Wikipedia

Pelkosenniemi

kunta Lapin maakunnassa

Pelkosenniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 942 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 881,82 km2, josta 45,42 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,51 asukasta/km2. Pelkosenniemi on asukasluvultaan Lapin maakunnan pienin kunta. Kunta on saanut nimensä Paavali Pelkoselta, sen ensimmäiseltä suomalaiselta uudisasukkaalta.

Pelkosenniemi
Pelkosenniemi.vaakuna.svg Pelkosenniemi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Ranta-Soutaja.jpg
Sijainti 67°06′30″N, 027°30′55″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Itä-Lapin seutukunta
Kuntanumero 583
Hallinnollinen keskus Pelkosenniemen kirkonkylä
Perustettu 1916
Kokonaispinta-ala 1 881,82 km²
50:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 836,40 km²
– sisävesi 45,42 km²
Väkiluku 942
299:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 0,51 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 9,5 %
– 15–64-v. 53,5 %
– yli 64-v. 37,1 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 98,5 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 22,00 %
19:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen
Kunnanvaltuusto 13 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Muut
 • Kesk.
 • Vihr.
 • PS
8
2
2
1
www.pelkosenniemi.fi

HistoriaMuokkaa

Pelkosenniemen kunnan tunnettu historia alkaa vuodesta 1664, jolloin Paavali Pelkonen muutti luvatta asumaan Lapin puolelle. Asutusta kutsuttiin sittemmin Sodankylän Alaperäksi mutta itsenäistyessään Sodankylästä vuonna 1916 kunta otti Paavali Pelkosesta johtuvan nimen Pelkosenniemi.[7]

Pelkosenniemen seurakunta itsenäistyi Sodankylän seurakunnasta vuonna 1916. Pelkosenniemen kirkko on rakennettu vuonna 1929.

Pelkosenniemen Sähköosuuskunta tuotti sähköä omalla voimalaitoksellaan vuodesta 1927 siihen asti, kun laitteisto vaurioitui sodan aikana. runkolinja Kemijärveltä vedettiin vuonna 1950.[8]

Talvisodassa käytiin Pelkosenniemen taistelu, joka päättyi suomalaisten voittoon ja puna-armeijan perääntymiseen..[7]

1950-luvulta lähtien taistelu Vuotoksen altaan rakentamisesta kokosi ympäristöliikkeen ja päätöksentekijät rintamiksi luonto- ja talousarvojen vastakkainasetteluun.[7]

MaantiedeMuokkaa

Pelkosenniemi sijaitsee Itä-Lapissa. Sen naapurikunnat ovat Kemijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä.

Kunnassa on kaikkiaan 171 järveä, joista suurimmat ovat Pyhäjärvi, Säynäjäjärvi ja Tuormusjärvi.[9]

Pyhätunturin kansallispuisto, sijaitsee Pelkosenniemellä. Muita Natura-kohteita ovat Pyhä-Luosto, Kemihaaran suot, Ellitsa, Serrijoki–Kätkävuoma, Luiron suot, Luosto, Akanvaaran–Kalkkivaaran lehdot, Raateaapa ja Haikara-aapa–Vitsikkoaapa.[10]

Pelkosenniemen matkailukohteita ovat Pyhätunturin laskettelukeskus ja Suvannon kylä sekä suunnitellun Vuotoksen tekojärven alueselvennä.

KyliäMuokkaa

Aapajärvi, Arvospuoli, Kairala, Kiemunkivaara, Luiro, Moitaselkä, Pelkosenniemi, Pyhäjärvi, Saunavaara, Suvanto, Saukkoaapa

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Pelkosenniemellä oli 958 asukasta, joista 358 asui taajamassa, 563 haja-asutusalueilla ja 37:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pelkosenniemen taajama-aste on 38,9 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Pelkosenniemen kirkonkylä.[12]

HallintoMuokkaa

Pelkosenniemen kunnanjohtaja on Päivi Vauhkonen. Kunnanvaltuustossa on 13 paikkaa, joista viisi on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

TalousMuokkaa

Pelkosenniemen talous on hyvin palveluvaltaista. Vuonna 2015 kunnassa oli 385 työpaikkaa. Niistä 86% oli palvelualoilla, 4% alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), ja 9% jalostuksessa.[13]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennusyhtiö Pyhänpahta, kiinteistöhuoltoyhtiö Huoltokero ja lomamökkejä vuokraava Pyhän Karhu.[14]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pelkosenniemen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 1 601
1985
  
 1 574
1990
  
 1 533
1995
  
 1 378
2000
  
 1 243
2005
  
 1 113
2010
  
 1 008
2015
  
 958
2020
  
 940
Lähde: Tilastokeskus.[15]

SeurakunnatMuokkaa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista kunta kuuluu Pelkosenniemen seurakuntaan.[16] Seurakunta toimii myös Savukosken kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pelkosenniemen alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[17]

PalvelutMuokkaa

Pelkosenniemen koulussa on yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6. Yläkoululaisia opettavat aineenopettajat.[18] Koulurakennus on ollut poissa käytöstä huonon sisäilman vuoksi, remontti tai uusi koulutalo olisivat hyvin kalliita kunnalle.[19][20] Lukio lakkautettiin vuonna 2007.[21] Lukioon jatkavat nuoret siirtyvät useimmiten Rovaniemelle. Oman uuden lukion perustamista matkailupalveluiden lähelle on harkittu.[22]

Tunnettuja pelkosenniemeläisiäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Pelkosenniemi Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. ↑ a b c Pelkosenniemi valmistautuu 350-vuotisjuhlaan heinäkuussa Yle. 2014. Viitattu 22.1.2018.
  8. ↑ Koillis-Lapin sähkö 50 v Koillis-Lapin sähkö. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 2.3.2018.
  9. ↑ Pelkosenniemi Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  10. ↑ Natura 2000 -alueet - Lappi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
  14. ↑ Alueen Pelkosenniemi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.1.2018.
  15. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  16. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Perusopetus Pelkosenniemi. Viitattu 27.1.2018.
  19. ↑ Pelkosenniemellä pohditaan vielä kerran koulukuviot Yle. 2.10.2017. Viitattu 27.1.2018.
  20. ↑ Uusi koulu uhkaa viedä Pelkosenniemen täydelliseen ahdinkoon Yle. Viitattu 27.1.2018.
  21. ↑ Savukosken lukioon ei hakenut kukaan Yle. 2011. Viitattu 27.1.2018.
  22. ↑ Pelkosenniemi selvittää mahdollisuuksia Pyhätunturin lukioon Yle. 23.8.2017. Viitattu 27.1.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

KuvagalleriaMuokkaa

  • Pelkosenniemen kirkko

  • Keskustaa pohjoiseen

  • Rakennuksia Suvannon kylässä

Pelkosenniemi
Kylät

Aapajärvi | Arvospuoli | Kairala | Kiemunkivaara | Luiro | Pelkosenniemi | Suvanto

Luonnonsuojelualueet

Pyhä-Luoston kansallispuisto

Luonnonmuodostelmat

Pyhätunturi

Rakennukset ja rakennelmat

Pelkosenniemen kirkko

Museot

Pelkosenniemen kotiseutumuseo

Perusrakennehankkeet

Vuotoksen tekojärvi

Liikenne

Valtatie 5

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pelkosenniemi&oldid=21224142”