Suomen luonnonsuojelualueet
Suomen suojeltujen alueiden tarkoituksena on suojella luontoa sen alkuperäisessä olotilassa ja varmistaa ekosysteemien toimivuus.
Varsinaiset luonnonsuojelualueet
muokkaa- Kansallispuistot - 41 kpl - 10 176 km²[1]
- Luonnonpuistot - 19 kpl - 1 540 km²[1]
- Soidensuojelualueet - 162 kpl - 4 921 km²[1]
- Lehtojensuojelualueet - 45 kpl - 11 km²[1]
- Vanhojen metsien suojelualueet - 73 kpl - 77 km²[1]
- Hylkeidensuojelualueet - 7 kpl - 188 km²[1]
- Muut valtion luonnonsuojelualueet - 737 kpl - 4 027 km²[1]
- Yksityiset luonnonsuojelualueet valtionmailla - 176 kpl - 102 km²[1]
- Metsähallituksen päätöksellä perustetut luonnonsuojelualueet - 6 kpl - 3 km²[1]
Lakisääteiset luonnonsuojelualueet yhteensä 1 266 kpl - 21 044 km² (2023).[1]
- Yksityismaiden luonnonsuojelualueet - 7 773 kpl - 2 329 km² (2011)[2]
- Koskiensuojelulaki suojelee 53 yksittäistä koskea, jokiosuutta tai valuma-aluetta voimalaitosrakentamiselta.
- Valtioneuvoston lintuvesiensuojeluohjelma koskee 287 merkittävää lintujärveä tai muuta vesialuetta. Ohjelma aloitettiin 3. kesäkuuta 1982.
Suojelualueiden perustaminen
muokkaaKansallis- ja luonnonpuistoja lukuun ottamatta valtion omistamalle maalle perustettavat yli 100 hehtaarin kokoiset suojelualueet perustetaan valtioneuvoston asetuksella ja tätä pienemmät ympäristöministeriön asetuksella.[3]
Yksityisen maanomistajan maalle perustettavat luonnonsuojelualueet perustetaan Ahvenanmaalla maakunnan itsehallinnon järjestyksessä ja manner-Suomessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä.
Muut valtion alueet
muokkaa- Virkistysmetsät - 99 kpl - 1 644 km²
- Retkeilyalueet - 7 kpl - 355 km²[1]
- Erämaa-alueet - 12 kpl - 14 903 km²[1]
Natura 2000
muokkaaNatura 2000 -alueet ovat luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi Euroopan unionissa perustettuja alueita. Ne eivät ole tiukasti rajattuja luonnonsuojelualueita siksi, että niissä on mahdollista rajatusti mm. metsätalous.