Avaa päävalikko

Sekunti

SI-järjestelmän mukainen ajan yksikkö
Tämä artikkeli käsittelee ajan yksikköä. Muita merkityksiä varten katso Sekunti (täsmennyssivu).

Sekunti (tunnus s[1]) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö. Se on alun perin saatu jakamalla vuorokausi 24 tuntiin, tunti 60 minuuttiin ja minuutti edelleen 60 sekuntiin. Nykyisin sekunti on määritelty cesiumin säteilyn avulla.

MääritelmäMuokkaa

Sekunnin nykyisen määritelmän vahvisti 26. yleinen paino- ja mittakonferenssi vuonna 2019. Sen mukaan sekunti määritellään kiinnittämällä cesiumin taajuudelle ΔtCs eli cesium-133-atomin häiriintymättömän perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välistä siirtymää vastaavan säteilyn taajuudelle kiinteä lukuarvo 9 192 631 770, kun yksikkönä on Hz, joka on yhtä kuin s-1.[2]

HistoriaMuokkaa

Alun perin sekunti on minuutin kuudeskymmenesosa ja täten 1/86 400 vuorokautta. Minuutin jakaminen 60 sekuntiin perustuu sumerilaisten keksimään ja babylonialaisten käyttämään seksagesimaalijärjestelmään (60-järjestelmään).

Edellä mainitulla vuorokaudella tarkoitettiin aurinkovuorokautta, joka saadaan mittaamalla aika Maan pyörähtäessä Aurinkoon nähden yhden kierroksen. Koska vuorokauden mittaaminen Aurinkoa vasten tuottaa Maan kiertoradan eri kohdissa erilaisen tuloksen, sovittiin vertailukohdaksi vuoden Aurinkovuorokausien keskiarvo. Tämä keskiaurinkovuorokausi on noin 86 400 sekuntia ja vuosi 365,2422 keskiaurinkovuorokautta.[3]

Maapallon pyörimisliikkeen nopeus ei kuitenkaan ole aivan tarkkaan vakio. Tämän vuoksi, ja koska Maan kiertoliike Auringon ympäri on huomattavasti tasaisempaa, sekunti määriteltiin vuonna 1960 uudestaan siten, että se oli 1/31 556 925,9747 trooppisen vuotta sellaisena kuin se oli vuoden 1900 alkuhetkellä efemeridiaikaa. Sekunnin pituus ei tällöin muuttunut, mutta se tuli määritellyksi entistä tarkemmin. Vuoden pituus oli siten 365 vuorokautta 5 tuntia ja 48 minuuttia 45,9747 sekuntia.[4][3]

Vuonna 1967 sekunti määriteltiin jälleen uudestaan atomikellon avulla. Vahvistetun määritelmän mukaan sekunti oli 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium-133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä.[4][5][6] Vuonna 2018 määritelmä muotoiltiin sanallisesti uudelleen, mutta aikaisemman kanssa yhtäpitävällä tavalla.

KarkaussekunnitMuokkaa

Jotta nykyiseen määritelmään perustuva koordinoitu yleisaika (UTC) pysyisi käytännöllisesti katsoen yhdenmukaisena UT1-ajan kanssa, lisätään kellonaikaan karkaussekunti vuoden vaihteessa tai kesäkuun lopussa silloin, kun niiden ero lähestyy täyttä sekuntia.[7]

SI-kertoimetMuokkaa

Kerroin Nimi Tunnus Kerroin Nimi Tunnus
100 sekunti s      
101 dekasekunti das 10−1 desisekunti ds
102 hehtosekunti hs 10−2 senttisekunti cs
103 kilosekunti ks 10−3 millisekunti ms
106 megasekunti Ms 10−6 mikrosekunti µs
109 gigasekunti Gs 10−9 nanosekunti ns
1012 terasekunti Ts 10−12 pikosekunti ps
1015 petasekunti Ps 10−15 femtosekunti fs
1018 eksasekunti Es 10−18 attosekunti as
1021 tsettasekunti Zs 10−21 tseptosekunti zs
1024 jottasekunti Ys 10−24 joktosekunti ys

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (sivu 3) SFS-oppaat. 4.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 18.2.2013.
  2. Resolution 1 of the 26th CGPM (2018) ((Yksiköiden määritelmät kohdassa Appendix 3: The base units of the SI)) Bureau international des poids et mesures. Viitattu 20.5.2019.
  3. a b Simons, Lennart: Fysiikka korkeakouluja varten. Porvoo: WSOY, 1963.
  4. a b Oja 2007, s. 98–99
  5. The International System of Units (SI) Bureau International des Poids et Mesures.
  6. International Bureau of Weights and Measures: SI-sekunti
  7. Oja 2007, s. 100–101

Aiheesta muuallaMuokkaa