Vanttauskosken vesivoimalaitos

voimalaitos Rovaniemellä Kemijoessa

Vanttauskosken vesivoimalaitos sijaitsee Rovaniemeltä noin 50 kilometriä itään päin ja se on Kemijoessa toimiva jokivoimalaitos. Voimalan omistaa Kemijoki Oy.[1]

Vanttauskosken vesivoimalaitos
Vanttauskosken voimalaitoksen pato
Vanttauskosken voimalaitoksen pato
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Sijainti RovaniemiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 66°22′08″N, 26°41′10″E
Rakentaminen alkoi 1967[1]
Valmistunut 1972[1]
Perustaja Kemijoki Oy
Pääurakoitsija Urpo Oksanen[1]
Suunnittelija Imatran Voima Oy & Kai Blomstdt [1]
Omistaja Kemijoki Oy
Pato
Tyyppi gravitaatiopato (betoni),
maapato
Vesistö Kemijoen vesistö
Joki tai koski Kemijoki[2]
Juoksutuskanavia 2 [3]
Yläpuolinen patoallas
Nimi Kemijoki
Keskikorkeus 97,6 m mpy.[2]
(95,2–103,2 m mpy.)
Voimalaitos
Tyyppi jokivoimalaitos
Käyttötarkoitus vesivoima
Pudotuskorkeus 22 m [1]
Turbiinit 2 × Kaplan (48 MW)
Kapasiteetti 95 MW
Vuosituotanto 448 GWh[1]
Vanttauskosken vesivoimalaitos
Commons luokka

Pato ja patoallasMuokkaa

Joen yli kulkee pato, jossa on 124 metriä pitkä betonipadon osuus ja sen molemmilla puolilla 620 metriä maapatoa. Pato kohoaa jopa 33 metrin korkeuteen. Patoallas muodostuu poikittaispadosta ja maaperään syvälle uurretusta jokilaaksosta. Betonipadossa on kaksi tulva-aukkoa, jossa on säätelyportit. Niiden kautta päästettävä vesi joutuu Hyypiöperän jokilahteen.[3][1]

VoimalaitosMuokkaa

Voimalan putouskorkeus on 22 metriä, mutta patoaltaan vedenpintaa säännöstellään kahdeksan metrin sisällä [2]. Voimalassa toimii kaksi pystyakselista Kaplan-turbiinin tyyppistä vesiturbiinia. Niiden kapasiteetti on 47,5 megawattia (MW) ja ne voivat tuottaa sähköä yhteensä 95 megawatin teholla. Turbiinien juoksupyörän halkaisija on 5,950 metriä ja ne pyörivät noin 100 kierrosta minuutissa. Voimalan vuosituotanto on noin 448 gigawattituntia (GWh).[a]

HistoriaaMuokkaa

Voimalaitosta rakennettiin vuosina 1967–1972 ja työvoimaa oli rakennustöissä enimmillään noin 900 henkeä. Voimalan suunnittelusta vastasi Imatran Voima Oy, arkkitehtina toimi Kai Blomstedt ja rakennustyömaan päällikkönä diplomi-insinööri Urpo Oksanen.[1]

Voimalan asennettiin Kaplan-turbiinit, jotka tuottivat aluksi sähköä yhteensä 83 megawatin teholla eli kumpikin turbiini oli kapasiteetiltaan 41,5 MW. Voimalan vuotuinen energiantuotto oli noin 424 GWh, kun voimalan keskimääräinen virtaama oli 500 kuutiometriä sekunnissa [a]. Vuosien 2010–2011 aikana voimalaitos peruskorjattiin, jolloin voimalaitoksen kapasiteetti kasvoi 12 MW.[1]

YmpäristövaikutuksiaMuokkaa

Vedennosto padon takana kohotti vedenpintaa noin kymmenen metriä, jolloin jokilaakson loivemmat rannat tulvivat ja joki leveni kymmeniä metrejä. Veden alle jäi muutamia jokisaaria. Uusi vedenpinnan korkeus ja vedenpinnan korkeusmuutokset ovat aiheuttaneet uusille rannoille näkyvää eroosiota. Myös esimerkiksi Törmälän kivikautinen asuinpaikka jäi veden alle. Voimalaitosrakentamisen seurausta on padon alle kaivettu alakanava Viinaväylä, jonka kaivanteet on kasattu joenuoman keskelle yli 600 metriä pitkäksi niemeksi. Alempana joenuomassa kaivanne jatkuu ja myös sen viereen on kaivanteet kasattu 1,3 kilometriä pitkäksi ja viivoittimensuoraksi saareksi.[4][2]

HuomioitaMuokkaa

  1. a b Tieto lisätty artikkeliin ilman lähdeviittausta.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Vanttauskoski kemijoki.fi. Kemijoki Oy. Viitattu 26.4.2020.
  2. a b c d Vanttauskosken vesivoimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.4.2020.
  3. a b Voimalaitokset kesällä kemijoki.fi. Kemijoki Oy. Viitattu 26.4.2020.
  4. Laulumaa, Vesa: Vanttauskosken yleiskaava‐alueen arkeologinen inventointi (MS Word) (inventointiraportti) kymppi.fi. 2014. Museovirasto. Viitattu 26.4.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa