Haminan kadettikoulu

Haminassa vuosina 1819–1901 sijainnut kadettikoulu

Haminan kadettikoululla tarkoitetaan Suomen kadettikoulua vuosina 18191901. Tätä ennen koulu oli toiminut Haapaniemellä, josta se siirtyi tulipalon vuoksi Haminaan.

Nykyinen reserviupseerikoulun päärakennus toimi aiemmin kadettikouluna.

Koulu oli luonteeltaan yleissivistävä. Keskeisiä olivat uudet kielet, matematiikka ja luonnontieteet. Moni koulun kasvatti siirtyi merkittäviin siviilitehtäviin. Käytännön sotataitoja ei juuri opetettu, vaan ne oli omaksuttava joukko-osastopalveluksessa. Kaikkiaan 1607 kadetista peräti 211 yleni kenraalin arvoon.

Fennomaanit arvostelivat koulua ruotsinmielisyydestä. Sen kohtaloksi koitui kuitenkin yleinen venäläistämispolitiikka. Koulun käyneiden, "fredrikshamnarien", vaikutus jatkui Suomessa kauan, ja tunnettuja edustajia olivat muun muassa Carl Enckell, Rudolf Walden sekä koulusta erotettu C. G. Mannerheim.

Kadettikoulun lakkauttaminen liittyy Suomessa 1901–1903 järjestettyihin asevelvollisuuskutsuntalakkoihin, minkä seurauksena Venäjä lopulta lakkautti Suomessa kansalliset joukko-osastot. Suomen suuriruhtinaskunta korvasi puolustussuoritteidensa vähenemisen sotilasmiljoonilla eli suoralla tulonsiirrolla Venäjän keisarikunnan budjettiin. Nikolai Bobrikov antoi Haminan kadettikoulusta laitosta lakkauttaessaan vuonna 1903 tarkkanäköisen kuvauksen. Kadeteista pyrittiin tuottamaan hyviä upseereita keisarin armeijaan, mutta koulun perusideologiana oli runebergiläinen isänmaallisuus. Laitos oli Suomen säätyläistön ikkuna keisarikuntaan ja samalla venäläis-suomalaisten suhteiden ilmapuntari.

Suomen kadettikoulun henkisen perinnön vaalimista varten perustettiin vuonna 1908 Suomen Kadettiklubi. Sen jäsenistö koostui entisistä koulun kadeteista ja heillä oli merkittävä rooli myöhemmin perustetun Kadettikoulun rakentamisessa ja toiminnan käynnistämisessä.[1]

Venäläistämistoimien seurauksena päättynyttä upseerikoulutusta jatkettiin itsenäisen Suomen kadettikoulussa, joka aloitti toimintansa Helsingissä Töölön Arkadiassa tammikuussa 1919.[2] Haminan kadettikoulun tilat jäivät 1920 Reserviupseerikoulun käyttöön. Päärakennus toimii nykyään Reserviupseerikoulun päärakennuksena, jossa majoittuvat koulun ensimmäinen komppania (Kärkikomppania) ja Tiedustelukomppania. Sen yhteydessä sijaitsevat maneesi ja upseerioppilaskunnan rakennus.

LähteetMuokkaa

  1. Upseerikoulutuksen historia – Kadettikunta kadettikunta.fi. Viitattu 14.3.2022.
  2. Maanpuolustuskorkeakoulu Historia ja perinteet. Viitattu 14.3.2022.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Laaksonen, Marko (toim.): 230 vuotta kadettiupseereita : Haminan kadetit suomalaisessa yhteiskunnassa. juhlaseminaari ja Kaaderiviikonloppu Haminassa 1.-2.8.2009. Helsinki: Kadettikunta, 2010. ISBN 978-952-99757-3-0. (suomeksi)(englanniksi)