Savukoski

kunta Lapin maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Savukoski-nimisiä henkilöitä on lueteltu sivulla Savukoski (sukunimi).

Savukoski on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 978 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 6 496,57 km², josta 56,56 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on Suomen kunnista alhaisin, vain 0,15 asukasta/km². Savukosken naapurikunnat ovat Pelkosenniemi, Salla ja Sodankylä.

Savukoski

vaakuna

sijainti

Sijainti 67°17′30″N, 028°09′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Itä-Lapin seutukunta
Kuntanumero 742
Hallinnollinen keskus Savukosken kirkonkylä
Perustettu 1916
Kokonaispinta-ala 6 496,57 km²
6:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 6 440,01 km²
– sisävesi 56,56 km²
Väkiluku 978
295:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 0,15 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 10,0 %
– 15–64-v. 56,9 %
– yli 64-v. 33,1 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
saamenkielisiä 0,4 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Eeva-Maria Maijala vs.[6]
Kunnanvaltuusto 13 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • Vas.

6
4
2
1
www.savukoski.fi

Maantiede ja luonto muokkaa

Savukosken taajama sijaitsee kunnan lounaisrajan lähellä. Kunnan likimain suorakaiteen muotoista aluetta (noin 70 km × 100 km) halkovat Kemijoki ja sen sivuhaarat. Kunnan itäisin osa puolestaan kuuluu Venäjän puolelle laskevan Nuorttijoen vesistöalueeseen. Tyypillinen maisema on erämaata, jossa on suuria suoalueita ja yksittäisiä tuntureita.

Kunnan pinta-alasta kolmasosa on erilaisia luonnonsuojelualueita. Savukosken pohjoisosaan ulottuvat Sodankylän puolelta Urho Kekkosen kansallispuisto ja Sallan puolelta Värriön luonnonpuisto. Savukoskella sijaitsee myös Maltion luonnonpuisto.

Savukosken suurimmat järvet ovat Arajärvi, Kiurujärvi, Iso Akanjärvi ja Värriöjärvi. Ne sijaitsevat kunnan länsiosassa. Useimmat Savukosken järvet kuuluvat Kemijoen vesistöön.[8] Savukosken pohjoisosassa sijaitsee muinaisen jääjärven jäännös, Loitsana, jonka lähellä on kivikautinen asuinpaikka.[9]

Savukosken koillisrajalla Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsee suomalaisen perinteen mukaan Joulupukin asuinpaikka Korvatunturi. Korvatunturi oli Suomen itärajan läntisin kohta vuosina 1920–1940. Savukosken korkein maastonkohta ja samalla kunnan pohjoisin piste on Sodankylän kunnanrajan ja valtakunnanrajan yhtymäkohdassa oleva Talkkunapää.

Savukoskella sijaitsee Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä-niminen suoalue, jolla on pisin suomenkielinen paikannimi.

Lapin liiton mukaan Savukoski on Suomen harvimmin asuttu kunta.[10]

Kyliä muokkaa

Hihnavaara, Kuosku, Lunkkaus, Martti, Rovala, Ruuvaoja, Nousu, Savukoski, Seitajärvi, Tanhua, Viitaranta, Värriö.

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Savukoskella oli 1 012 asukasta, joista 387 asui taajamassa, 613 haja-asutusalueilla ja 12:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Savukosken taajama-aste on 38,7 %.[11]

Kunnassa on vain yksi taajama, Savukosken kirkonkylä.[12]

Ilmasto muokkaa

Savukoskella kylmin kuukausi on tammikuu ja lämpimin heinäkuu. Lämpöennätys 30,4 °C on vuodelta 1988, kylmyysennätys −47,3 °C taas vuodelta 1999.[13]

Savukosken ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −8,4 −8,0 −2,1 3,9 10,5 16,9 20,1 17,0 10,9 2,6 −2,9 −5,9 ka. 4,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −17,0 −16,9 −12,8 −5,9 0,6 6,5 9,8 7,5 3,0 −2,7 −8,7 −13,4 ka. −4,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,4 −12,1 −7,3 −0,9 5,5 11,6 14,7 11,9 6,7 0,0 −5,6 −9,4 ka. 0,2
Sademäärä (mm) 40 34 33 32 45 64 81 63 57 56 44 43 Σ 592
Sadepäivät (d) 11 10 8 7 9 10 12 9 9 11 11 12 Σ 119
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−8,4
−17,0
−8,0
−16,9
−2,1
−12,8
3,9
−5,9
10,5
0,6
16,9
6,5
20,1
9,8
17,0
7,5
10,9
3,0
2,6
−2,7
−2,9
−8,7
−5,9
−13,4
S
a
d
a
n
t
a
40
34
33
32
45
64
81
63
57
56
44
43


Historia muokkaa

 
Savukosken keskustaa Sallan suuntaan

Savukoskella on ollut saamelaisasutusta esihistoriallisesta ajasta 1700-luvulle saakka. Savukosken kunta perustettiin keisarillisen senaatin päätöksellä vuonna 1916.[14] Sitä ennen Savukoski oli osa Sodankylää.[15] Vuonna 1922 tapahtuneen niin sanotun läskikapinan operaatiot ulottuivat myös Savukosken alueelle. Neuvostoliiton partisaanit hävittivät jatkosodan loppuvaiheissa kesällä 1944 silloisen Seitajärven kylän. Paikalle on pystytetty iskussa surmansa saaneiden kyläläisten muistomerkki.

Hallinto muokkaa

Savukosken kunnanjohtaja vuodesta 2014 on Antti Mulari.[16] Vuonna 2021 Mulari jäi virkavapaalle ja hänen viransijaisekseen valittiin Eeva-Maria Maijala.[6]

Kunnanvaltuustossa on 13 paikkaa, joista kuusi on keskustan hallussa kaudella 2021–2025. Kokoomuksella on neljä paikkaa, perussuomalaisilla kaksi paikkaa ja vasemmistoliitolla yksi paikka.[7]

Talous muokkaa

Suurimmat työnantajat olivat vuonna 2005 Savukosken kunta, Pelkosenniemen–Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä, Metsähallitus ja Korvatunturin Marja Oy.[17]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat metsäkoneyritys A & L Harju Oy, Liesijoen Yhteismetsä ja sahatavara- ja arvopaperikauppaa tekevä L Mattila Oy.[18]

Kunnan alueelta on löydetty fosfaattia vuonna 1966. Soklin kaivoksen kaivospiirilupa myönnettiin 2016, valtuusto hyväksyi Soklin kaivoksen asemakaavan toukokuussa 2017. Kaivosyhtiö Yaran on päätettävä 2021 mennessä avaako se kaivoksen.[19]

Porotalous on merkittävä elinkeino, poroja on kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä. Savukoski onkin manner-Suomen toiseksi alkutuotantovaltaisin kunta Lestijärven jälkeen: 41 prosenttia kunnan työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta.[20] Savukoskella naisten mediaanipalkka oli vuoden 2017 verotuksessa 1,65-kertainen miesten mediaanipalkkaan verrattuna. Naiset ansaitsivat miehiä enemmän 38 muussakin kunnassa, joista useimmat ovat Pohjois-Suomessa, syinä etenkin miesten suuri osuus alkutuotannossa ja naisten suuri osuus korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa.[21]

Savukosken pohjoisosassa Nuorttijoen varrella sijaitsi vuosina 19121918 Kemi Oy:n silloisen metsäpäällikön Hugo Richard Sandbergin johtama Suomen ensimmäinen suuri konesavotta. Sandberg hankki työmaalle Yhdysvalloista kaksi telaketjuilla varustettua höyryveturia, joilla vedettiin työmaalta hakatut tukit Kemijoen varteen uitettaviksi Kemiin. Toinen vetureista on entisellä työmaalla Tulppiossa ja toinen Lapin metsämuseossa Rovaniemellä.[22]

Savukoskella järjestetään vuosittain pääsiäisenä Kuivalihamarkkinat.

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Savukosken väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 931
1985
  
1 881
1990
  
1 774
1995
  
1 660
2000
  
1 472
2005
  
1 303
2010
  
1 179
2015
  
1 061
2020
  
1 007
Lähde: Tilastokeskus.[23]

Sivistys- ja kulttuuritoiminta muokkaa

Oppilaitokset muokkaa

Savukoskella esi- ja perusopetusta annetaan Korvatunturin koulussa (luokka-asteiden 0-9 yhtenäiskoulu). Samassa kiinteistössä (Sauherrantie 23B) toimii myös toisen asteen yleissivistävää opetusta antava Savukosken lukio.[24][25]

Kirjasto muokkaa

Savukosken kirjasto sijaitsee Korvatunturin koulun naapurina (Sauherrantie 23C). Hallinnollisesti Savukosken kirjasto on eräs Pelkosenniemen, Savukosken ja Sodankylän kuntien yhteisen kirjastolaitoksen eli Sompion kirjaston yksi toimipiste.[26][27][28] Savukosken kirjasto kuuluu Sompion kirjaston kautta myös Lapin kirjaston nimellä tunnettuun seudulliseen kirjastokimppaan.[29]

Uskonnolliset yhteisöt muokkaa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Savukoski kuuluu Pelkosenniemen seurakuntaan.[30] Seurakunta toimii myös Pelkosenniemen kunnan alueella. Entinen Savukosken seurakunta liitettiin Pelkosenniemen seurakuntaan vuonna 1931.

Herätysliikkeet ja ortodoksinen kirkko muokkaa

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Savukosken rauhanyhdistys[31]. Lestadiolaisuuden arvellaan tulleen paikkakunnalle ylimuoniolaisen saarnamiehen Heikki Parkajoen vuonna 1868 tekemän saarnamatkan seurauksena. Juhani Raattamaan vieraillessa paikkakunnalla 1876 toimi Herralan talo seurapaikkana. Raattamaa vieraili Savukoskella myös vuosien 1882–1884 laajan Koillis-Pohjanmaan matkansa yhteydessä.[32] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Savukosken alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[33]

Tunnettuja savukoskelaisia muokkaa

Muita henkilöitä muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. a b Kuivas, Eeva: Eeva-Maria Maijala Savukosken vs. kunnanjohtajaksi Yle Uutiset. 13.7.2021. Viitattu 10.2.2023.
  7. a b Kuntavaalit 2021, Savukoski Oikeusministeriö. Viitattu 10.2.2023.
  8. Savukoski. Järviwiki. Viitattu 18.9.2021.
  9. Kaivos uhkaa tuhota 10 000 vuotta vanhat asuinpaikat Yle.fi. Yleisradio.
  10. https://www.lappi.fi/lappi/kunnat/savukoski
  11. Taajama-aste muuttujina Vuosi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 14.2.2019. [vanhentunut linkki]
  12. Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Kunta ja taajama, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 14.2.2019. [vanhentunut linkki]
  13. Taitto_TUULET KORJATTU.indd helda.helsinki.fi. Viitattu 14.2.2019.
  14. Savukosken historiaa www.savukoski.fi. Viitattu 11.11.2011.
  15. https://www.geocaching.com/geocache/GC2YZPD_savukosken-hautausmaa?guid=4fe0159b-9897-4931-96b7-67dffe693832
  16. Ulkuniemi, Ilkka: Antti Mulari Savukosken kunnanjohtajaksi Yle. 25.6.2014. Viitattu 28.1.2018.
  17. Faktoja Savukoskesta Savukosken kunta. Viitattu 7.2.2018.
  18. Alueen Savukoski yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 28.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  19. Savukosken valtuusto hyväksyi Sokli-kaavan äänin 11-5 Yle. 16.5.2017. Viitattu 28.1.2018.
  20. Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  21. Vihavainen, Suvi ym.: Tässä Suomen kunnassa naisen euro on 218 senttiä – Katso, millaiset tuloerot kotikuntasi miehillä ja naisilla on Helsingin Sanomat. 14.5.2019. Viitattu 14.5.2019. (Tilaajille.)
  22. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1961, s. 197. Helsinki: Otava, 1960.
  23. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  24. Esi- ja perusopetus Savukosken kunta, savukoski.fi. Viitattu 31.5.2020.
  25. Savukosken lukio Savukosken kunta, savukoski.fi. Viitattu 31.5.2020.
  26. Kirjasto Savukosken kunta, savukoski.fi. Viitattu 31.5.2020.
  27. Savukosken toimipiste (Sompion kirjasto) kirjastot.fi. Viitattu 31.5.2020.
  28. Savukosken kirjasto Sompion kirjasto, sompionkirjasto.fi. Viitattu 31.5.2020.
  29. Tietoa Lapin kirjastosta Lapin kirjasto, lapinkirjasto.finna.fi. Viitattu 31.5.2020.
  30. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  31. Rauhanyhdistykset rauhanyhdistys.fi. Viitattu 26.6.2011.
  32. Lohi, Seppo: Pohjolan kristillisyys. Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899., s. 139–140. Oulu: Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry, 1997. ISBN 951-8940-69-X.
  33. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta

Aiheesta muualla muokkaa