Pirttikosken vesivoimalaitos

Rovaniemellä sijaitseva vesivoimala

Pirttikosken vesivoimalaitos on Kemijoki Oy:n omistama jokivoimalaitos Kemijoessa Rovaniemen Autissa. Sähkövoiman tuotanto tapahtuu kallioon louhitussa onkalossa ja vesi johdetaan tunneleita pitkin pois. Tästä syystä voimalaa voisi luokitella myös tunnelivoimalaitokseksi.[1]

Pirttikosken vesivoimalaitos
Voimalaitosalueen päärakennus
Voimalaitosalueen päärakennus
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Sijainti RovaniemiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 66°20′24″N, 27°09′07″E
Rakentaminen alkoi 1956
Valmistunut 1959
Omistaja Kemijoki Oy
Pato
Tyyppi gravitaatiopato,
maapato
Vesistö Kemijoen vesistö
Joki tai koski Kemijoki
Pituus 55 m (betonipato),
170 m (maapato)
Yläpuolinen patoallas
Nimi Juujärvi, Kemijoki [1]
Järvinumero 65.231.2.001
Pituus 15 km [1]
Leveys 1,7 km [1]
Pinta-ala 3,1963 km² [2]
Keskikorkeus 125,1 m [2]
Järvinumero [1]
Voimalaitos
Tyyppi jokivoimalaitos,
tunnelivoimalaitos
Käyttötarkoitus vesivoima
Pudotuskorkeus 26 m
Turbiinit 2 × Kaplan (76 MW)
Kapasiteetti 152 MW
Vuosituotanto 581 GWh
Pirttikosken vesivoimalaitos
Commons luokka


Tämä artikkeli kertoo Rovaniemellä olevasta voimalasta. Myös Kaustisella on Pirttikosken voimalaitos.
Voimalaitoksen yläosa joen länsirannalta

VoimalaitosMuokkaa

Voimalaitoksen vedenotto sijaitsee betonisen padon edessä. Pato on 55 metriä pitkä ja sitä on jatkettu joen rannolla 170 metriä pitkällä maapadolla. Tunnelivoimalaitos rakennettiin Vieremänkoskeen louhimalla alaspäin tulovesitunneli ja sen pohjalle onkalo, jonne sijoitettiin voimalaitosyksikkö. Näin saatiin voimalassa käytettävälle vedelle riittävästi pudotusta ja vedestä lisää energiaa. Voimalan vesiturbiinien läpi mennyt vesi johdetaan sitten poistotunneliin, joka tulee esiin joen rannassa parin kilometrin päässä alajuoksulla. Päätunnelin pituus on 2,5 kilometriä ja sen poikkipinta-ala on 375 neliömetriä. Aputunnelin pituus on 960 metriä ja sen poikkipinta-ala 54 neliömetriä. Tunnelin alkupäähän pääsee tutustumaan sen aaltoilutilassa, jota kutsutaan ”manalan virraksi”. Voimalaitoksen tuotantosali sijaitsee kalliossa 70 metrin syvyydessä ja siellä toimii kaksi Kaplan-turbiinia, joiden kapasiteetti on 76 megawattia (MW). Turbiinin juoksupyörän halkaisija on 5,8 metriä ja sen pyörimisnopeus 115,4 kierrosta minuutissa, kun rakennusvirtaama on 500 kuutiometriä sekunnissa. Voimalan kapasiteetti on 152 MW ja vuotuinen energiantuotanto 581 gigawattia (GWh). Voimala käytetään nykyään kauko-ohjauksella Rovaniemeltä käsin [3]. Vieremänkoski on jäänyt kuivaksi uomaksi, mutta Pirttikoski on maisemoitu nostamalla sen vedenpintaa pohjapadoilla.[4]

MuutaMuokkaa

AsuntoalueMuokkaa

Voimalaitoksen viereinen Pirttikosken kylään kuuluva asuinalue on tätä nykyä pääosin tyhjillään, kun rakennustöissä oli aikanaan enimmillään noin 1 850 henkilöä.

LaitospalokuntaMuokkaa

Voimalaitoksella toimi vuosina 1956–2016 laitospalokunta, jonka toiminta jakaantui operatiiviseen palo- ja pelastustoimintaan, öljyntorjuntaan sekä ehkäisevään palosuojeluun. Operatiivisella toiminnalla tarkoitettiin pääasiassa palokunnan suorittamia hälytystehtäviä, kuten palonsammutus- ja pelastustehtäviä tai erilaisia torjuntatehtäviä. Lisäksi laitospalokunta osallistui myös yhtiön omistamilla asuntoalueilla, lämpökeskuksilla ja korjaamoilla, sekä tarvittaessa myös lähialueilla tapahtuneisiin sammutustehtäviin. Laitospalokunnan kalusto – savusukelluskalusto, sammutuspuvut, kypärät, palopumput, paloletkuja, vaahtokalustoa, palonaruja, paareja, huopia ja muuta kalustoa – lahjoitettiin pääosin Yläkemijoen VPK:lle. Kalusto haluttiin saada hyötykäyttöön siten, että se palvelisi mahdollisimman hyvin myös Kemijoki Oy:n tarpeita. Yläkemijoen VPK sijaitsee Pekkalan kylässä lähellä Pirttikosken ja Vanttauskosken voimalaitoksia, joten oli luontevaa, että kalusto luovutettiin juuri Yläkemijoelle.

HistoriaaMuokkaa

Laitoksen suunnittelusta vastasi Imatran Voima Oy, arkkitehtina toimi Kai Blomstedt kuten useimmissa muissakin Kemijoen voimalaitoksissa. Rakennustyömaan päällikkö oli diplomi-insinööri Eino Manninen. Valmet Rautpohjan tehtaat toimitti voimalaitokselle siltanosturin. Voimalaitoksen yhteyteen aikanaan rakennetun puisen uittokourun pituus oli 5,3 kilometriä, kouru veti kymmenentuhatta tukkia tunnissa. Voimalaitos on rakennettu vuosina 1956–1959, ja sen putouskorkeus on 26 metriä. Aluksi laitoksen teho oli 110 MW ja vuotuisenergia 526 GWh. Vuosina 2009–2010 Pirttikosken voimalaitoksen tehoa nostettiin 30 megawattia. Aikaisempi teho oli teho oli aluksi 55 MW. Muun muassa Leonid Brežnev ja Josip Broz Tito ovat vierailleet voimalaitoksella.[5]

Voimalaitoksen pääsuunnittelija oli Harry Sistonen. Voimalaitosyhdyskunta kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[6] Sistonen käsikirjoitti voimalaitosta esittelevän lyhytdokumentin Pirttikoski Suomen suurin tunnelivoimalaitos.[7]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Pirttikosken voimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.4.2020.
  2. a b Juujärvi (65.231.2.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 21.4.2020.
  3. Sähköinsinööriliitto
  4. Luusuan kyläseura
  5. Jaakko Lyytinen: Pirttikosken nousu ja tuho 26.5.2000. Ylioppilaslehti. Viitattu 4.9.2012.
  6. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto
  7. Pirttikoski Suomen suurin tunnelivoimalaitos Elonetissä

Aiheesta muuallaMuokkaa