Muhos
Muhos on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 8 977 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 797,26 km2, josta 13,52 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 11,45 asukasta/km2.
| Muhos | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Vuonna 1634 valmistunut Muhoksen kirkko |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Oulun seutukunta |
| Kuntanumero | 494 |
| Hallinnollinen keskus | Muhoksen kirkonkylä |
| Perustettu | 1865 |
| Kokonaispinta-ala |
797,26 km² 144:nneksi suurin 2019 [1] |
| – maa | 783,74 km² |
| – sisävesi | 13,52 km² |
| Väkiluku |
8 977 112:nneksi suurin 31.12.2018 [2] |
| – väestötiheys | 11,45 as./km² (31.12.2018) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 25,0 % |
| – 15–64-v. | 58,6 % |
| – yli 64-v. | 16,4 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,3 % |
| Kunnallisvero |
21,50 % 71:nneksi suurin 2019 [5] |
| Kunnanjohtaja | Jukka Syvävirta |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • Ps. • Vas. • SDP • Kok. • Muut |
12 6 5 2 1 1 |
| www.muhos.fi | |
Muhoksen läpi virtaa Oulujoki, johon Muhoksen kohdalla laskee Muhosjoki. Muhoksen naapurikunnat ovat Liminka, Oulu, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala.
HistoriaMuokkaa
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Muhoksen seudulle jo kivikaudella. Yksi Pohjois-Pohjanmaan huomattavimmista kivikautisista asuinpaikoista on tavattu Pyhänsivun kylästä Pyhäkosken pohjoisrannalta. Sieltä on löydetty n. 60 esinettä, kuten kirveitä, talttoja, nuolenkärkiä ja saviastioiden palasia. Esineet on ajoitettu tyypillisen kampakeramiikan aikaan. Lisäksi on Pyhänsivulta löydetty muutama pronssikautinen esine, kuten kirveen valumuotti ja pronssikautinen suksi.[8]
Keskiajalla seudulle alkoi saapua erämiehiä Oulujokea pitkin. Varsinaisesti alue asutettiin 1400-luvulla. Asukkaita tuli sekä Pohjanlahden rannikolta, että sisämaasta Savosta. Muhos kuului vielä 1500-luvulla Ruotsin ja Venäjän väliseen rajaseutuun, jonka hallinnasta taisteltiin.[8]
Muhos kuului aluksi seurakunnallisesti Saloisten kirkkopitäjään. Limingan seurakunnan itsenäistyessä 1477 tuli Muhoksesta sen kappeli. Muhoksen ensimmäinen kirkko nousi Kirkkosaarelle todennäköisesti jo 1500-luvulla. Kirkon tuhouduttua uusi kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen. Muhoksen kolmas kirkko rakennettiin vuonna 1634. Se on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Oulun seurakuntaan Muhos liitettiin 1610. Muhoslaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä asemaansa Oulun yhteydessä ja ryhtyivät 1700-luvulla ajamaan seurakuntansa itsenäistymistä. Vuonna 1766 Muhos erotettiinkin itsenäiseksi seurakunnaksi. Muhoksen yhteyteen siirretty Utajärven kappeli itsenäistyi vasta vuonna 1900.[8]
Muhoksen halki virtaavalla Oulujoella on ollut aina merkittävä asema kunnan kehityksessä ja talouselämässä. Oulujoki oli aikoinaan tunnettu kalaisuudesta ja lohenpyynti olikin maatalouden ohella merkittävä ansionlähde talonpojille. Lohenpyynti tapahtui yhteispadoilla. Viimeinen käytössä ollut lohipato Muhoksen kunnan alueella oli Muhospato. Myös Pyhäkoski oli tärkeä lohikoski. Suurten voimalaitosten rakentaminen viime sotien jälkeen vaikutti suuresti kunnan kehitykseen. Voimalaitosten rakentaminen vaati runsaasti työvoimaa ja valmistuttuaankin ne tarjosivat n. 300 työpaikkaa. Toisaalta voimalaitosten rakentaminen lopetti kalastuksen ja merkittävän matkailuelinkeinon.[8]
Oulujokea pitkin kuljettiin myös Kainuun tervaa ja uitettiin tukkeja. Muhoksen ja Oulun välillä oli höyrylaivayhteys Oulujoen rauhallisesti virtaavalla osuudella 1870-luvulta lähtien, mutta laivaliikenne loppui Oulu-Kontiomäen rautatien valmistuttua 1928. Nykyään Muhoksen asemalla pysähtyvät kaikki rataosan henkilöjunat. Muhoksen asukasluku kasvoi 1900-luvun alusta 1950-luvun puoliväliin, jolloin asukkaita oli yli 9 300. Sen jälkeen alkoi pari vuosikymmentä kestänyt väestökadon aika, jonka kuluessa kunnan väkiluku laski runsaaseen 6 600:aan. 1970-luvun jälkipuoliskolla asukasluku alkoi jälleen kasvaa ja kasvua on jatkunut näihin päiviin saakka.[8]
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Muhoksella oli 9 019 asukasta, joista 6 954 asui taajamissa, 2 025 haja-asutusalueilla ja 40 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Muhoksen taajama-aste on 77,4 %.[10] Muhoksen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Muhoksen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 6 954 asukasta.[11] Laukka ja Päivärinne ovat kasvanut yhteen Muhoksen kirkonkylän kanssa.
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Muhoksella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Muhoksen alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[13]
LuontoMuokkaa
Muhos käsittää osan Oulujoen laaksoa ja ulottuu täältä kahtena kaistaleena kaakkoon ja itään.[8]
Kallioperä on kunnan itäosassa graniittia ja kiteistä liusketta. Oulujoen eteläpuolella on sedimenttikivialue, joka on säilynyt kulutukselta suojassa graniittisen peruskallion vajoamassa. Tämän pääasiassa punaisista ja ruskeista savikivistä koostuvan ns. Muhoksen muodostuman paksuus on Muhoksella noin 500 metriä. Muhoksen muodostuma ulottuu maanpinnalle Oulujoen partaalla Koskivaltimossa, lähellä Montan voimalaitosta.[8] Muodostumassa on maakaasua, jota muutama alueen talous on käyttänyt hyödykseen.[14]
Kallioperä on yleensä irtainten maalajien peitossa. Kunnan eteläosassa vallitseva maalaji on hiekka, joka muodostaa loivasti kumpuilevia kankaita. Kaakossa kunnan alueelle ulottuu osa Rokuanvaaran harju- ja dyynimuodostumista. Pohjoisosaa hallitsee moreeni, joka on kasautunut loiviksi kumpareiksi tai melko tasaiseksi kentäksi, savea on pääasiassa vain Oulujoen laaksossa. Kivennäismaalajit ovat kuitenkin laajoilla alueilla turpeen peitossa. Maaston korkeussuhteet vaihtelevat alueella jonkin verran. Muhoksen muodostuman alueella maankamara on hyvin tasainen eikä juuri ylitä 50 m tasoa. Täältä maanpinta kohoaa verkalleen kohti itää, jossa muutamat kohoumat nousevat yli 100 m. Ylävintä on kunnan kaakkoisosassa, jossa korkeimmat kohoumat saavuttavat 150m tason.[8]
Muhoksen maisemallinen selkäranka on Oulujoki. Jokilaakson maisemaa luonnehtivat pellot ja paikoin korkeat ja jyrkät hiekkaiset rantatörmät. Ennen voimalaitosten rakentamista Oulujoessa oli useita mahtavia koskia, jotka olivat tärkeitä lohen lisääntymisalueita. Oulujoki koskineen tunnettiin hyvin myös kansainvälisissä matkailijapiireissä. Joen huomattavin koskijakso oli Pyhäkoski, joka laski n. 56 metriä 17 kilometrin matkalla. Kosket valjastettiin vuosina 1941-1957, jolloin rakennettiin Pyhäkosken (putouskorkeus 32,3m), Pällin (13,9) ja Montan (12,2,) vesivoimalaitokset. Voimalaitosten estettyä lohen nousun Oulujokeen Montan voimalaitosten yhteyteen perustettiin 1954 Montan kalanviljelylaitos. Oulujoen lisäksi muita huomattavia vesistöjä ovat sen sivujoet Sanginjoki pohjoisessa ja Muhosjoki kunnan eteläosassa. Muhosjoen kosket Liimanni ja Isteri kuohuvat yhä vapaina.[8]
Noin 60% Muhoksen pinta-alasta on suota. Suot ovat pääosin aapasoita. Suurimpia soita ovat muun muassa Ruostesuo, Susisuo, Kivisuo ja Karpasuo. Kunnan eteläisimpään kolkkaan ulottuu myös Pelsonsuo.[8]
Kylät ja kulmakunnatMuokkaa
Muhoksella on 6 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[15]
- Ahmas
- Kylmälä
- Laitasaari
- Muhos
- Pyhänsivu
- Utajärvi
Kulmakuntia Muhoksella ovat Hyrkäs, Korivaara, Kurkiperä, Laaji, Laukka, Leppiniemi, Montta, Muhosperä, Mökkikylä, Petäikkö, Perukka, Ponkila, Päivärinne, Pälli, Rautionkylä, Rova, Sanginjoki, Soso, Suokylä, Tuppu, Tuuru ja Lehtoselkä.
LiikenneMuokkaa
Valtatie 22 (nykyinen tervantie) tulee Oulusta Muhokselle ja johtaa aina Kajaaniin saakka. Seututie 834 alkaa Muhoksen kunnan Laukan kylästä, jossa se haarautuu valtatiestä 22. Tie ylittää Oulujoen ja kulkee Sanginjoen kylän kautta päättyen Ylikiimingin kirkonkylälle. Yhdystie 8331 eli Sanginjoentie alkaa Oulusta Oulujoen pohjoisrannalta Sanginsuun kaupunginosasta, seurailee Sanginjoen pohjoisrantaa ja päättyy Muhoksen kunnassa sijaitsevaan Sanginjoen kylään. Yhdystie 8300 alkaa Oulusta, seurailee Oulujoen pohjoisrantaa ja menee Muhoksen Montan kautta Vaalaan, jossa se yhtyy valtatiehen 22. Seututie 827 kulkee Tyrnävän kirkonkylän ja Ängeslevän kylän halki Muhoksen kunnan Sosoon, jossa se päättyy valtatielle 22. Muhoksen rautatieasema (lyh. Mh) sijaitsee Muhoksen kunnan keskuksessa. Asemalla pysähtyvät kaikki reitillä Oulu–Iisalmi liikennöivät VR:n henkilöjunat.
UrheiluMuokkaa
Muhoksen Pallo-Salamat on palloiluseura, jonka miesten pesäpallojoukkue pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykköspesiksessä. Muhoksella toimii myös jalkapalloseura Ponkilan Pantterit ja siellä on Oulun seudun ainoa Pay & Play -golfkenttä, Oulujokilaakson Golf.
MuutaMuokkaa
Muhoksella ilmestyy Oulujokilaakson eli Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueen paikallislehti Tervareitti.
Muhoksella on ollut metsäntutkimuslaitoksen tutkimusalue vuodesta 1923. Nykyäänmilloin? alue on Liimanninkosken lehtojensuojelualue.
Muhoksen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla palvilihapotut, ohrarieska ja imellysmarjapuuro.[16]
Tunnettuja Muhoksella syntyneitäMuokkaa
|
|
|
Valtiopäivämiehiä ja kansanedustajiaMuokkaa
- Esteri Häikiö, 1951-, Suomen Kansandemokraattisen Liiton eduskuntaryhmä
- Aaro Kauppi, 1951-, Maalaisliiton eduskuntaryhmä
- Yrjö Kesti, 1930-, Suomen pienviljelijäin puolueen eduskuntaryhmä
- Pirkko Mattila, 2011-, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
- Juhana Petter Valkola, 1877-1878, Oulun tuomiokunnan talonpoikaissäädyn edustaja
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Muhos Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Tervareitti: Muhoksen tsasouna sai purkutuomion Kaleva.fi. 29.9.2017. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Tyrnävän maakaasu kirjastovirma.fi. Viitattu 11.8.2013.
- ↑ Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 228. Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 171. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muhos Wikimedia Commonsissa
