Kemijoki

Perämereen laskeva joki Lapin maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee jokea Pohjois-Suomessa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Kemijoki (ruots. Kemi älv, pohjoissaameksi Giemajohka) on Suomen pisin joki, pituutta sillä on 550 kilometriä. Joki laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemin ja Keminmaan rajalla. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea ja ulottuu Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.

Kemijoki
Kemijokea Jätkänkynttilä-sillalta kuvattuna.
Kemijokea Jätkänkynttilä-sillalta kuvattuna.
Alkulähde Kemihaara, Savukoski
67°57′47″N, 028°57′10″E
Laskupaikka Pohjanlahti, Kemi
65°46′05″N, 024°26′23″E
Maat Suomi
Pituus 550 km
Alkulähteen korkeus 230 m
Virtaama 556 /s
Valuma-alue 51 000 km²
Kemijoen vesistöalue.
Kemijokea Rovaniemen Vaaralassa.
Kemijoki Keminmaan kohdalla.

Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, Kitinen ja Vuotosjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja Tenniöjoki, joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.

Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja useita vesivoimaloita. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin vuonna 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita. Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella.

Kemijoen vesistön voimalaitoksetMuokkaa

Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin vuonna 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 21 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2020 4,8 terawattituntia, joka vastasi yli kolmannesta Suomen vesivoimatuotannosta. Vuosituotannolla voitaisiin kattaa yli 680.000 nelihenkisen talouden vuosittainen sähköntarve.[1]

Rovaniemen Sierilään on suunniteltu voimalaitosta. Kemijoki Oy jätti voimalaitosta koskevan hankemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle joulukuussa 2005.[2] Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi rakennukseen luvan toukokuussa 2011,[3] mutta Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksen kesäkuussa 2012.[4] Vuonna 2012 arvioitiin, että Sierilä tuottaisi sähköä 35 000 perheen vuosittaisen käyttötarpeen verran.[5] Korkein hallinto-oikeus KHO vahvisti Kemijoki Oy:n Sierilän voimalaitokselle saaman vesitalousluvan toukokuussa 2017.[6] Huhtikuussa 2020 korkein hallinto-oikeus hylkäsi Rovaniemen ympäristölautakunnan myöntämän rakennusluvan Sierilän voimalaitoksen kone- ja luukkuasemalle. Kemijoki-yhtiö jatkoi Sierilän valmisteluja.[7]

Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekojärveä. Hanke raukesi vuonna 1982 kansalaistoiminnan tuloksena. Hallitus asettui jälleen vuonna 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti joulukuussa 2002 kielteisen päätöksen voimassa.lähde?

Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.lähde?

Voimalaitokset alajuoksulta lähtien[8][9]:

Nimi Teho (MW) Korkeus (m) Joki Kunta Yhtiö
Isohaara 106 12,2 Kemijoki Kemi, Keminmaa Pohjolan Voima Oy
Taivalkoski 134 20,0 Kemijoki Keminmaa Kemijoki Oy
Ossauskoski 124 15,5 Kemijoki Tervola Kemijoki Oy
Petäjäskoski 182 20,5 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Valajaskoski 101 11,5 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Permantokoski 13 24,0 Raudanjoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Vanttauskoski 95 22,0 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Kaihua 4,2 45? Kaihuanjoki Rovaniemi Rovakaira Oy
Kaarni 1,3 19? Kaihuanjoki Rovaniemi Rovakaira Oy
Juotas 3,8 29? Juotasjoki Rovaniemi Keski-Lapin Voima Oy
Pirttikoski 152 26,0 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Seitakorva 144 24,0–17,0 Kemijoki Kemijärvi Kemijoki Oy
Jumisko 30 96,0 Askanjoki Kemijärvi Pohjolan Voima Oy
Kokkosniva 25 11,5 Kitinen Pelkosenniemi Kemijoki Oy
Kurkiaska 27 12,5 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Kelukoski 11 7,0 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Matarakoski 11 7,0 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Vajukoski 21 16,0 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Kurittukoski 15 11,0 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Porttipahta 40,5 30,0 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Lokka 0,15 7,0–12,0 Luiro Sodankylä Kemijoki Oy

Kemijoen uittoMuokkaa

Kemijoen uitto alkoi 1860-luvulla ja se jatkui kesään 1991 saakka, jonka jälkeen puut on kuljetettu auto- ja junakuljetuksin.[10]

LähteetMuokkaa

  1. Kemijoki Oy www.kemijoki.fi. Viitattu 19.9.2021.
  2. Sierilän voimalaitoksen katselmuskirja Ymparisto.fi. Ympäristöhallinto. [vanhentunut linkki]
  3. Rovaniemen Sierilän voimalaitokselle lupa Yle Uutiset. 31.5.2011. Viitattu 13.5.2017.
  4. Sierilän voimalaitoslupa kumottu Yle Uutiset. 27.6.2012. Viitattu 13.5.2017.
  5. Kemijoki pettyi Sierilä -päätökseen Yle Uutiset. 27.6.2012. Viitattu 13.5.2017.
  6. KHO pysyi Vaasan hallinto-oikeuden kannalla: Kemijoki Oy:n Sierilän voimalaitokselle lupa vesirakentamiseen Yle Uutiset. Viitattu 4.12.2020.
  7. Kemijoki Oy jatkaa Sierilän voimalaitoksen valmisteluja rakennusluvan hylkäämisestä huolimatta Yle Uutiset. Viitattu 4.12.2020.
  8. Kaavoitus Lapin liitto. [vanhentunut linkki]
  9. Voimalaitokset ja tuotanto www.kemijoki.fi. Viitattu 4.12.2020.
  10. Uittoa Kemijoella, 1960 www.etiainen.fi. Viitattu 19.9.2021.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Linkola, Martti: Entinen Kemijoki. Helsinki: Weiling&Göös, 1967.

Aiheesta muuallaMuokkaa