Avaa päävalikko

Metsä Fibre Oy (entinen Oy Metsä-Botnia Ab) on Metsäliitto Osuuskunnan tytäryhtiö, jossa vähemmistöomistajina ovat Metsä Board (ent. M-real Oyj) ja Itochu Corporation. Yhtiö kuuluu Metsä Groupiin[2]. Yhtiö tuottaa sulfaattiselluloosaa neljässä sellutehtaassa Suomessa sekä sahatavaraa kuudella sahalla Suomessa ja Venäjällä. Metsä Fibre rakensi Äänekoskelle uuden, kapasiteetiltaan 1,3 miljoonan tonnin biotuotetehtaan, joka käynnistyi vuonna 2017. Metsä Fibrellä on käynnissä hankesuunnittelu biotuotetehtaan rakentamista Kemiin ja mäntysahan rakentamista Raumalle.

Metsä Fibre Oy
Metsä Fibre logo.png
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1973
Toimitusjohtaja Ismo Nousiainen
Avainhenkilöt Ilkka Hämälä, hallituksen puheenjohtaja
Kotipaikka Espoo, Suomi
Toimiala metsäteollisuus
Tuotteet selluloosan ja sahatavaran valmistus
Liikevaihto Nousua 2 469 milj. € (2018) [1]
Liikevoitto Nousua 669 milj. € (2019) [1]
Henkilöstö Laskua 1 210 (31.12.2018) [1]
Omistaja Metsäliitto Osuuskunta 50,1 %
Metsä Board 24,9 %
Itochu Corporation 25,0 %
Kotisivu www.metsafibre.fi


Yhtiö on maailman suurin markkinahavusellun toimittaja, jonka sellutehtaiden kapasiteetti on 3,25 miljoonaa tonnia valkaistua sellua vuodessa. Sahojen kapasiteetti 1,85 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Yhtiö toimittaa sellusta noin kolmanneksen Eurooppaan ja vajaa 40 % Aasiaan. Sahatavaran vientialueet ovat Eurooppa, Aasia, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka. Metsä Fibre tuottaa biokemikaaleja, esimerkiksi mäntyöljyä ja tärpättiä sekä uusiutuvaa energiaa.

Metsä Fibre perustettiin Metsä-Botnia-nimellä vuonna 1973. Yhtiön ensimmäinen sellutehdas valmistui Kaskisiin vuonna 1977. Yhtiön ensimmäisenä toimitusjohtajana toimi Juhani Ahava.

OmistussuhteetMuokkaa

Vuoden 2009 loppupuolelle saakka M-real omisti Metsä-Botniasta 30 %, Osuuskunta Metsäliitto 23 % ja UPM-Kymmene 47 %.

Joulukuussa 2009 Metsä-Botnian omistajat toteuttivat järjestelyn, jossa Metsäliiton ja Metsä-Botnian osuudet Fray Bentosin sellutehtaasta siirtyivät UPM-Kymmenelle, joka puolestaan luopui 30 %:n omistuksesta Metsä-Botniassa. Tämän jälkeen UPM-Kymmene omisti Fray Bentosin sellutehtaasta 91 % ja Metsä-Botniasta 17 %. Metsäliiton osuus Metsä-Botniasta nousi 53 %:iin.[3]

Kesäkuussa 2011 solmitun sopimuksen myötä UPM:n omistus Metsä-Botniasta putosi 11 %:iin kun taas Metsäliiton nousi 57 %:iin.[4]

Nykyisin (elokuu 2019) Metsäliitto omistaa 50,1, Metsä Board 24,9 ja Itochu Corporation 25,0 % Metsä Fibren osakkeista.[5]

TuotantolaitoksetMuokkaa

SellutehtaatMuokkaa

 
Metsä Fibren Kemin tehtaat.

SahatMuokkaa

Suunnittelussa olevat hankkeetMuokkaa

  • 2019 julkaistiin hankesuunnitelma biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin. Investointien arvo olisi noin 1,5 miljardia euroa. Biotuotetehtaan hankesuunnittelussa luodaan edellytykset rakentaa noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita valmistava tehdas Metsä Groupin nykyiselle tehdasalueelle Kemiin. Toteutuessaan tehdas olisi pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos. Uusi tehdas korvaisi Kemin nykyisen sellutehtaan. Investoinnin arvo olisi noin 1,5 miljardia euroa. Investointipäätös tehtaan mahdollisesta rakentamisesta arvioidaan tehtävän aikaisintaan kesällä 2020.
  • 2019 Metsä Fibre aloitti hankesuunnittelun myös mäntysahan rakentamisesta Rauman tehdasalueelle. Sahan tuotanto olisi noin 750 000 kuutiometriä vuodessa. Investoinnin arvo olisi noin 200 miljoonaa euroa. Investointipäätös sahan mahdollisesta rakentamisesta on odotettavissa alkuvuonna 2020.
  • 2014 julkaistiin hanke uuden sukupolven biotuotetehtaasta Äänekosken sellutehtaan alueelle. Noin 1,1 miljardia euroa maksava tehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Tehtaan sellukapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Sellun ohella tehdas tuottaa bioenergiaa ja erilaisia biomateriaaleja. Selluntuotannon ympärille syntyy useiden yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi. Lopullinen investointipäätös tehtiin huhtikuussa 2015 ja tehdas käynnistyi aikataulussaan 2017. [6], Tehdas käynnistyi elokuussa 2017 aikana. [7].
  • 2011 Biokaasua tuottavan biojalostamon suunnittelu yhteistyössä Gasumin ja Helsingin Energian kanssa Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin Gasumin kaasuverkostossa käyttökohteisiin, esimerkiksi Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Toteutuessaan biojalostamo tuottaisi vuositasolla biokaasua määrän, joka riittäisi kattamaan jopa 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön kulutuksen. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylijäämäistä metsähaketta ja kuorta. Suunnitellun jalostamon tuotantoteho olisi jopa 200 MW [8].

Toteutumattomat hankkeetMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Tilinpäätöstiedote 2018 (PDF) metsagroup.fi. 8.2.2019. Metsä Group. Viitattu 13.2.2014.
  2. Metsä Groupin yritykset vuonna 2014
  3. Botnian Uruguayn toiminnot ovat siirtyneet UPM:lle 8.12.2009. UPM-Kymmene Oyj:n tiedote. Viitattu 18.3.2010.
  4. Metsäliitto-konsernin omistus Metsä-Botniassa kasvaa 30.6.2011. Metsäliitto-konsernin pörssitiedote. Viitattu 28.8.2011.
  5. Metsä Group suunnittelee uuden sukupolven biotuotetehtaan rakentamista Suomeen 23.4.2014. Metsäliitto-konsernin pörssitiedote. Viitattu 23.4.2014.
  6. Tämä sinetöi Äänekosken investointipäätöksen Kauppalehti. 22.4.2015. Viitattu 29.5.20156.
  7. Metsä Group suunnittelee uuden sukupolven biotuotetehtaan rakentamista Suomeen. Metsä Group pörssitiedote 23.4.2014.
  8. Gasumin lehdistötiedote 6.9.2011

Aiheesta muuallaMuokkaa