Metsähallitus

suomalainen valtion liikelaitos

Metsähallitus (lyhenne MH[1], ruots. Forststyrelsen) on maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa toimiva valtion liikelaitos, jonka tavoitteet hyväksytään vuosittain eduskunnassa osana valtion budjettia. Julkisia hallintotehtäviä ohjaa myös ympäristöministeriö oman hallinnonalansa asioissa. [2]

Metsähallitus
Forststyrelsen
Metsähallituksen logo.svg
Tunnuslause Kasvatamme huomista
Yritysmuoto Valtion liikelaitos
Perustettu Suomi 1859, valtion liikelaitos vuodesta 1994
Toimitusjohtaja Juha S. Niemelä
Kotipaikka Suomi Vantaa
Toimiala Metsätalous, luonnonsuojelu, eräasiat ja retkeily, lomatonttien ja metsätilojen kiinteistötoiminta, tuulivoimaliiketoiminnan kehittäminen
Liikevaihto 340,3 milj. € (2020)
Henkilöstö 1 142 (2020)
Tytäryhtiöt Metsähallitus Metsätalous Oy, MH-Kivi Oy, Siemen Forelia Oy
Kotisivu www.metsa.fi

Metsähallituksen hallinnassa on noin 12,5 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita, liki kolmannesta Suomen pinta-alasta. Suurin osa alueista sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Metsähallituksen vastuulla on näiden alueiden hoitaminen ja käyttäminen niin, että ne hyödyttäisivät mahdollisimman paljon suomalaista yhteiskuntaa. Vuoden 2020 tuloksesta Metsähallitus tulouttaa osinkona valtiolle 120 miljoonaa euroa. Metsähallituksen maa- ja vesiomaisuuden arvo on noin neljä miljardia euroa[3].

Metsähallituksen hoidossa oleva valtion maa 12 558 000 hehtaaria koostui 9 139 000 hehtaarin maa-alueesta ja 3 419 000 hehtaarin vesialueesta.[4]

Metsähallituksen pääkonttori Vantaan Tikkurilassa, Toimisto- ja liikekeskus Dixin ja Tikkurilan rautatieaseman yhteydessä.
Metsähallituksen pääkonttori ja Toimisto- ja liikekeskus Dixi asemalaiturilta kuvattuna.

Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee Vantaan Tikkurilassa, Toimisto- ja liikekeskus Dixin 5. kerroksessa, osoitteessa Ratatie 11 B. [5][6]

Julkisia hallintotehtäviäMuokkaa

Liiketoiminnan lisäksi Metsähallitus hoitaa valtion siltä tilaamia julkisia hallintotehtäviä verovaroin. Näitä ovat luonnonsuojelu, retkeilijän ja eränkävijän palvelut. Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa luonnonsuojelu- ja retkeilyalueita ja edistää luonnonsuojelua sekä virkistyskäyttöä valtion mailla ja vesillä[7]. Kaikki Suomen 40 kansallispuistoa ja suuri määrä muita luonnonsuojelualueita on Metsähallituksen vastuulla. Kansallispuistoissa, valtion retkeilyalueilla, historiakohteissa, luontokeskuksissa ja muissa suosituissa kohteissa oli käyntimäärä yhteensä yli 8 miljoonaa (vuonna 2019).

Lakisääteisten luonnonsuojelualueiden pinta-ala on 1 778 000 hehtaaria. Lisäksi Luontopalvelut hoitaa muita suojelualueita sekä valtion yleisiä vesialueita. Kaikkien Luontopalvelujen hoidossa olevien suojelu- ja muiden erityisalueiden pinta-ala on noin 7 000 000 hehtaaria.

Luontopalveluja johtaa luontopalvelujohtaja Henrik Jansson. [8]

Metsähallituksen lainvalvontaviranomainen on erätarkastaja, joka valvoo valtion maa- ja vesialueilla lakien noudattamista. Lisäksi erävalvojat ja muu Metsähallituksen henkilöstö suorittaa valvontaa, mutta heillä ei ole erätarkastajaan verrattavia oikeuksia.[9]

LiiketoimintaaMuokkaa

Metsähallituksen liiketoiminta:

  • Metsähallitus Metsätalous Oy, toimitusjohtaja Jussi Kumpula [10]
    • puun markkinointi ja myynti sekä monikäyttömetsien hoito.
  • Metsähallitus Kiinteistökehitys (vastuualue)
    • Tontteihin ja metsätiloihin liittyvä kiinteistötoiminta.
    • Metsähallituksen omistamien rakennusten myynti
    • Aktiivinen hankekehitys tuulivoimaliiketoiminnassa.

Lisäksi Metsähallituksella on kaksi muuta tytäryhtiöitä: Siemen Forelia Oy (siemeniä) ja MH-Kivi Oy (maa- ja kiviainesvarantoja).

Metsähallituksen omistamista alueista neljännes eli noin 3,5 miljoonaa hehtaaria on metsätalouskäytössä olevaa monikäyttömetsää. Monikäyttömetsista hakattava puu - uusiutuva luonnonvara - päätyy erilaisten biotaloustuotteiden raaka-aineeksi. Liikevaihdosta puun myynti tuottaa 85 %.

Metsähallituksen yleisistä yhteiskunnallisista velvoitteista (YYV) on säädetty metsähallituslaissa. Sen mukaan toiminnassa on otettava huomioon biologinen monimuotoisuus ja luonnon virkistyskäyttö, työllisyys, porotalous sekä saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset. Yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottaminen pienentää hakkuukertymää. Velvoitteet ovat osa yhteiskuntavastuuta - ne ovat hyötyjä, joita Metsähallitus yhteiskunnalle tuottaa. Vuonna 2020 panostus yleisisiin yhteiskunnallisiin velvoitteisiin oli yhteensä 73,3 miljoonaa euroa.

HistoriaMuokkaa

Teollistumisesta seurannut puunkäytön lisääntyminen pakotti valtion säätämään vuonna 1851 tiukan metsälain, jonka noudattamista valvomaan oli luotava metsähallinto. Se luotiin aluksi Maanmittauksen ylihallituksen alaisuuteen; erillinen metsänhoitohallitus perustettiin vuonna 1863 valvomaan kruununmetsien hoitoa. Vuonna 1908 siitä tuli Metsähallitus, ja se sai valtuudet valvoa myös yksityistä metsänhoitoa, metsäoppilaitoksia sekä metsästystä ja kalastusta valtion mailla. Itsenäistymisen jälkeen tavoitteeksi asetettiin vielä Suomen metsätalouden edistäminen ja vielä myöhemmin myös luonnonsuojelu. Yli 130 vuotta valtion keskusvirastona toiminut Metsähallitus muutettiin vuonna 1994 liikelaitokseksi, jonka tehtävänä on puun markkinointi ja myynti sekä talousmetsien hoito.[5] Tuorein Metsähallituslaki tuli voimaan 15. huhtikuuta 2016 vuosien valmistelun jälkeen. Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta siirrettiin lailla perustettavaan valtion kokonaan omistamaan metsätalousosakeyhtiöön vastaamaan EU-kilpailusäädöksiä. [11]

Metsähallituksen johtajatMuokkaa

Titteli vuoteen 1927 ylijohtaja, 1927–1994 pääjohtaja[12], vuodesta 1994 toimitusjohtaja.[5] Toimitusjohtajalla on pääjohtajan arvonimi.[13]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lyhenneluettelo: M Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 1.3.2016.
  2. Hallinto ja johtaminen https://www.metsa.fi. Viitattu 14.1.2021.
  3. https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/valtion-maaomaisuuden-haltijat-paljon-vartijoina
  4. Metsähallituksen maa-alueet 31.12.2017 Metsähallitus. Viitattu 18.12.2018.
  5. a b c Pääjohtajakunta, s. 188–190. SKS, Helsinki 2005.
  6. kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet. Haku sanalla "Metsähallitus") Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 11.7.2016.
  7. https://www.luontoon.fi/
  8. Uusi Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson: Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen luo hyvinvointia koko yhteiskunnalle Metsa.fi tiedote 14.1.2021. Viitattu 14.1.2021.
  9. Erätarkastajat eraluvat.fi. Metsähallitus. Viitattu 2.10.2021.
  10. Metsähallitus yhteystiedot https://www.metsa.fi/metsahallitus/yhteystiedot/metsatalous-oyn-yhteystietoja/. Viitattu 14.1.2021.
  11. [1] Metsähallituslain uudistaminen
  12. https://www.silvafennica.fi/pdf/article4689.pdf
  13. [2] Valtioneuvoston asetus 1380/2004 5 §

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Laitakari, Erkki: Metsähallinnon vuosisataistaival 1859–1959 Metsähallitus, 1960.
  • Parpola, Antti; Åberg, Veijo: Metsävaltio, Metsähallitus ja Suomi 1859–2009. Edita, 2009.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Metsähallitus.