Avaa päävalikko

Tsasouna

ortodoksisesta rukoushuoneesta Karjalassa käytetty termi
Heinäveden Valamon luostarin Pyhän Nikolaoksen tsasouna.
Muhoksen vuonna 1956 rakennettu Kristuksen kirkastumisen tsasouna, joka on nykyään purettu.[1]

Tsasouna tai tšasouna eli säässynä on ortodoksisesta rukoushuoneesta Karjalassa käytetty termi. Tsasouna-sana tulee venäjän sanasta tšasovnja (ven. часовня) ’kappeli’, joka edelleen juontuu sanasta tšas (ven. час) ’tunti, hetki’, joka viittaa tsasounissa toimitettuihinhetkipalveluksiin.[2]

Rukoushuonetta ei ole vihitty kirkoksi, eikä sen alttaripöydän alla ole pyhäinjäännöstä. Hetkipalveluksen voi suorittaa maallikkokin papin puuttuessa, ja siksi tsasounia syntyi seurakuntien laitamille syrjäisten seutujen ortodoksisten asukkaitten käyttöön hetkipalveluksien pitopaikaksi. Tsasounia on sotien jälkeisinä vuosikymmeninä rakennettu eri puolille Suomea.

Venäjällä harvaan asutuilla alueilla, kuten Arkangelin kuvernementeilla, maallikkojen pitämät jumalanpalvelukset tarjosivat mahdollisuuden poliittisista syistä Venäjän sydänalueilta poistuneille vähemmistöille keskushallinnon ohjaamasta papistosta riippumattomampaan hengenelämään.

Tsasounat ovat perinteisesti puurakenteisia. Jos tällainen rakennus on tehty kivestä tai tiilestä, sitä sanotaan tavallisesti kappeliksi.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Tervareitti: Muhoksen tsasouna sai purkutuomion Kaleva.fi. 29.9.2017. Viitattu 20.2.2018.
  2. Tšasouna ortodoksi.net. Viitattu 26.7.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.