moottoriveneliikennettä kuljettamassa retkeilijöitä Njurkulahdesta ylös jylhärantaista jokea Kultasatamaan. Kansallispuistossa on yli kymmenen autiotupaa ja kolme maksullista varaustupaa. Erä-lehden järjestämässä äänestyksessä Lemmenjoen kansallispuisto valittiin Suomen parhaaksi vaellusalueeksi.

Lemmenjoen kulta-alueelle on rakennettu kaksi pientä lentokenttää, Martiniiskonpalon (467 m) ja Keurulaisen (noin 500 m) ylätasangoille. Kentille voidaan laskeutua ja niiltä nousta pienehköillä potkurikoneilla.

Tunnetuimmat nähtävyydetMuokkaa

Lemmenjoen jokilaakso
Ravadasköngäs (putous)
Joenkielinen (tunturi)
Sallivaaran entisöity poroerotuspaikka
Kaapin Jounin kenttä (vanha porotila)
kullankaivualue
Njurkulahdessa sijaitseva luontotupa

LähteetMuokkaa

↑ ^a ^b Käyntimäärät kansallispuistoittain 2018 12.2.2019. Metsähallitus. Viitattu 24.3.2019.
↑ ^a ^b Laaksonen, Jouni: Retkeilijän kansallispuistot, s. 253–260. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29099-5.

KirjallisuuttaMuokkaa

Kajala, Liisa (toim.): Lemmenjoki: Suomen suurin kansallispuisto. Ivalo: Metsähallitus, Ylä-Lapin luonnonhoitoalue, 2004. ISBN 952-446-425-X.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lemmenjoen kansallispuisto Wikimedia Commonsissa

Metsähallituksen Luontoon.fi -sivuilla oleva esittely
Lemmenjoen kansallispuiston luontotupa
Norjan Övre Anarjokka -kansallispuisto (englanniksi)
Lemmenjoen kansallispuisto: Samuel Silhberpapierin kuvat (englanniksi)

Suomen kansallispuistot

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[kavija2018-1] Käyntimäärät kansallispuistoittain 2018 12.2.2019. Metsähallitus. Viitattu 24.3.2019.

[retkeilijankp-2] Laaksonen, Jouni: Retkeilijän kansallispuistot, s. 253–260. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29099-5.

[1]

[2]