Savi
Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on ns. saves eli hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa. Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.[1] Karkeimmat ainekset laskeutuivat pohjaan nopeimmin ja hieno aines kulkeutui jään reunasta kauimmaksi.
Suomessa esimerkiksi Etelä-Suomen rannikkoalueella on laajoja savitasankoja ja Pohjanmaan rannikkoalueella jokialueitten maaperä on usein savea.[1]
Sisällysluettelo
KoostumusMuokkaa
Savi koostuu rakeista, joiden läpimitta on 0,002 millimetriä tai sitäkin vähemmän.[1] Hienorakeiset ainekset antavat savelle ominaisia fysikaalisia ominaisuuksia. Savi imee itseensä liuenneita aineita ja kaasuja, niiden lisäksi myös muun muassa alkalisuoloja, joista kaliumsuolat ovat kasvien ravinnesuoloina tärkeitä.[2] Saven kemialliselle koostumukselle on ominaista alumiinioksidin suuri määrä, kun taas piioksidia siinä on hiesuun ja hiekkaan verrattuna vähän.[2]
SuolasaviMuokkaa
Suolasavi on runsaasti suoloja sisältävää savea. Tavallisinta on natriumkloridin eli ruokasuolan esiintyminen saven seassa. Suolasavea muodostuu kahdella tavalla. Suolajärvissä sitä syntyy, kun veden haihtuminen aiheuttaa suolojen rikastumista ja ne sekoittuvat jokien tuomaan lietteeseen. Aro- ja aavikkoseuduilla suolasavea muodostuu, kun maakerroksissa olevan saven sisältämä pohjavesi haihtuu ja sen suolat kiteytyvät saven sekaan.[3][4] Suolasaven laajempi lähikäsite on suolamaa.
UrpasaviMuokkaa
Urpasavi on savea, joka on hyvin liejupitoista ja kuivuu palasiksi.
SyntyMuokkaa
Savea on Pohjoismaissa syntytavaltaan kahta erilaista: kerrallista ja jääkauden jälkeistä. Kerrallinen savi on syntynyt jääkautisten jäätikköjokien tuomasta lietteestä ja sitä on Euroopassa tyypillisesti Suomessa ja Ruotsissa.[2] Se muodostaa laajoja laaksosavikkoja. Niiden karkeampi kerros on muodostunut kesällä ja hienompi talvella, joten jokaiseen vuosikertaan kuuluu yksi karkea ja yksi hieno kerros.[2] Näiden kerrosten avulla on selvitettävissä esimerkiksi koko jäätikön reunan perääntyminen. Jääkauden jälkeinen harmaa savi on syntynyt lietteestä, jota joet ovat tuoneet meren ja järvien rannoille (ancylus- ja litorinasavi).[2]
KäyttöMuokkaa
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Kovin naiivia ja lähteetöntä selitystä. Dreijaus on ihan erilaista kuin tiilten teko, ja punatiiltä tulee muualtakin kuin Suomesta. |
Savesta tehdään keramiikkaa ja rakennustarpeita. Esimerkiksi kulho tehdään muotoilemalla savesta kulho ja sitten kuumentamalla. Rakennustarpeita esim. punatiiltä tehdään samalla tavalla. Väri vaihtelee eri savissa punaisesta harmaaseen. Punaisessa tiilestä tulee punertava, koska Suomen maaperässä olevassa savessa on paljon rautaa ja tämä tekee siihen sen punertavan värin. Harmaat keramiikat on tehty esimerkiksi Hollannista tuotavasta harmaasta savesta.
