Kemi

kaupunki Lapin maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemissä on 19 505 asukasta (31. joulukuuta 2022)[2], ja sen pinta-ala on 747,16 km² (1. tammikuuta 2022), josta 95,32 km² maata, 7,03 km² sisävesiä ja loput 644,81 km² merta.[1] Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin, ja tiheimmin asuttu. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio. Kemi on Lapin maakunnan kolmanneksi suurin kunta väkiluvultaan.

Kemi
Kemi.vaakuna.svg Kemi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Montage of Kemi 02.jpg
Sijainti 65°44′10″N, 024°33′50″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi–Tornion seutukunta
Kuntanumero 240
Hallinnollinen keskus Kemin keskustaajama
Perustettu 1869
Pinta-ala ilman merialueita 102,35 km²
295:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 747,16 km²
160:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 95,32 km²
– sisävesi 7,03 km²
– meri 644,81 km²
Väkiluku 19 505
59:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
väestötiheys 204,6 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,4 %
– 15–64-v. 57,2 %
– yli 64-v. 28,4 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 95,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,6 %
Kunnallisvero 21,75 %
64:nneksi suurin 2022 [5]
Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[6]
 • SDP
 • Vas.
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • Vihr.

13
12
7
5
5
1
www.kemi.fi

Nimen alkuperäMuokkaa

Sana kemi tarkoittaa kuivaa ja kovapohjaista, ohutmultaista, huonokasvuista ketoa, tannerta, kenttää tai useimmiten niittyä.[7]

Historia lyhyestiMuokkaa

 
Kemin kantakaupunkia
Pääartikkeli: Kemin kaupungin historia

Maata viljelevä asutus lienee muodostunut Kemin seudulle viimeistään 1200–luvulla.[8] Ensimmäinen kirjallinen tieto Kemin seurakunnasta on vuodelta 1329.[9]

Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869.[10]

Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat.[11]

KaupunkikuvaMuokkaa

YmpäristöMuokkaa

Kemi sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemin pinta-ala on 747,16 km² (1. tammikuuta 2022), josta 95,32 km² maata, 7,03 km² sisävesiä ja loput 644,81 km² merta.[1] Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio.

LuontoMuokkaa

Kemin alueseen kuuluu niin merellistä kuin erämaistakin luontoa. Karsikon niemen kierrossa voi tutustua esimerkiksi muinaisrantaan, vanhaan louhokseen, sodanaikaiseen juoksuhautaan ja Kemin suurimpaan siirtolohkareeseen. Ykskuusenhiekan luonnonsuojelualue on yli hehtaarin kokoinen hiekkadyyni. Ykskivessä on myös majakkasaari. Hepolan lakkautetussa kalliolouhoksessa on kirkasvetinen uimapaikka.[12]

Veitsiluodosta löytyy 55 hehtaarin kokoinen makeavesijärvi, jonka Suomen vapaa-ajan kalastajat valitsivat vuonna 2020 vuoden lähikalastuspaikaksi. Allas otettiin käyttöön vuonna 1950, jolloin se oli 10 hehtaarin kokoinen, nykyiseen kokoonsa se laajennettiin vuonna 1959.[12]

IlmastoMuokkaa

Kemin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6,8 −6,3 −1,5 4,4 11,4 17,1 20,2 17,6 12 5,3 −0,8 −4,6 ka. 5,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −15,5 −15,3 −10,7 −4,1 1,5 7,1 10,9 8,6 4,1 −0,7 −7 −13 ka. −2,8
Vrk:n keskilämpötila (°C) −10,8 −10,4 −5,9 0,2 6,6 12,5 15,8 13,3 8,1 2,4 −3,7 −8,5 ka. 1,6
Sademäärä (mm) 49 38 38 27 42 43 65 60 56 61 57 44 Σ 580
Auringonpaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 8 9 8 6 4 2 1 0 ka. 3,9
Sadepäivät (d) 18 15 14 10 12 11 13 13 13 15 18 17 Σ 169
Veden lämpötila (°C) 0 −1 −1 −1 2 6 11 13 11 8 5 3 ka. 4,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−6,8
−15,5
−6,3
−15,3
−1,5
−10,7
4,4
−4,1
11,4
1,5
17,1
7,1
20,2
10,9
17,6
8,6
12
4,1
5,3
−0,7
−0,8
−7
−4,6
−13
S
a
d
a
n
t
a
49
38
38
27
42
43
65
60
56
61
57
44


KaupunginosatMuokkaa

Vuonna 2018 Kemin kaupunki oli jaettu kuuteen suuralueeseen, joihin kuuluu yhteensä 16 tilastoaluetta. Tilastoalueisiin kuuluu yhteensä 63 pienaluetta.[14]

Kemin suuralueet[14]:

ArkkitehtuuriMuokkaa

Kemin rakennusperintöön ovat vaikuttaneet meren läheisyyden lisäksi saha- ja paperiteollisuuden kehittyminen.[15] Kemin keskustassa näkyy ruutukaava, jota käytettiin usein 1800-luvun puolivälin kaupunkisuunnittelussa. Kemin ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1859. Kaupungin vanhimmat säilyneet puurakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Ensimmäiset kivitalot Kemiin rakennettiin 1900-luvun alussa. Kaupungissa on useita 1920-luvun klassismia edustavia taloja ja funktionalistisia rakennuksia 1930-luvulta. Ensimmäiset asuinkäyttöön suunnitellut kerrostalot rakennettiin 1950-luvulla.[16] Kemissä, samoin kuin Simossa, on paljon vanhoja rakennuksia, toisin kuin muualla Lapissa, josta ne hävisivät sodan myötä.[15]

PuistotMuokkaa

Kemissä on yhteensä 80 hehtaaria puistoja. Niistä vanhimpia on Meripuisto, jossa sijaitsee muun muassa savupirtti, jatulintarha, historiallisia aittoja ja vanha Raatihuone.[17]

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristötMuokkaa

Museoviraston inventoinnin mukaan Kemissä on seitsemän valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä:[18]

Kunnalliset asiatMuokkaa

PäätöksentekoMuokkaa

Pääartikkeli: Kemin kaupunginvaltuusto

Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva vasemmistolainen perinne. Vuoden 2021 kuntavaaleissa SDP ohitti Vasemmistoliiton äänissä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Vasemmistoliitto edeltäjineen on ollut valtapuolue Kemissä sotavuosista lähtien.[19]

Kemin kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:[20]

Kaupunginjohtajat:[21]

KuntaliitoksetMuokkaa

Kemin alue on ollut lähes nykyisellään vuodesta 1931 lähtien, jolloin Kemin maalaiskunnan puolen esikaupunkialueet liitettiin Kemiin.[22]

Vuonna 1939 muutamia tiloja Kemin maalaiskunnasta ja Simon kunnasta liitettiin Kemiin.[23]

Vuonna 2015 Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Kemin kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.[24] Kemin ja Simon kunnanvaltuustot hyväksyivät yhdistymisehdotuksen, mutta Keminmaan valtuusto hylkäsi sen.[25]

VäestöMuokkaa

Kaupungin asukasluku on 19 505,[2] joista suomenkielisiä on 95,2 %, ruotsinkielisiä 0,2 % sekä muita 4,6 %.[4]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Korkeimmillaan Kemin väkiluku oli 1960-luvun puolivälissä, jolloin se oli lähes 33.000[26].

Kemin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
26 928
1985
  
26 421
1990
  
25 374
1995
  
24 696
2000
  
23 689
2005
  
22 831
2010
  
22 537
2015
  
21 758
2020
  
20 742
Lähde: Tilastokeskus.[27]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kemissä oli 21 256 asukasta, joista 20 951 asui taajamissa, 97 haja-asutusalueilla ja 208:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kemin taajama-aste on 99,5 %.[28] Kemin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[29]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kemin keskustaajama* 18 916
2 Hepola 1 701
3 Ajos 334

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kemin keskustaajama ulottuu osittain myös Keminmaan kunnan ja pieniltä osin Tornion kaupungin alueelle.[29] Yhteensä Kemin keskustaajamassa on 26 832 asukasta ja sen pinta-ala on 49,94 neliökilometriä.[30]

KoulutusMuokkaa

 
Kemin lyseon lukio.

Syksyllä 2022 Kemissä oli kuusi peruskoulua, joista kolme oli yhtenäiskouluja.[31] Siellä sijaitsee myös Kemin lyseon lukio[32] ja Kemin aikuislukio.lähde? Laajaa ammatillista koulusta tarjoaa Ammattiopisto Lappian ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemissä sijaitsevat yksiköt.lähde?

Lapin yliopistolla on ollut Kemissä toimipiste vuodesta 1985: aluksi täydennyskoulutus­keskuksen alaisuudessa ja vuodesta 1994 lähtien Muotoilu- ja yrityspalvelut -nimisenä erillisyksikkönä. Oulun yliopisto perusti vuonna 1995 Ympäristöteknologian tutkimuskeskuksen Kemiin, jossa se toimi yhteistyössä Meri-Lapin Studiokylän kanssa. Vuonna 1996 perustettiin samoihin tiloihin Mikroelektroniikan instrumentointilaboratorio. Vuoden 1998 alusta nämä Lapin ja Oulun yliopistojen yksiköt yhdistyivät Meri-Lappi Instituutiksi.lähde?

TalousMuokkaa

Kemi tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina. Vuonna 2021 noin 29 prosenttia kaupungin työpaikoista oli teollisuudessa ja 43 prosenttia palveluissa. Kemin suurimpia työllistäjiä olivat:[33]

Merkittävä teollinen työnantaja kemiläisille on myös Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama Elijärven kromikaivos, joka sijaitsee Keminmaan Elijärvellä.[34] Kemin Ajoksessa sijaitsee tuulivoimapuisto.lähde?

Vuonna 1993 perustettu kehitysyhtiö Kemin Digipolis Oy[35] kehittää Meri-Lapin ja Lapin teollisuuspalveluja esimerkiksi kiertotalouteen liittyen.[36] Digipoliksen Kiertotalouskeskus on tutkinut esimerkiksi vetytalouden mahdollisuuksia.[37] Kemintulli-teollisuusalue sijaitsee kaupungin eteläpuolella. Aluetta alettiin rakentaa vuonna 2013.[38]

LiikenneMuokkaa

 
Kemin rautatieasema

Kemin kautta kulkevat valtatie 4 ja Oulu–Tornio-rata, joista siellä erkanevat valtatie 29 ja Rovaniemen rata. Kemissä on lentokenttä, rautatieasema, linja-autoasema ja Kemin sisäsatama.[39]

Kemin Ajoksessa sijaitsee kauppamerenkulun kannalta merkittävä Suomen toiseksi pohjoisin syväsatama.lähde?

Etäisyyksiä Kemistä

Vesi-, jäte- ja energiahuoltoMuokkaa

Kaupungin omistuksessa oleva Kemin Energia ja Vesi Oy toimittaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja tarjoaa myös vesihuoltoa.[40]

Vuonna 1998 perustettu Perämeren Jätehuolto Oy vastaa jätehuollosta Lounais-Lapissa. Kemin lisäksi se toimii Torniossa, Keminmaalla, Tervolassa ja Ylitorniossa.[41]

YstävyyskaupungitMuokkaa

KulttuuriMuokkaa

Kemin kulttuurikeskus kokoaa yhteen paikallista kulttuuritarjontaa. Sen suojista löytyvät kaupunginkirjasto, taidemuseo, historiallinen museo, musiikkiopisto, kansalaisopisto ja Kemin kaupunginteatteri.[42]

NähtävyyksiäMuokkaa

 
Kaupunkinäkymä kaupungintalon katolta
 
Kemin jalokivigalleria

Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Kemin Lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto, Kemin Jalokivigalleria ja kaupungin sisäsataman alue.[43]

MuseotMuokkaa

Kemin kulttuurikeskuksessa sijaitsee sekä Kemin taidemuseo että Kemin historiallinen museo.[46] Yli 200 vuotta vanha Yli-Jaakheikin savupirtti sijaitsee Meripuistossa.[47] Marttalan museoalueella sijaitsevat Kähertäjämuseo ja Työläismuseo.[46]

Kemin taidemuseossa on esillä erityisesti Lapin nykytaidetta.[48]

Kemin historiallinen museo on keskittynyt lähialueiden historiaan ja kulttuuriin.[49]

TapahtumatMuokkaa

Kemissä järjestetään kesäisin musiikkifestivaaleja, kuten Satama Open Air, Alhonkaturock (2004–2010) ja lapsille suunnattu Rondelli.

Kemin sarjakuvapäivät ovat kuuluneet jokavuotisiin perinteisiin jo vuodesta 1981 lähtien. Kemin Sarjakuvapäivät järjestää Kemin sarjakuvakeskus.

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Kemissä kolme kertaa, vuosina 1919, 1939 sekä 1955.[50]

Musiikki ja esittävät taiteetMuokkaa

Kemissä toimii sekä Kemin kaupunginorkesteri että Meri-Lapin jousikvartetti.[51] Orkesterissa on noin 50-55 soittajaa, joista päätoimisia ovat Meri-Lapin jousikvartetin jäsenet. Kaupungin orkesteritoiminta alkoi vuonna 1930, jolloin perustettiin Kemin Soitannollinen Seura. Vuonna 1932 perustettiin orkesterikoulu. Vuonna 1966 Kemin kaupunginorkesteri kunnallistettiin.[52]

Kemissä toimii vuonna 1947 perustettu kaupunginteatteri.[53]

MediaMuokkaa

Kemin tärkeimmät sanomalehdet ovat maakuntalehti Lapin Kansa ja ilmaisjakelulehti Lounais-Lappi. Lisäksi Kemissä sijaitsee Yle Kemin toimitus.

UskontoMuokkaa

 
Kemin kirkko rakennettiin rapatusta tiilestä vuosina 1900–1902.

Vuonna 2018 Kemissä toimi yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, Kemin seurakunta (ent. Kemin kaupunkiseurakunta).[54]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kemissä toimii Kemin helluntaiseurakunta.[55]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemin alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[56]

UrheiluMuokkaa

PS Kemi pelasi jalkapalloa miesten pääsarjatasolla Veikkausliigassa kolme kautta 2016–2018. Veikkausliigasta putoamisen jälkeen Ps Kemi pudottautui suoraan II - divisioonaan, jossa pelaa kauden 2019. FC Kemi pelaa futsalia miesten Futsal-liigassa. Futsal Team Kemi-Tornio (FTK) on vuonna 1998 perustettu futsalin erikoisseura Kemin ja Tornion alueelta. Kaudella 2012–2013 FTK:n naisten joukkue pelaa Naisten Futsal - liigassa. Kotiottelunsa seura pelaa pääsääntöisesti Ruotsin Haaparannalla.

Veitsiluodon Vastus on voittanut jääpallon Suomen mestaruuden neljä kertaa. Nykyisin seuran naisten edustusjoukkue pelaa Naisten Bandyliigassa.

LiikuntapaikkojaMuokkaa

Kemistä löytyy esimerkiksi jäähalli, keila- ja tennishalli sekä uimahalli. Kaupungissa voi harrastaa myös esimerkiksi frisbeegolfia, golfia, jousiammuntaa ja tennistä.[57]

RuokakulttuuriMuokkaa

Lappilainen ruokakulttuuri on jaettu kolmeen alueeseen: Kemi-Ounasjokivarsi, Tornio-Muoniojokilaakso ja saamelaisalue.[58] Lapissa on käytetty tyypillisesti naurista, perunaa, ohraa, poroa, riekkoa, metsälintuja ja karhua ja kaloja, kuten siikaa, muikkua ja lohta. Kemi-Ounasjokivarren alueet ovat ottaneet ruokakulttuuriinsa vaikutteita idästä.[59]

Viittauksia kulttuurissaMuokkaa

  • Pekka Jaatisen vuonna 2007 ilmestynyt romaani Verenpunainen kaupunki : romaani Kemin taisteluista 1944

Tunnettuja kemiläisiäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b c Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kuntavaalit 2021, Kemi Oikeusministeriö. Viitattu 30.11.2021.
  7. https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-on-seuraavien-nimien-tausta
  8. Hedman, 1969, s.48-49
  9. Hedman, 1969, s.80-82
  10. Kemi täyttää tiistaina 150 vuotta Yle Uutiset. 5.3.2019. Viitattu 21.11.2022.
  11. Risto Koskinen: Saksalaisten räjäytysyritys epäonnistui – kaupungintalo pysyi pystyssä 70 vuotta sitten Yle. 2014. Viitattu 23.2.2022.
  12. a b Korpela, Pentti: Lounais-Lapin retkiopas, s. 114-144. Kivalo-kirjat, 2020.
  13. Kemi, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
  14. a b Kemi alueittain 2018 (pdf) huhtikuu 2018. Kemi: Kemin kaupungin kehittämis- ja talousosasto. Viitattu 21.11.2022.
  15. a b Kemistä ja Simosta löytyy koko Suomen arkkitehtuuri Yle Uutiset. 7.2.2014. Viitattu 12.12.2022.
  16. Rakennelmat ja arkkitehtuuri Kemi. Viitattu 12.12.2022.
  17. Puistot Kemi. Viitattu 12.12.2022.
  18. Kulttuuriympäristöt Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  19. Kemissä sdp teki historiallisen tempun ja ohitti vasemmistoliiton - Paavo Väyrynen nousi suvereeniksi äänikuninkaaksi Lapin Kansa. Viitattu 19.9.2021.
  20. Kaupunginvaltuusto Kemi. Viitattu 19.9.2021.
  21. Kemin kaupungin johtoa (pdf) 19.8.2014. Kemin kaupunginarkisto. Viitattu 18.5.2018. [vanhentunut linkki]
  22. Kehittyvä Kemi yle.fi. Viitattu 21.11.2022.
  23. Hedman, 1976, s.542, 555
  24. Meri-Lapin uuden kunnan nimi selvillä 13.4.2015. Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2015.
  25. Heikinmatti, Antti: Meri-Lapin suurkunta jäi syntymättä – ainakin toistaiseksi 13.4.2015. Yle. Viitattu 13.4.2015.
  26. Kemi/viitteet/Pohjolan Sanomat 1.1.1964
  27. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  28. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  29. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  30. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 26.1.2018.
  31. Perusopetus Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  32. Kemin lyseon lukio Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  33. Tietoja Kemistä 2022 kemi.fi. 2022. Kemin kaupunki. Viitattu 12.12.2022.
  34. Suomen suurin maanalainen kaivos kasvaa edelleen: Kemin kaivoksen laajennus takaa raaka-aineen Tornion terästehtaalle kymmeniksi vuosiksi Yle. 2020. Viitattu 23.2.2022.
  35. Digipolis www.digipolis.fi. Viitattu 21.11.2022.
  36. Meri-Lapin teollisuuden kierrätys valittiin Sitran kärkihankkeisiin Yle Uutiset. 21.9.2016. Viitattu 21.11.2022.
  37. Meri-Lapissa aletaan selvittää vedyn mahdollisuuksia – tavoitteena on luoda mahdollisuuksia erityisesti alueen pk-yrityksille Yle Uutiset. 27.9.2021. Viitattu 21.11.2022.
  38. Kemintulli helpottaa teollisuustonttipulaa Yle Uutiset. 7.2.2013. Viitattu 12.12.2022.
  39. Kemin sisäsataman Luulajantien nimi vaihtuu Rantabulevardiksi Yle Uutiset. 3.10.2018. Viitattu 21.11.2022.
  40. Kemin Energia ja Vesi Kemi. Viitattu 12.12.2022.
  41. Perämeren Jätehuolto Oy | Jätehuoltoa Lounais-Lapissa Jäkälä. Viitattu 12.12.2022.
  42. Kemin kaupungin kulttuuritoimi kemi.fi. 27.9.2005. Arkistoitu 18.9.2008. Viitattu 28.8.2008.
  43. Nähtävyydet Visit Kemi. Viitattu 23.2.2022.
  44. Kemin jalokivigalleria Kemin Jalokivigalleria. Arkistoitu 7.4.2011. Viitattu 6.1.2008.
  45. Kemin lumilinna rakennetaan tänä talvenakin – mutta täysin erilaisena kuin koskaan ennen www.iltalehti.fi. Viitattu 21.11.2022.
  46. a b Museot Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  47. Savupirtti Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  48. Taidemuseo Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  49. Historiallinen museo Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  50. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Viitattu 27.6.2022.
  51. Kemin Kaupunginorkesteri ja Meri-Lapin jousikvartetti www.keminkaupunginorkesteri.fi. Viitattu 12.12.2022.
  52. Kemin kaupunginorkesteri ja Meri-Lapin jousikvartetti — Suomen Sinfoniaorkesterit ry www.sinfoniaorkesterit.fi. Viitattu 12.12.2022.
  53. Ikä on vain numero Kemin kaupunginteatteri. Viitattu 12.12.2022.
  54. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  55. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  56. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
  57. Liikunnan paikat ja tilat Kemi. Viitattu 12.12.2022.
  58. Ruokaperinne | Kukkolankoski kukkolankoski.fi. Viitattu 12.12.2022.
  59. Lappilainen keittiö lapinkeittiomestarit.fi. Viitattu 12.12.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa