Tämä artikkeli kertoo maanviljelystä. Pelto on myös sukunimi.

Pelto on hyötykasvien viljelyä varten muokattu laajahko maa-alue. Pelto on uusiutuvan lannoituksen ja muokkauksen kohteena oleva kasvualusta. Pellot ovat maataloudelle elintärkeitä. Suomen kokonaispeltoala on 2,5 milj. hehtaaria, josta maataloustuotannossa on 2,2 milj. hehtaaria. Koko maapallon peltoala kauppapuutarhat mukaan lukien on 1 497 milj. hehtaaria (2000).

Vincent van Gogh, vehnäpelto Auversissa, 1890
Traktoreita perunapellolla Mainessa
Vastakylvetty Oulujoen rinnepelto Utajärvellä.

Historia Suomessa

muokkaa

Suomessa peltoviljely syrjäytti perinteisen kaskiviljelyn, kun kaskiviljelyä ryhdyttiin lain voimalla rajoittamaan. Peltoviljely vaati enemmän työtä kuin kaskiviljely, mutta viljelymaata voitiin käyttää uudelleen. Suurin osa pelloista kuokittiin suohon tai rämeeseen, josta vesi juoksutettiin pois ojittamalla. Turve ja kannot poltettiin, ja syntyneelle kytömaalle levitettiin savea. Sitten maa lannoitettiin, kynnettiin, karhittiin äkeellä ja kylvettiin. Muutamien vuosien viljelyn jälkeen maa jätettiin kasvamaan heinää, kynnettiin uudestaan, lannoitettiin, karhittiin ja kylvettiin uudestaan, jolloin maasta saatiin hedelmällistä peltoa.[1]

Peltotyyppejä

muokkaa
 
Rapsipeltoa Kärkölässä.

Peltojen hinnat Suomessa

muokkaa

Peltojen hinnat Suomessa tilastoidaan maakunnittain, mutta luvut esitetään alueittain:

Hyötykasveja

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Mäkinen, Vesa: Topelius Maamme kirja, s. 117–118. WSOY, 1985. ISBN 951-0-12804-X.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Sepänmaa, Yrjö & Heikkilä-Palo, Liisa (toim.): Pellossa perihopeat. (Pellon estetiikka -konferenssi Lepaalla 5.–8.8.2003.) Helsinki: Maahenki, 2005. ISBN 952-5328-62-7.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.