Terttu Jurvakainen

Terttu Kaarina Jurvakainen (s. 17. heinäkuuta 1939 Muhos[1][2]) on suomalainen taidemaalari, runoilija, kesänäyttelyiden järjestäjä ja taidevaikuttaja.[3] Jurvakainen tekee voimakkaita ja värikylläisia maalauksia.[4] Hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1966.

Terttu Jurvakainen
Henkilötiedot
Syntynyt17. heinäkuuta 1939 (ikä 83)
Muhos, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Taiteilija
Ala taidemaalari, runoilija, taidegalleristi

Jurvakainen opiskeli grafiikkaa Helsingin työväenopistossa Erkki Hervon johdolla vuosina 1966–1967, Vapaassa taidekoulussa vuosina 1966–1967 ja kävi taidemaalauskurssin Limingan taidekoulussa vuonna 1965.[1] Hän debytoi taiteilijana Helsingissä vuonna 1967.[2]

Hän on pitänyt runsaasti taidenäyttelyitä myös ulkomailla ja julkaissut useita runokokoelmia.[3] Runoilijana hän voitti J. H. Erkon palkinnon vuonna 1968.[1] Jurvakainen on julkaissut kolmetoista runokokoelmaa. Joissakin niissä on mukana kuvia hänen maalauksistaan.[1]

Runoilijana ja kuvataiteilijana Jurvakainen on palkittu taidepalkinnoilla ja apurahoilla.[5] Vuonna 2009 hänet vihittiin Oulun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnassa kunniatohtoriksi,[6] Vuonna 2010 hän lahjoitti 26 teostaan Oulun yliopistolle.[7] Vuonna 1993 hän lahjoitti Muhoksen Terveyskeskukselle 29 maalausta.

Jurvakainen on Suomen Taiteilijaseuran. Taidemaalariliiton ja Oulun taiteilijaseura 63 Ry:n jäsen.[1]

Taidegalleria Terttu JurvakainenMuokkaa

Jurvakainen on pitänyt Muhoksella yksityistä Taidegalleria Terttu Jurvakainen -nimistä taidegalleriaa 45 vuotta ja on kutsunut vuosittain galleriansa kesänäyttelyihin tunnettuja ja nousevia taiteilijoita.[3]

Hänen ensimmäisestä yksityisnäyttelystään on kulunut yli 50 vuotta. Näyttely oli Helsingissä Bulevardilla Bäcksbackan Taidesalongissa 1968. Hän on pitänyt lukuisia näytelyitä Suomessa ja ulkomailla sekä osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla.

Kaunokirjalliset teoksetMuokkaa

  • Anna minun avata ovi, runokokoelma 1978
  • Meillä on sama matka, 1980
  • Valoisa hiljaisuus, 1983
  • Varjo varjolta poissa, 1986
  • Anna minulle yksinäisyyttä, 1989
  • Syvällä veden kirkas, 1991
  • Silmät että näkisit, 1997
  • Kirjeitä hänelle jota ei ole, 1999
  • Silmissä auringon oranssi, runokokoelma 2005
  • Yön kukat, runokokoelma 2012
  • Voiko ääneen sanoa 2014
  • Valo halkaisee pimeyden 2017[8]
  • Valon reualla 2022

KirjallisuuttaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Jurvakainen, Terttu Oulun taiteilijaseura 63 Ry. Arkistoitu 26.10.2007. Viitattu 16.6.2009.
  2. a b Jurvakainen Terttu Kaarina kuvataiteilijamatrikkeli.fi. Suomen Kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli. Viitattu 16.6.2009.
  3. a b c Terttu Jurvakainen vuoden Taitajaksi Kaleva. 11.2.2008. Viitattu 16.6.2009. [vanhentunut linkki] Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Taitaja” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  4. Oikarinen, Kyösti: Kulttuurista hyvinvoinnin tuki? Puhe Terttu Jurvakaisen gallerian avajaisissa kyostioikarinen.fi. 17.6.2005. Kyösti Oikarisen verkkosivut. Arkistoitu 14.5.2007. Viitattu 16.6.2009.
  5. Jurvakainen Terttu mediapinta.fi. Mediapinta Oy. Viitattu 16.6.2009.
  6. Oulun yliopisto vihki 20 kunniatohtoria 16.5.2009 16.5.2009. Oulun yliopisto. Viitattu 16.6.2009. [vanhentunut linkki]
  7. Terttu Jurvakaiselta huomattava taidelahjoitus Oulun yliopistolle 8.1.2010. Oulun yliopisto. Arkistoitu 5.7.2010. Viitattu 13.6.2010.
  8. http://galleria.terttujurvakainen.fi/terttu_runoilija.htm

Aiheesta muuallaMuokkaa