Avaa päävalikko

Kemi

kaupunki Lapin maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemissä on 21 218 asukasta (30. huhtikuuta 2018), ja sen pinta-ala on 747,28 km² (1. tammikuuta 2018), josta 95,37 km² maata, 7,38 km² sisävesiä ja loput 644,53 km² merta.[1] Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin, ja tiheimmin asuttu. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio. Kemi on Lapin maakunnan kolmanneksi suurin kunta väkiluvultaan. Sana kemi tarkoittaa tallattua niittyä, jolle voi leiriytyä.

Kemi
Kemi.vaakuna.svg Kemi.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Kemin kantakaupunkia
Kemin kantakaupunkia
Sijainti 65°44′10″N, 024°33′50″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi–Tornion seutukunta
Hallinnollinen keskus Kemin keskustaajama
Perustettu 1869
Pinta-ala ilman merialueita 102,75 km²
297:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 747,28 km²
160:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 95,37 km²
– sisävesi 7,38 km²
– meri 644,53 km²
Väkiluku 21 218
49:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 222,5 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,6 %
– 15–64-v. 60,8 %
– yli 64-v. 24,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 95,1 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,7 %
Kunnallisvero 21,25 %
91:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Tero Nissinen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Vas.
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • Vihr.

15
13
7
5
2
1
www.kemi.fi

Vuonna 2015 Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Kemin kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.[7] Kemin ja Simon kunnanvaltuustot hyväksyivät yhdistymisehdotuksen, mutta Keminmaan valtuusto hylkäsi sen.[8]

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

 
Näkymä Kemiin mereltä päin.
Pääartikkeli: Kemin kaupungin historia

Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869. Kemin satama perustettiin samanaikaisesti, ja kaupunki sai myös tapulikaupunkioikeudet eli oikeudet ulkomaankauppaan. Jo ennen kaupunkioikeuksia oli Kemiin perustettu puunjalostusteollisuutta (Laitakarin höyrysaha vuonna 1863).

Kaupungin perustamisen jälkeen Kemin seutu kasvoi nopeasti yhdeksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä Suomessa. Kemi Oy aloitti toimintansa 1893, Kemi Oy:n sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin 1919, Veitsiluoto Oy aloitti toiminnan perustamalla sahan Veitsiluodon kaupunginosaan 1922 ja selluloosatehtaan 1930. Teollisuuden kasvun myötä myös liikenneyhteydet paranivat: rautatie 1902 ja lentokenttä 1939. Kemin rautatieasema on edelleen tärkeä rautatieliikenteen solmukohta.

Vuoteen 1931 teollisuuslaitokset ja työväestön asuinalueet sijaitsivat maalaiskunnissa kaupungin ulkopuolella. Vuoden 1931 alussa esikaupungit tehtaineen liitettiin kaupunkiin ja kaupunki muuttui teollisuus- ja työläiskaupungiksi. Kaupungin maapinta-ala nousi 5,8 neliökilometristä 83,5 neliökilometriin. Väkiluku kasvoi 3 543:sta 16 795:een. Kemin nykyinen pinta-ala on vajaa 94 neliökilometriä ollen näin Pohjois-Suomen pienin kunta.

Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat ja yrittivät myös kaataa Kemin kaupungintalon räjäyttämällä siitä kolme kerrosta pois talon alaosasta. Kemin kaupungintalo oli kuitenkin poikkeuksellisten hissikuilujensa ansiosta niin vahvarakenteinen, ettei se kaatunut. Lisäksi suomalaiset sotilaat olivat tyhjentäneet talon yläkerroksissa sijaitsevan vesitornina toimivan vesisäiliön ennen räjäytystä. Kemin kaupungintalo kunnostettiin ja sitä myös laajennettiin myöhemmin.

Sodan jälkeinen aika oli Suomessa epävarmaa aikaa, jolloin kommunistien vallankaappausta pelättiin. Kemin tapahtumat vuonna 1949 saivat alkunsa lakosta Kemijoen uittotyömaalla. Lakot päättyivät kahden ihmisen kuolemaan mielenosoitusmarssin aikana Kemin veritorstaina 18. elokuuta 1949.

Puunjalostusteollisuuden edelleen laajentuessa paperi- ja kartonkiteollisuuteen Kemistä kasvoi 1960-luvulle tultaessa lähes 30 000 asukkaan kaupunki. Kemi oli tuolloin toiseksi tärkein ja suurin Pohjois-Suomen kaupungeista heti Oulun jälkeen. 1970-luvulla automaation vähentäessä teollisuuden työvoiman tarvetta, ja valtion keskittäessä virastojaan läänin pääkaupunkiin Rovaniemelle Kemin väkiluku kääntyi selvään laskuun.[2]

VäestönkehitysMuokkaa

 
Kemin jalokivigalleria
 
Kemin lyseon lukio.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kemin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
26 928
1985
  
26 421
1990
  
25 374
1995
  
24 696
2000
  
23 689
2005
  
22 831
2010
  
22 537
2015
  
21 758
Lähde: Tilastokeskus.[9]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2016 lopussa Kemissä oli 21 602 asukasta, joista 21 287 asui taajamissa, 103 haja-asutusalueilla ja 212 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kemin taajama-aste on 99,5 %.[10] Kemin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[11]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kemin keskustaajama ulottuu osittain myös Keminmaan kunnan ja pieniltä osin Tornion kaupungin alueelle.[11] Yhteensä Kemin keskustaajamassa on 27 103 asukasta ja sen pinta-ala on 49,91 neliökilometriä.[12]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kemissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemin alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[14]

IlmastoMuokkaa

Kemin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6,8 −6,3 −1,5 4,4 11,4 17,1 20,2 17,6 12 5,3 −0,8 −4,6 ka. 5,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −15,5 −15,3 −10,7 −4,1 1,5 7,1 10,9 8,6 4,1 −0,7 −7 −13 ka. -2,8
Vrk:n keskilämpötila (°C) −10,8 −10,4 −5,9 0,2 6,6 12,5 15,8 13,3 8,1 2,4 −3,7 −8,5 ka. 1,6
Sademäärä (mm) 49 38 38 27 42 43 65 60 56 61 57 44 Σ 580
Auringopaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 8 9 8 6 4 2 1 0 ka. 3,9
Sadepäivät (d) 18 15 14 10 12 11 13 13 13 15 18 17 Σ 169
Veden lämpötila (°C) 0 -1 -1 -1 2 6 11 13 11 8 5 3 ka. 4,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−6,8
−15,5
−6,3
−15,3
−1,5
−10,7
4,4
−4,1
11,4
1,5
17,1
7,1
20,2
10,9
17,6
8,6
12
4,1
5,3
−0,7
−0,8
−7
−4,6
−13
S
a
d
a
n
t
a
49
38
38
27
42
43
65
60
56
61
57
44


AlueMuokkaa

Kemin kaupunginosatMuokkaa

Kemin kaupunki on jaettu kuuteen suuralueeseen, jotka puolestaan on jaettu 16 tilastoalueeseen. Kemin keskustan suuralueeseen, Sauvosaareen, kuuluvat Sauvosaaren, Peurasaaren ja Karjalahden tilastoalueet. Keskustasta pohjoiseen on Koivuharjun suuralue, johon kuuluvat tilastoalueet Koivuharju, Karihaara ja Paattio. Kaupungin itäosassa sijaitsee Kivikon suuralue, joka muodostuu Kivikon, Tervaharjun ja Nauskan tilastoalueista. Syväkankaan suuralue sijaitsee keskustasta kaakkoon ja se muodostuu Syväkankaan, Takajärven ja Ritikan tilastoalueista. Hepolan suuralue on eteläisintä Kemiä ja siihen kuuluvat Hepola, Ajoksen ja Rytikarin tilastoalueet. Kuudenteen Merikemin suuralueeseen kuuluvat Kemin edustan saaret kuten Selkäsaari ja Perämeren kansallispuiston saaristo. Suuralueeseen kuuluu vain yksi samanniminen tilastoalue. Tilastoalueet on ajettu vielä yhteensä 63 pienalueeseen.[16]

ElinkeinoelämäMuokkaa

Kemi tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina ja suurimpia yksityisiä työllistäjiä kaupungissa ovat Stora Enson Veitsiluodon paperitehdas sekä Karihaarassa toimiva Metsä Fibren ja Finnforestin puunjalostusteollisuus (saha, Kemin sellutehdas ja Kemin kartonkitehdas). Merkittävä teollinen työnantaja on myös Outokummun omistama Kemin kromikaivos, joka sijaitsee Keminmaassa Elijärvellä. Ajoksessa sijaitsevat kauppamerenkulun kannalta merkittävä Suomen toiseksi pohjoisin syväsatama sekä tuulivoimapuisto.

Kemi on kohottanut viime vuosina profiiliaan matkailuelinkeinon piirissä. Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Kemin lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto, Kemin Jalokivigalleria ja kaupungin sisäsataman alue.

LiikenneMuokkaa

Kemin kautta kulkevat valtatie 4 ja Oulu–Tornio-rata, joista siellä erkanevat valtatie 29 ja Rovaniemen rata. Kemissä on lentokenttä.

KoulutusMuokkaa

Kemiin on kehittynyt monipuolinen koulutustarjonta. Kemissä on viisi peruskoulua (joista kolme yläastetta), ja siellä sijaitsee Kemin lyseon lukio ja Kemin aikuislukio. Laajaa ammatillista koulusta tarjoaa Ammattiopisto Lappian ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemissä sijaitsevat yksiköt.

Lapin yliopistolla on ollut Kemissä toimipiste vuodesta 1985: aluksi täydennyskoulutus­keskuksen alaisuudessa ja vuodesta 1994 lähtien Muotoilu- ja yrityspalvelut -nimisenä erillisyksikkönä. Oulun yliopisto perusti vuonna 1995 Ympäristöteknologian tutkimuskeskuksen Kemiin, jossa se toimi yhteistyössä Meri-Lapin Studiokylän kanssa. Vuonna 1996 perustettiin samoihin tiloihin Mikroelektroniikan instrumentointilaboratorio. Vuoden 1998 alusta nämä Lapin ja Oulun yliopistojen yksiköt yhdistyivät Meri-Lappi Instituutiksi.

KulttuuriMuokkaa

  • Kemin kulttuurikeskus kokoaa yhteen paikallista kulttuuritarjontaa. Sen suojista löytyvät kaupunginkirjasto, taidemuseo, historiallinen museo, musiikkiopisto, kansalaisopisto ja kaupunginteatteri.[17]
  • Kemissä järjestetään kesäisin myös musiikkifestivaaleja, kuten Satama Open Air, Alhonkaturock (2004–2010) ja lapsille suunnattu Rondelli.

MuseotMuokkaa

Kemin taidemuseo toimii Kulttuurikeskuksen tiloissa.

Kemin historiallisen museo toimi vuoteen 2012 osoitteessa Sauvosaarenkatu 11. Museon rakennus on alun perin rakennettu Pohjoismaiden Yhdyspankin Kemin konttorille vuonna 1928 ja pankki toimi rakennuksessa aina vuoteen 1954. Pankin lisäksi talossa toimi myöhemmin myös pääpostikonttori ja apteekki. Pääkirjaston käytössä rakennus oli vuosina 1954–1990. Historiallinen museo toimi talossa kevättalvesta 1993-2012. Vuodesta 2015 museo sijaitsee kulttuurikeskuksessa.Museossa järjestetään näyttelyitä omista kokoelmista ja kulttuurin eri ilmiöistä.Historiallisen museon alaisuudessa toimii myös yli 200 vuotta vanha Yli-Jaakheikin savupirtti Meripuistossa, jossa voi kesäisin tutustua menneen ajan elämiseen ja asumiseen.

MediaMuokkaa

 
Kaupunkinäkymä kaupungintalon katolta

Kemin tärkeimmät sanomalehdet ovat maakuntalehti Lapin Kansa ja ilmaisjakelulehti Lounais-Lappi. Lisäksi Kemissä sijaitsee Yle Radio Perämeren toimitus.

UrheiluMuokkaa

PS Kemi pelaa jalkapalloa miesten pääsarjatasolla Veikkausliigassa.

PolitiikkaMuokkaa

Pääartikkeli: Kemin kaupunginvaltuusto

Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva vasemmistolainen perinne. Kemin kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:

NähtävyyksiäMuokkaa

KaupunginjohtajatMuokkaa

Kaupunginjohtaja[19] Vuosia[19]
Olli Nylander 1930-1956
Risto Hölttä 1956-1966
Taisto Johteinen 1967-1980
Juhani Leino 1980-2000
Kalervo Ukkola 2000-2005
Ossi Repo 2006-2012
Tero Nissinen 2012-

YstävyyskaupungitMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Kemi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Meri-Lapin uuden kunnan nimi selvillä 13.4.2015. Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2015.
  8. Heikinmatti, Antti: Meri-Lapin suurkunta jäi syntymättä – ainakin toistaiseksi 13.4.2015. Yle. Viitattu 13.4.2015.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  11. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  12. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  13. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  14. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
  15. Kemi, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
  16. Kemi alueittain (pdf) Joulukuu 2009. Kemi: Kemin kaupungin kehittämis- ja rahoitusosasto. Viitattu 15.11.2010.
  17. Kemin kaupungin kulttuuritoimi kemi.fi. 27.9.2005. Viitattu 28.8.2008. (suomeksi)
  18. Kemin jalokivigalleria Kemin Jalokivigalleria. Viitattu 6. tammikuuta 2008.
  19. a b Kemin kaupungin johtoa (pdf) 19.8.2014. Kemin kaupunginarkisto. Viitattu 18.5.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa