Suomen hylkeidensuojelualueet

Suomen hylkeidensuojelualueet koostuvat seitsemästä alueesta, joiden yhteispinta-ala on 188 neliökilometriä.[1] Niitä hallinnoi Metsähallitus. Alueet on perustettu vuonna 2001 harmaahylkeiden ja niiden elinalueiden suojelemiseksi. Ne sijaitsevat Kemissä, Inkoossa ja Kirkkonummella, Kustavissa, Mustasaaressa, Paraisten Korppoossa ja Nauvossa sekä Porvoossa. Suojelualueet ovat osa Natura 2000 -verkostoa. [2]

Suojelualueiden ulkoraja on vähintään yhden merimailin päässä hyljeluodosta tai luotoryhmästä. Alueet on merkitty virallisille kartoille ja merikorteille, mutta niiden rajoja ei ole merkitty maastoon. Hylkeidensuojelualueilla on liikkumis- ja maihinnousurajoituksia. Metsästys on kielletty koko suojelualueella, ja myös kalastusta on rajoitettu. [2]

Luonnonsuojelualue Päätös Sijainti
Grimsörarnin hylkeidensuojelualue 2001 Paraisten Korppoo
Kallbådanin hylkeidensuojelualue 2001 Inkoo ja Kirkkonummi
Mastbådanin hylkeidensuojelualue 2001 Paraisten Nauvo
Möylyn hylkeidensuojelualue 2001 Kemi
Sandkallanin – Stora Kölhällenin hylkeidensuojelualue 2001 Porvoo
Snipansgrundin – Medelkallan hylkeidensuojelualue 2001 Mustasaari
Södra Sandbäckin – Sandbäckin hylkeidensuojelualue 2001 Kustavi

LähteetMuokkaa

  1. Metsähallituksen hoitamien suojelu- ja retkeilyalueiden määrä ja pinta-alat 1.1.2019. Metsähallitus. Viitattu 6.6.2019.
  2. a b Hylkeidensuojelualueet ylläpitävät hyljekantoja Metsähallitus. Viitattu 18.5.2020.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.