Lapin lääni
Lapin lääni (ruots. Lapplands län) oli vuodesta 1938 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä. Se oli lääneistä kaikkein pohjoisin ja rajoittui idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan, lännessä Ruotsiin ja etelässä Oulun lääniin (Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan).
Lapin lääni 2009 | |
---|---|
sijainti |
|
Pääkaupunki | Rovaniemi |
Viimeinen maaherra | Timo E. Korva |
Historialliset maakunnat |
Lappi Pohjanmaa |
Pinta-ala ilman merialueita [1] |
98 984,36 km² suurin 2009 |
– maa | 92 663,74 km² |
– sisävesi | 6 320,62 km² |
– meri | 1 384,82 km² |
Väkiluku [2] |
183 775 5:nneksi suurin 2009 |
Väestötiheys | 1,98 as./km² |
Lapin lääni 1993 | |
---|---|
sijainti |
|
Pääkaupunki | Rovaniemi |
Viimeinen maaherra | Hannele Pokka |
Historialliset maakunnat |
Lappi Pohjanmaa |
Pinta-ala ilman merialueita |
98 937 km² suurin 1993 |
– maa | 93 057 km² |
– sisävesi | 5 880 km² |
Väkiluku |
202 433 10:nneksi suurin 1993 |
Väestötiheys | 2,2 as./km² |
Läänin pinta-ala oli 100 369,18 km², josta:
- maata 92 663,74 km²,
- sisävesiä 6 320,62 km² ja
- merialueita 1 384,82 km².
Lääni oli pinta-alaltaan Suomen suurin ja kattoi yli 25 prosenttia maan pinta-alasta. Läänin alue oli sama kuin Lapin nykymaakunnan, joka puolestaan muodostuu Lapin historiallisesta maakunnasta ja historiallisen Pohjanmaan pohjoisimmasta osasta Peräpohjolasta. Pääkaupunki oli Rovaniemi, joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1960.[3]
Pohjoinen napapiiri kulki läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttivat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golfvirta sekä läheiset merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Näiden vuoksi läänin äärimmäinen pohjoiskolkka oli ilmastoltaan hieman keskiosia lauhempi.
Suomen korkein kohta oli läänin alueella Enontekiön kunnassa, 1 324 metrin korkeudessa Haltin rinteessä. Läänin alavimmat seudut puolestaan löytyivät Peräpohjolasta Perämeren rannikolta. Läänin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi oli Inarijärvi (1 040 km²). Lapin merkittävin vesistö oli Kemijoen vesistö, jossa sijaitsi kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta. Vesistön laskujoki, Kemijoki, oli 483 kilometrin mittaisena Suomen pisin joki. Kemijoen vesistön voimalaitokset muodostivat suuren osan maan sähköntuotantokapasiteetista. Läänin toinen merkittävä joki, rajajoki Tornion-Muonionjoki oli rakentamaton.
Lapin läänin väkiluku oli 31. joulukuuta 2008 183 963 henkeä eli noin 3,5 prosenttia koko maan väestöstä. Lapin lääni oli erittäin harvaan asuttu; väestötiheys oli ainoastaan kaksi asukasta maaneliökilometriä kohti, kun koko maassa asui 17 henkeä maaneliökilometrillä. Tiheimmin asuttuja ovat Tornionlaakso, Perämeren rannikko (Kemi–Tornio-alue), sekä Kemijokivarsi Kemistä Rovaniemelle. Kaksi kolmasosaa väestöstä asui Rovaniemen ja Kemi–Tornion kaupunkiseuduilla.
Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Lapin läänin tunnuskirjain oli L.
Historia
muokkaaLapin lääni muodostettiin vuonna 1938 erottamalla Oulun läänin pohjoisosat omaksi läänikseen. Lääninhallitus toimi alusta asti Rovaniemellä, paitsi talvisodan vuoksi tilapäisesti 1940 Pallastunturin matkailijahotellissa ja vastaavasti Lapin sodan vuoksi 1944 Kokkolassa sekä toimitalon tuhoutumisen vuoksi 1944–1947 Kemissä.[4] Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota koettelivat lääniä raskaasti. Sotien seurauksena Neuvostoliitolle luovutettiin alueita kolmesta Lapin läänin kunnasta: osa Sallan kuntaa luovutettiin 1940, koko Petsamon kunta luovutettiin 1944 ja Inarin kuntaan kuulunut Jäniskosken-Niskakosken alue jouduttiin myymään 1947. Lisäksi Lapin sodan aikana saksalaiset joukot tuhosivat valtaosan läänin koko rakennuskannasta.
Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Lapin lääni säilyi entisellään. Nykyään valtion aluehallintoa hoitaa entisen läänin alueella Lapin aluehallintovirasto.
Seutukunnat
muokkaaLapin läänissä oli yksi maakunta ja kuusi seutukuntaa:
Kunnat 2009
muokkaaKunnat ja kaupungit:
Läänin asukasluvultaan suurimmat kunnat olivat lakkautettaessa:[2]
Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu)
muokkaaKuntamuutokset
muokkaaNimenmuutokset
muokkaaVanha nimi | Uusi nimi | |
---|---|---|
1936 | Kuolajärvi | Salla |
Muonionniska | Muonio | |
1949 | Turtola | Pello |
1979 | Kemin mlk | Keminmaa |
Kuntaliitokset
muokkaaKunta | Liitoskunta | ||
---|---|---|---|
Ennen lääniuudistusta 1997 | |||
1973 | Kemijärvi | Kemijärvi[a] | |
Kemijärven mlk | |||
Alatornio | Tornio | ||
Karunki | |||
Uuden läänijaon aikana 1997–2009 | |||
2006 | Rovaniemen mlk | Rovaniemi |
Alueluovutukset
muokkaaKunta | |||
---|---|---|---|
1944 | Petsamo | Neuvostoliitto |
- Huomioita
- ↑ Yhdistynyt Kemijärven kaupunki otti liitoksessa käyttöön Kemijärven maalaiskunnan vaakunan.
Maaherrat
muokkaa- Kaarlo Hillilä 1938−1947
- Uuno Hannula 1947−1958
- Martti Miettunen 1958−1974
- Asko Oinas 1974−1994
- Hannele Pokka 1994−2008
- Timo E. Korva 2008−2009
Vaakuna
muokkaa- Pääartikkeli: Lapin läänin vaakuna
Lapin läänin vaakunassa halkoisen kilven heraldisesti oikeanpuoleisessa kentässä oli historiallisen Lapin vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä historiallisen Pohjanmaan vaakuna. Kilven päällä oli herttuakunnan kruunu.
Lähteet
muokkaa- ↑ Maanmittauslaitos: Pinta-alat kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Arkistoitu 25.2.2009. Viitattu 29.3.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 9.1.2010.
- ↑ Hyvä tietää: historia (Arkistoitu – Internet Archive), Rovaniemen kaupunki 2008
- ↑ Historiaa Lapin lääninhallitus. Arkistoitu 3.12.2002. Viitattu 13.8.2009.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lapin lääni Wikimedia Commonsissa