Arkangelin kuvernementti
Arkangelin kuvernementti eli Arkangelin lääni tai Vienan lääni (ven. Арха́нгельская губе́рния, Arhangelskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Venäjän SFNT:n hallinnollinen alue valtakunnan luoteisosassa vuosina 1784−1929.
| Arkangelin kuvernementti Архангельская губерния |
|
|---|---|
 |
|
.png) Vaakuna |
|
.svg) Arkangeli Venäjän kartalla vuonna 1914. |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Perustettu | 1796 |
| Lakkautettu | 1929 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Arkangeli |
| Väkiluku (1903) | 376 126 |
| Kielet | venäjä |
Se oli Euroopan-puoleisen Venäjän kuvernementeista laajin ja ulottui Suomen rajalta Uralille asti. Kuvernementti rajoittui Pohjoiseen jäämereen ja käsitti muun muassa Kuolan niemimaan, Vienan Karjalan ja nykyisen Arkangelin alueen Vienanmeren ympäristössä sekä Nenetsian ja Komin tasavallan alueet. Arkangelin kuvernementin Vienanmeren länsipuolinen osa laskettiin osaksi Vienan Karjalaa[1].
Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Arkangelin kuvernementin asukasluku oli 346 536 henkeä ja pinta-ala 742 759,2 neliövirstaa eli noin 845 000 km2.[2]
Kuvernementinkaupunki oli Arkangeli. Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Vuonna 1796 kuvernementtiin kuuluivat Kuolan, Kemin, Onegan, Šenkurskin, Holmogoryn, Pinegan ja Mezenin kihlakunnat. Kuolan kihlakunta yhdistettiin Kemin kihlakuntaan vuonna 1859, perustettiin uudelleen vuonna 1883 ja muutettiin Aleksandrovskin kihlakunnaksi vuonna 1899. Mezenin kihlakunnasta pilkottiin erilleen suuri Petšoran kihlakunta vuonna 1891.lähde?
Vuoden 1897 väestönlaskennan aikaan kuvernementissa oli seuraava kihlakuntajako:
| Kihlakunta | Pinta-ala (neliövirstaa) | Asukasluku | Hallintokeskus |
|---|---|---|---|
| Arkangelin kihlakunta | 26 775,7 | 60 957 | Arkangeli (20 882 as.) |
| Holmogoryn kihlakunta | 14 505,5 | 35 991 | Holmogory (1 112 as.) |
| Kemin kihlakunta | 35 675,0 | 35 392 | Kemi (2 447 as.) |
| Kuolan kihlakunta | 130 210,0 | 9 291 | Kuola (615 as.) |
| Mezenin kihlakunta | 94 110,0 | 25 029 | Mezen (1 847 as.) |
| Onegan kihlakunta | 25 116,2 | 39 337 | Onega (2 541 as.) |
| Petšoran kihlakunta | 352 771,8 | 34 992 | Ust-Tsilma (2 114 as.) |
| Pinegan kihlakunta | 41 815,9 | 28 788 | Pinega (994 as.) |
| Šenkurskin kihlakunta | 21 779,1 | 76 759 | Šenkursk (1 492 as.) |
Vallankumouksen ja sisällissodan jälkeen vuonna 1921 osia Arkangelin kuvernementista lohkottiin Murmanskin kuvernementtiin, Karjalan työkansan kommuuniin ja Syrjäänien (Komin) autonomiseen alueeseen. Vuonna 1929 kuvernementti lakkautettiin ja sen alueesta yhdessä Vologdan ja Pohjois-Vienan kuvernementtien kanssa muodostettiin Pohjoinen aluepiiri (Severnyi krai). Vuonna 1936 tästä erotettiin Komin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, ja jäljelle jäänyt osa jaettiin vuonna 1937 Arkangelin alueeseen ja Vologdan alueeseen.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.6.2024.
- ↑ a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 31.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Arkangelin kuvernementin aluejako 1700-1900-luvuilla Guide books to Russian Archives. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 29.4.2012. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arkangelin kuvernementti Wikimedia Commonsissa
- Väestötilasto 1897. demoscope.ru
- Aluejaon historia. Guide books to Russian Archives. (venäjäksi)
- Архангельская губерния (venäjäksi)