Avaa päävalikko

Etelä-Karjalan maakunta

maakunta Suomessa

Etelä-Karjala (ruots. Södra Karelen, Sydkarelen) on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Etelä-Karjalan maakuntakeskus on Lappeenranta.

Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala.vaakuna.svg Etelä-Karjala.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Historialliset läänit Viipurin ja Savonlinnan lääni (1634–1721)
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747)
Viipurin lääni (1812–1945)
Kymen lääni (1945–1997)
Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Lappeenranta
Maakuntajohtaja Matti Viialainen
Kokonaispinta-ala 6 872,10 km²
16:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 5 326,91 km²
– sisävesi 1 545,19 km²
Väkiluku 129 172
16:nneksi suurin 30.6.2018 [2]
väestötiheys 24,25 as./km² (30.6.2018)
Maakuntalaulu Karjalaisten laulu
Nimikkolajit  
– järvi Saimaa
– kala järvilohi
– kasvi kangasvuokko
– kivi spektroliitti
– lintu satakieli
Lyhenne FI-02

Etelä-Karjala on nimensä mukaisesti eteläinen osa Suomen puolelle jääneestä osasta vanhaa historiallista Suomen Karjalaa. Kulttuurillisesti ja historiallisesti alue on osaa vanhaa Viipurin lääniä. Etelä-Karjalan pohjoisin kunta on Parikkala ja eteläisin Lappeenranta. Etelä-Karjalaa ympäröivät Kymenlaakso lounaassa, Etelä-Savo pohjoisessa, Pohjois-Karjala koillisessa, Venäjän Leningradin alue etelässä ja Karjalan tasavalta idässä.

Bruttokansantuote Etelä-Karjalassa oli 35 382 euroa/asukas vuonna 2011.

Sisällysluettelo

KunnatMuokkaa

Etelä-Karjalan maakunta kuntakeskuksineen.

Etelä-Karjala jakaantuu kahteen seutukuntaan ja yhdeksään kuntaan, joista kaksi on kaupunkeja. Kuntakeskusten sijainti käy ilmi oheisesta maakuntakartasta.

Nimi Vaakuna Kuntamuoto Väkiluku[3] Pinta-ala[4] Väestötiheys Seutukunta Perustettu
Lappeenranta (ruots. Villmanstrand) maakunnan
pääkaupunki
72 725 1 723,56 km² 50,73 as./km² Lappeenrannan seutukunta 1649
Imatra kaupunki 27 203 191,28 km² 175,49 as./km² Imatran seutukunta 1948
Ruokolahti kunta 5 180 1 219,85 km² 5,5 as./km² Imatran seutukunta 1868
Parikkala kunta 4 939 760,71 km² 8,34 as./km² Imatran seutukunta 1635
Taipalsaari kunta 4 736 761,94 km² 13,73 as./km² Lappeenrannan seutukunta 1571
Luumäki kunta 4 725 859,83 km² 6,3 as./km² Lappeenrannan seutukunta 1642
Savitaipale kunta 3 484 690,56 km² 6,46 as./km² Lappeenrannan seutukunta 1639/1867
Rautjärvi kunta 3 390 401,89 km² 9,64 as./km² Imatran seutukunta 1871
Lemi kunta 3 059 262,48 km² 14,04 as./km² Lappeenrannan seutukunta 1688/1867

Entiset kunnatMuokkaa

Luovutetut kunnatMuokkaa

Talvi- ja jatkosodan seurauksena Suomi luovutti Neuvostoliitolle noin puolet Suomen Karjalan pinta-alasta. Lappeenrannan kaupunginkirjaston ylläpitämän Carelica-kotiseutukokoelman keruualue kattaa seuraavat 33 luovutetun alueen lakkautettua kaupunkia, kauppalaa ja kuntaa.[5][6] Näiden kuntien perinnevaakunat eivät ole virallisia, vaan luovutettuja alueita edustavien säätiöiden ja seurojen tunnuksia.[7]


Suurimmat taajamatMuokkaa

Vuonna 2016 Etelä-Karjalassa sijaitsi 21 taajamaa.[8] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

# Taajama Kunta Väkiluku
(31.12.2016)[9]
1 Lappeenrannan keskustaajama Lappeenranta 55 508
Taipalsaari 2
&&&&&&&&&&055510.&&&&0055 510
2 Imatran keskustaajama Imatra 26 566
Lappeenranta 1 482
Ruokolahti 310
&&&&&&&&&&028358.&&&&0028 358
3 Joutsenon kirkonkylä Lappeenranta &&&&&&&&&&&06955.&&&&006 955
4 Rasila Ruokolahti &&&&&&&&&&&02610.&&&&002 610
5 Taavetti Luumäki &&&&&&&&&&&02152.&&&&002 152
6 Saimaanharju Taipalsaari &&&&&&&&&&&01895.&&&&001 895
7 Savitaipaleen kirkonkylä Savitaipale &&&&&&&&&&&01850.&&&&001 850
8 Simpele Rautjärvi &&&&&&&&&&&01695.&&&&001 695
9 Parikkalan kirkonkylä Parikkala &&&&&&&&&&&01583.&&&&001 583
10 Taipalsaaren kirkonkylä Taipalsaari &&&&&&&&&&&&0870.&&&&00870

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Etelä-Karjalan liittoMuokkaa

Etelä-Karjalan liitto on yksi Suomen 18 maakuntaliitosta. Siihen kuuluvat kaikki Etelä-Karjalan kunnat. Liiton päättävien elinten luottamushenkilöt ovat jäsenkuntien poliittisia vaikuttajia, jotka edustavat kuntalaisia kunnallisvaalien tuloksen mukaisesti.[10]

Liitto ajaa maakunnan, kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja ja sen tavoitteena on maakunnan henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin sekä kulttuurin edistäminen. Sen lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittäminen ja maakuntakaavoitus. Lisäksi liitossa tehdään maakuntaa koskevia tutkimuksia, tilastointia, suunnitelmia ja selvityksiä. Liitto on myös maakunnan vaikuttajien ja sidosryhmien yhteistyöorganisaatio.[10]

VäestönkehitysMuokkaa

 
Lappeenrannan keskustaa.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Etelä-Karjalan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
144 284
1985
  
142 292
1990
  
140 244
1995
  
138 678
2000
  
136 299
2005
  
134 786
2010
  
132 899
2015
  
131 155
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Etelä-Karjalaa luonnehtivat järvet, Salpausselän harjut ja kankaat, sekametsät ja kylämaisemat.

MatkailuMuokkaa

Etelä-Karjala on suosittu ympärivuotinen matkailukohde. Alueen matkailun erityispiirteitä ovat viisumivapaat risteilyt Venäjälle sekä seudun monipuolinen luonto.[12] Etelä-Karjalassa matkailijoille on tarjolla muun muassa golfkenttiä, kylpylöitä, safareita ja tapahtumia.[13] Maakunnassa sijaitsee Imatran Valtionhotellin ja Imatran kylpylän lisäksi historiallinen Lappeenrannan Kylpylä ja syksyllä 2011 toimintansa aloittanut Holiday Club Saimaan kylpylähotelli.[14][15]

Etelä-Karjalan maisemiaMuokkaa

Etelä-Karjalassa syntyneitä tai vaikuttaneitaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. Ennakkoväkiluku muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli ja Tiedot 26.7.2018. Tilastokeskus. Viitattu 27.7.2018.
  3. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  4. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  5. Carelica Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 12.12.2011.
  6. Pitäjät Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 12.12.2011.
  7. Luovutetun Karjalan pitäjien vaakunat ja standaarit Karjalan Liitto. Viitattu 12.12.2011.
  8. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  9. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 Tilastokeskus. Viitattu 24.7.2018.
  10. a b Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan liitto. Viitattu 11.7.2014.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.12.2017.
  12. Etelä-Karjalan Liitto Etelä-Karjalan Liitto. Viitattu 7.8.2012.
  13. goSaimaa-matkailusivusto goSaimaa Oy. Viitattu 7.8.2012.
  14. Kylpyläelämyksiä Saimaalla gosaimaa.com. GoSaimaa. Viitattu 10.8.2012.
  15. Etelä-Karjalaan taas uusi kylpylä mtv3.fi. 24.2.2012. MTV3. Viitattu 10.8.2012.

Aiheesta muuallaMuokkaa