Avaa päävalikko

Carl Ernst Wrede af Elimä (17. toukokuuta 1850 Rabbelugnin kartano, Anjala3. kesäkuuta 1927 Arrajoen kartano, Nastola) oli suomalainen metsähallituksen ylijohtaja.[1]

Wreden vanhemmat olivat Vaasan läänin maaherra Carl Gustaf Fabian Wrede (1819–1892) ja Margareta Sofia Eleonora Glansenstjerna (1821–1864). Gustaf Wreden sisaruksia olivat Parkanon paronina tunnettu metsänhoitaja Gustaf Wrede af Elimä, senaattori Otto Wrede sekä vankien ystävä Mathilda Wrede.[1]

Wrede kävi Haminan kadettikoulun 1861–1868. Hän oli keisarin paašikunnassa vuodesta 1868 ja kamaripaašina vuodesta 1869. Wrede palveli sitten vänrikkinä Henkikaartin Semjonovin rykmentissä 1869–1873 ja aliluutnanttina 23. tykistöprikaatissa 1873–1874. Wrede erosi armeijasta luutnanttina 1874 ja opiskeli sitten Evon metsäopistossa valmistuen metsäkonduktööriksi 1876. [1]

Wrede oli tilapäisenä metsientarkastajana Länsi-Suomen alueella 1878–1888 ja vakinaisena metsientarkastajana 1888–1890. Hän oli sitten Viipurin ja Mikkelin tarkastusalueen ylimetsänhoitajana 1890–1893 ja metsähallituksen ylijohtajana 1893–1902. Virasta erottuaan Wrede oli Kuusankosken paperitehtaan isännöitsijänä 1902–1905 ja tämän jälkeen Helsingin metsätoimiston omistajana 1905–1916. Wrede omisti Arrajoen kartanon Nastolassa ja Oulojan kartanon Iitissä. Arrajoen kartanoa hallinoi kuitenkin Wreden vanhemman veljen Rabbe Vladimir Wreden (1846–1903) leski Eugenie Wrede o.s. Hisinger (1845–1931). Tila on vuonna 1915 kooltaan 5 246 hehtaaria käsittäen Arrajoen ja Säyhteen kylät kokonaan. Ernst Wrede myi 1917 Säyhteen kylän Iitin kunnalle ja vähn myöhemmin myös kartanoon kuuluneet Mankalan kosket. [1][2]

Wrede oli naimisissa vuodesta 1884 serkkunsa Sigrid Naema Maria Schulmanin (s. 1865) kanssa. Heidän poikiaan olivat toimitusjohtaja Ernst Fabian Wrede ja kuvanveistäjä Carl Henrik Wrede. [1]

LähteetMuokkaa