Erkki Koiso-Kanttila
Erkki Antero Koiso-Kanttila (8. joulukuuta 1914 Tampere – 29. lokakuuta 2006 Helsinki) oli arkkitehtuurin professori ja Oulun yliopiston rehtori.[1] Hänen mukaansa nimettiin Erkki Koiso-Kanttilan katu Oulun yliopiston viereen.
Koiso-Kanttilan vanhemmat olivat rakennusmestari Kustaa Koiso-Kanttila ja Elsa Suomela. Hän tuli ylioppilaaksi Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta 1934 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1942. Koiso-Kanttila teki useita opinto- ja tutkimusmatkoja Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Hän toimi Lapin rakennuspiirin suunnittelutoiminnan johtajana 1945–1948, Lapin läänin lääninrakennustarkastajana 1949–1959, Suomen arkkitehtiliiton standardoimislaitoksen suunnitteluosaston päällikkönä 1950–1958 sekä liiton asiamiehenä 1951. Helsingin 1. apulaiskaupunginarkkitehti hän oli 1958–1959 ja vs. kaupunginarkkitehti 1959–1961. Oulun yliopiston arkkitehtuurin professorina Koiso-Kanttila toimi 1961–1977, arkkitehtiosaston johtaja hän oli 1975–1977 ja yliopiston rehtori 1965–1968. Oma arkkitehtitoimisto Koiso-Kanttilalla oli vuodesta 1943. Hän toimi 1950-luvulta aina 1980-luvun alkuun useissa Oulun yliopiston suunnittelua ja rekentamista koskeneissa toimielimissä ja oli yliopistojen ja korkeakoulujen rakentamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja 1974–1982. Tekniikan alan kunniatohtori Koiso-Kanttilasta tuli 1974[2].
Koiso-Kanttila oli sotilasarvoltaan insinöörimajuri (1966), hänen puolisonsa vuodesta 1941 oli Maijaliisa Soivio[2].
Lähteet
muokkaa- ↑ Koiso-Kanttila, Erkki Uppslagsverket. Arkistoitu 25.5.2014. Viitattu 25.7.2013.
- ↑ a b Veli-Matti Autio: Suomen professorit. Finlands professorer, s. 261–262. Professoriliitto, 2000. ISBN 951-95189-6-7