Nuoli

heitettävä tai ammuttava terävä ase
Tämä artikkeli käsittelee ammusta. Nuoli on myös tähdistö ja Moottoritykkivene Nuoli

Nuoli on jousen kanssa käytettävä metsästykseen tai taisteluun tarkoitettu ase, jossa on puikkomainen varsi ja tavallisesti terävä kärki.[1] Yleensä tämä on teräväkärkinen käsi- tai varsijousessa käytettävä ammus.

Kaksi nuolta taulussa

Nuoleen kuuluu pitkä ja ohut varsi, joka tehtiin aiemmin puusta, bambusta tai ruo’osta ja nykyään usein myös alumiinista tai hiilikuidusta. Nuolivarren pituuden ja jäykkyyden tulee vastata sen aseen ominaisuuksia, jolla se on tarkoitus ampua ja lisäksi aseen käyttäjän ns. vetopituutta sekä nuolen kärjen painoa.

KärkiMuokkaa

Suomessa rautakaudella vuosien 800—1050 välillä käytössä olleita erilaisia nuolenkärkiä.[2]

Nuolen etupäähän on kiinnitetty alun perin kivestä tai luusta, nykyään metallista valmistettu nuolenkärki. Nuolenkärkiä on aikojen kuluessa kehitelty hyvin monenlaisia metsästykseen, sodankäyntiin ja urheiluammuntaan.

NokkiMuokkaa

Nuolen tyvipäässä on yleensä nokki eli erillinen, muovinen kappale, jossa on hahlo jousenjännettä varten. Nokki voidaan tehdä myös erillisenä kappaleena sarvesta tai viilata hahlo suoraan varren puuhun vahvistaen se rihmauksella tai voidaan käyttää sarvisäleestä puisen varren loveen liimalla kiinnitettyä vahviketta.

SulatMuokkaa

Nokin etupuolella sijaitsevat sulat, jotka usein kiinnitetään hieman vinoon, jolloin ne saavat nuolen pyörimään pituusakselinsa ympäri pitäen sen suunnassaan lennon aikana. Luonnonsulat aiheuttavat luonnollisen koveruutensa ansiosta tämän saman ilmiön, ns. rotaatiovakavoinnin, vaikka ne olisi kiinnitetty suoraankin. Käytettäessä luonnonsulkia on kaikki samassa nuolessa käytettävät sulat otettava linnun samanpuoleisesta siivestä. Sulkia on useimmiten kolme, mutta toisinaan vain kaksi, joskus neljä tai enemmänkin. Alun perin käytettiin yksinomaan luonnonsulkia, mutta nykyään käytetään usein myös muovisia, etenkin kilpa-ammunnassa. Varsijousen nuolissa on käytetty aikoinaan myös puu-, nahka- ja pergamenttisulkia.

VasamaMuokkaa

Suomalais-ugrilaisten hantien ennen vuotta 1900 valmistama, poronluulla vahvistettu vasamanuoli. Nuolen varsi on koivua ja sulat on tehty mustista ja valkeista kotkan sulista.[3]

Käsi- tai varsijousen nuolesta, jossa leikkaavan terän sijasta on tylppä, nuijamainen kärki käytetään nimitystä vasama (synonyymit kolkkanuoli ja mukkanuoli). Vasamaa käytetään pien- ja turkisriistan metsästyksessä sekä maastoharjoittelussa ja sen etuina tässä käytössä on pienempi rikkoutumistodennäköisyys ohiammuttuna, halpuus sekä se, että sen ei ole tarkoitus tunkeutua nahan läpi, jolloin turkis jää ehjäksi. Ammuttaessa esimerkiksi oravaa tai lintua korkealle puuhun vasama ei myöskään nauliudu runkoon tai oksiin teräväkärkisen nuolen tavoin. Vasaman kohdevaikutus perustuu yksinomaan iskuun, samoin kuin haulikon haulipanoksenkin. Vasaman päät tehtiin ennen kovasta puusta tai hirvensarven kruunusta (pyöreästä tyviosasta), nykyään yleensä kumista.

Muita merkityksiäMuokkaa

Sana ”nuoli” voi tarkoittaa myös graafista merkkiä, jota käytetään osoittamaan suuntaa tai viittaamaan johonkin. Yksinkertaisimmillaan se on viiva, jonka kärjessä on kolmio, kärki kohti osoitettavaa suuntaa. Monimutkaisempi merkki voi sisältää enemmänkin yksityiskohtia ja olla tunnistettava kuva jousen nuolesta.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kielitoimiston sanakirja. Internetpalvelu. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone, 2012.
  2. nuolenkärki; ruodollinen nuolenkärki www.finna.fi. Viitattu 31.12.2019.
  3. nuoli; vasama www.finna.fi. Viitattu 31.12.2019.