Avaa päävalikko

Evon metsäopisto on Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin toimipaikka Lammilla. Se on Suomen vanhin metsäopisto. Opisto sijaitsee kantatie 53:n tuntumassa ja sieltä on matkaa Lammin kirkonkylään 19 kilometriä ja Hämeenlinnaan 42 kilometriä.

Evon metsäopisto
Evon metsäoppilaitos
Evon metsäoppilaitos
Sijainti Hämeenlinna, Suomi
Koordinaatit 61°11′47″N 25°06′26″E / 61.196403°N 25.107214°E / 61.196403; 25.107214
Rakennustyyppi Ammattikorkeakoulu ja oppilaitos (en)
Evon metsäopisto

Evolta valmistuu nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinöörejä (AMK) ja Hämeen ammatti-instituutista metsäpalvelujen tuottajia (120 ov).

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Aleksanteri II antoi Ewoisten metsänhoito-opiston perustamiskäskyn vuonna 1858. Rakennusten valmistuttua metsänhoitajien koulutus alkoi virallisesti 1. maaliskuuta 1862.[1] Metsänhoitajien opetus siirtyi Helsinkiin vuonna 1908. Tällöin Evolle jäi vuonna 1876 toimintansa aloittanut metsänvartijakoulu.

Suomen sisällissodan aikana Evon metsänvartijakoulun oppilaita taisteli pahamaineisen virolaisen kapteenin Hans Kalmin alaisuudessa.[2] He osallistuivat muun muassa kuuluisaan Harmoisten sairashuoneen verilöylyyn sekä satojen punavankien teloituksiin Hennalan vankileirillä Lahdessa. Teloitettujen joukossa oli myös arviolta 200 naista.[3] Vuonna 1922 Evon metsänvartijakoulu muutettiin metsäkouluksi.

Talvisodan aikana päämajan radiopataljoona järjesti Evon metsäopistolla Syvärannan lottaopistolla joulukuussa 1939 alkaneen sähkötysradiokurssin jatkon. Oppilaiden toinen puoli siirtyi Tuomaalan kansakoululle Tuusulassa. 11. tammikuuta 1940 aloitettiin Evon metsäopistolla toinen radiokurssi, OMP 2, sotilasvirkamies Vilho Lotsarin johdolla. OMP 2:n 62 aloittaneesta suoritti kurssin hyväksyttäväksi 21. Kurssi kestivät Evolla toukokuuhun 1940, jolloin Moskovan välirauhan aikana ne siirrettiin Luther-opistolle Järvenpäähän.

Metsäopiston alkuperäinen rakennus paloi vuonna 1956 ja nykyinen opistorakennus valmistui vuonna 1959. Eräitä 1860- ja 1870-luvuilla valmistuneita rakennuksia on yhä käytössä ja ne on suojeltu Museoviraston päätöksellä.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. http://archive.org/stream/julkaisuja02metsgoog#page/n992/mode/2up s.253
  2. Heinämäki, Jaakko: "Hans Kalm: vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri", s. 19. Minerva Kustannus, 2007. ISBN 978-952-492-003-2.
  3. Vankileirit Suomessa Pala Suomen historiaa. Viitattu 12.2.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa