Oulun yliopisto
Oulun yliopisto (lyhenne OY) on Oulussa Linnanmaalla sijaitseva suomalainen yliopisto.
Oulun yliopisto | |
---|---|
lat. Universitas Ouluensis
|
|
engl. University of Oulu
|
|
Perustettu | 1958 |
Tyyppi | Julkinen |
Rehtori | Jouko Niinimäki |
Henkilökunta | 3 400 (2021) |
Opiskelijoita | 13 500 (2021) |
Sijainti | Oulu, Suomi ( ) |
Osoite |
Pentti Kaiteran katu 1, 90570 Oulu PL 8000, 90014 Oulun yliopisto |
Sivusto | www.oulu.fi/yliopisto |
Yliopistossa oli vuonna 2021 noin 13 500 opiskelijaa ja siellä työskenteli noin 3 400 henkilökuntaan kuuluvaa. Tutkintoja suoritetaan noin 2 800 vuodessa. Nykyisin Oulun yliopistossa voi opiskella yli 20 tutkinto-ohjelmassa, jotka edustavat yhdeksää koulutusalaa[1]. Tärkeimmissä kansainvälisissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto on sijoittunut vuosittain maailman 500 parhaan yliopiston joukkoon[2]. Yliopiston rehtorina toimii vuodesta 2015 lähtien professori Jouko Niinimäki.
Historia
muokkaaYliopisto perustettiin vuonna 1958, ja sen varsinainen toiminta alkoi seuraavana vuonna. Oulun yliopisto oli ensimmäisiä sodan jälkeen perustettuja korkeakouluja, ja se oli saanut alkunsa vilkkaasta kesäyliopistosta. Presidentti Urho Kekkonen vihki Oulun yliopiston käyttöön.[3]
Kampusalueet
muokkaaOulun yliopistoon kuuluu kaksi kampusaluetta. Arkkitehti Kari Virran suunnittelema yliopiston pääkampus sijaitsee Linnanmaalla noin viisi kilometriä Oulun keskustasta pohjoiseen. Linnanmaalla sijaitsee kuusi yliopiston kahdeksasta tiedekunnasta. Linnanmaalla sijaitsevat myös mm. Oulun yliopiston kirjasto Pegasus, Tellus Innovation Arena, kasvitieteellinen puutarha sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipiste. Myös opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelu tapahtuu Linnanmaalla Oulun normaalikoulussa. Vuonna 2011 Linnanmaalle perustettiin Ympäristötietotalo, luonnonvara- ja ympäristöalan keskittymä. Aikaisemmin Linnanmaalla on ollut toiminnassa myös Oulun yliopiston eläintarha, joka kuitenkin lakkautettiin vuonna 2010.
Lääketieteellinen tiedekunta ja Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta sijaitsevat Kontinkankaan kampusalueella Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä. Kontinkankaalla sijaitsevat myös bioalan ja molekyylilääketieteen tutkimuskeskus Biocenter Oulu, koe-eläinkeskus sekä lääketieteen kirjasto.
Lisäksi yliopistoon kuuluu Kajaanin yliopistokeskus.
Yliopiston ensimmäiset tilat sijaitsivat aivan Oulun keskustassa vanhassa puutalokorttelissa Torinrannassa.[4] Arkkitehtuurin tiedekunta jatkoi toimintaa keskustan tiloissa vuoteen 2017 asti, ennen siirtymistä Linnanmaan kampukselle.[5] Nykyisin arkkitehtuurin yksikkö kuuluu teknilliseen tiedekuntaan.
Yliopistoa varten on rakennettu useampia ylioppilaskyliä ja asuntoloita. Ensimmäinen näistä oli 1950-luvulla Toivoniemeen valmistunut Domus Botnica. Tunnetuimpia asuntoloita ovat professori Seppo Valjuksen suunnittelema Välkkylän ylioppilaskylä ja Arkkitehtitoimisto Risto Harjun suunnittelema Linnanmaan ylioppilaskylä.[6][7]
Tiedekunnat
muokkaa- Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta (BMTK)
- Humanistinen tiedekunta (HuTK)
- Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta (KPTK)
- Luonnontieteellinen tiedekunta (LuTK)
- Lääketieteellinen tiedekunta (LTK)
- Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu (OyKKK)
- Teknillinen tiedekunta (TTK)
- Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta (TSTK)
Muut yksiköt
muokkaaOulun yliopiston alaisuudessa toimii myös muita yksiköitä[8]. Oulussa, Linnanmaalla sijaitsevat mm.:
Muualla Pohjois-Suomessa sijaitsevat:
- Kajaanin yliopistokeskus
- Oulangan tutkimusasema Kuusamossa
- Kerttu Saalasti Instituutti Nivalassa
- Perämeren tutkimusasema Hailuodon Marjaniemen majakka-alueella sekä Ulkokallan ja Ulkokrunnin saarissa
- Sodankylän geofysiikan observatorio
Hallinto
muokkaaHallitus
muokkaaYliopiston hallitukseen kuuluu hallituksen puheenjohtajan lisäksi 12 edustajaa, neljä yliopiston sisältä, kuusi ulkopuolelta ja kaksi opiskelijajäsentä.
Hallituksen opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi vuotta ja muiden jäsenten neljä vuotta[9].
Jäsenet:
Oulun yliopiston hallitus 2022–2025[9]:
- Liisa Jaakonsaari, vanhempi neuvonantaja (5/2019–2023)
- Juhani Damski, kansliapäällikkö (2020–2023)
- Anna Rotkirch, tutkimusprofessori (9/2018–2023)
- Kalervo Väänänen, professori emeritus (2020–2023)
- Mikko Ayub, toimitusjohtaja (2022–2025)
- Tiina Kinnunen, professori
- Johanna Uusimaa, professori
- Riku Hietaniemi, yliopisto-opettaja
- Kimmo Kontio, yliopistonlehtori
- Teemu Virtanen, luonnontieteiden ylioppilas (2022-2023)
- Miriam Putula, humanististen tieteiden kandidaatti (2022-2023)
Rehtorit
muokkaaVuosi | |
---|---|
Jouko Niinimäki | 2015–2024 |
Lauri Lajunen | 1993–2015[10] |
Juhani Oksman | 1990–1993 |
L. Kalevi Korhonen | 1987–1990 |
Markku Mannerkoski | 1968–1987 |
Erkki Koiso-Kanttila | 1965–1968 |
Niilo Söyrinki | 1963–1965 |
Pentti Kaitera | 1959–1962 |
Alumnitoiminta
muokkaaOulun yliopistolla on yli 55 000 alumnia.[11] Oulun yliopistoseura ry on vuodesta 1999 asti nimennyt Vuoden Alumnin ja vuodesta 2011 alkaen Vuoden Opiskelijan:[12]
Vuoden Alumni | Vuoden Opiskelija | Vuosi |
---|---|---|
Anni Rapinoja | Meri Pekki | 2022 |
Hannu Raitio | Tuomas Majuri | 2019 |
Hannu Huttunen | Emmi-Kaisa Molkkari | 2018 |
Rauni Räsänen | Senni Suhonen | 2017 |
Matti Heimonen | Mia Hautala | 2016 |
Leena Ala-Kokko | Olli Peura | 2015 |
Pekka Laatio | Tapio Hansson | 2014 |
Paula Vanninen | Timo Tuovinen | 2013 |
Tony Manninen | Yu-Hsuan Lee | 2012 |
Tatu Juvonen | Tuuli Miettinen | 2011 |
Vilho Lantto | 2010 | |
Tytti Isohookana-Asunmaa | 2009 | |
Tero Ojanperä | 2008 | |
Markus Pessa | 2007 | |
Pertti Yliniemi | 2006 | |
Pekka Timonen | 2005 | |
Karl Tryggvason | 2004 | |
Seppo Säynäjäkangas | 2003 | |
Eino Siuruainen | 2002 | |
Heimo Karinen | 2001 | |
Leena Palotie | 2000 | |
Martti Ahtisaari | 1999 |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Oulun yliopisto lukuina Oulun yliopisto. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ https://www.oulu.fi/yliopisto/yliopistorankingit
- ↑ Meinander, Henrik: Tasavallan tiellä. Suomi Kansalaissodasta 2000-luvulle, s. 387. Schildts Kustannus Oy, 1999. ISBN 951-50-1055-1.
- ↑ RKY – Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 14.2.2018.
- ↑ Arkkitehtien muutto ”siperialaiseen tehtaaseen” on sujunut oletettua kivuttomammin – ”Kyllä me täälläkin onnellisiksi tullaan" Kaleva.fi. Viitattu 14.2.2018.
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 455. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Alatarvas, Mikko: Linnanmaan PSOASin opiskelija-asuntoloiden rakennushistoriaselvitys, tornitalot, s. 33-34. Oulun ammattikorkeakoulu, 2020. Teoksen verkkoversio.
- ↑ https://www.oulu.fi/yliopisto/node/35078
- ↑ a b Hallitus www.oulu.fi. Oulun yliopisto. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 284. Oulu: Oulun kaupunki, 1995. ISBN 951-9234-48-9.
- ↑ https://www.oulu.fi/yliopisto/alumni
- ↑ https://www.oulu.fi/yliopisto/vuodenalumni
Kirjallisuutta
muokkaa- Julku, L., Julku. K. 1983. Oulun yliopiston perustamisen historia 1905–1958. Studia Historica Septentrionalia 6. Julkaisija: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. ISBN 951-95472-6-6 (sidottu), ISBN 951-95472-5-8 (nidottu)
- Salo, M., Lackman, M. 1998. Oulun yliopiston historia 1958–1993. Julkaisija: Oulun yliopisto. ISBN 951-42-5017-6
- Salo, M. 2003. Pohjoinen Alma Mater. Oulun yliopisto osana korkeakoululaitosta ja yhteiskuntaa perustamisvaiheista vuoteen 2000. Studia Historica Septentrionalia 42. Julkaisija: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. ISBN 952-9888-21-X
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulun yliopisto Wikimedia Commonsissa
Kaupunki ja hallinto | |||||
---|---|---|---|---|---|
Media |
| ||||
Oppilaitokset | |||||
Muuta Ouluun liittyvää |