Oulu–Tornio-rata

Oulu–Tornio
Perustiedot
Reitti	Oulu–Tornio
Avattu	1903
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR
Tekniset tiedot
Pituus	131,9 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	Oulu–Tornio
Sallittu nopeus	140 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	(Oulu)–Tornio
Ohjauskeskus	Oulu
Suojastus	Oulu–Tornio (Tornio osittain)
Kulunvalvonta	JKV
	( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan.
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Oulun–Tornion rata on Suomen rataverkon osuus, joka johtaa Oulusta pohjoiseen Kemiin ja Tornioon Perämeren rannikkoa seuraillen. Rataosuus valmistui vuonna 1903, ja siitä tuli pohjoinen jatke vuonna 1886 valmistuneelle Pohjanmaan radalle.

Rataosa on yksiraiteinen ja sähköistetty. Oulun ja Laurilan välisen osuuden sähköistys valmistui 1. joulukuuta 2004 ja Laurilan ja Tornion välisen osuuden sähköistys tammikuussa 2025. Liikenteenohjaus on keskitetty Ouluun. Rataosa muodostaa ainoan rautatieyhteyden Pohjois-Suomeen, ja sen kautta kulkevat kaikki Oulun pohjoispuolisen tavara- ja henkilöliikenteen junat. Rataosuudella on kolme henkilöliikenteen nykykäytössä olevaa asemaa: Oulu, Kemi ja Tornion itäinen seisake. Tornion rautatieasemalle ei ole henkilöliikennettä. Laurilan asemalta erkanee rataosa Rovaniemelle ja Kelloselkään ja Torniossa rataosa Kolariin.

Oulu–Kemi-välillä Iissä oleva Kuivajoentien alikulkusilta ei vuonna 2018 julkaistun selvityksen mukaan täytä lujuusvaatimuksia. Silta on valettu vuonna 2016.^[2]

Historia

Venäjän sotaministeri Pjotr Vannovski vastusti Ruotsin rajalle ulottuvan radan rakentamista, koska hänen mielestään se oli turvallisuusuhka Venäjälle. Ministerivaltiosihteeri Woldemar von Daehn sai kuitenkin vuonna 1897 suostuteltua keisari Nikolai II:n antamaan luvan radan rakentamiselle.^[3] Radan rakennustyöt Oulun ja Kemin välillä aloitettiin kesällä 1899, ja rata valmistui Tornioon asti lokakuussa 1903.^[4] Rataosuudella rakennettiin useita siltoja, joista vaativin oli Kemijoen suistoalueen ylittävä yhdistetty maantie- ja rautatiesiltaratkaisu.^[5] Lapin sodan aikana saksalaisten tuhoamat Kemijoen sillat korvattiin Isohaaran voimalaitoksen patovalilla 1940-luvulla lopulla.^[6]

Pohjanmaan radan tavoin rataosan eteläpäässä Haukiputaalla ja Iissä rautatieasemat olivat kaukana kuntakeskuksista. Tämän vuoksi Haukiputaan aseman henkilöliikenne lopetettiin 1990-luvun alkuun mennessä, ja matkustajajunien pysähdyksiä Iin asemalla vähennettiin merkittävästi. VR lakkautti 2. syyskuuta 2006 Iin ja Kuivaniemen aseman matkustajapysähdykset vähäisten matkustajamäärien vuoksi.

Vuonna 2004 Oulu–Laurila-osuuden sähköistyksen käyttöönoton yhteydessä poistettiin käytöstä Olhavan liikennepaikka kilometrillä 805,5. Olhavan ratapihan geometria oli hieman epäonnistunut, sillä ratapiha oli S-kaarteessa, eikä sen sivuraiteiden hyötypituuksien kasvattaminen ollut järkevää. Ratapihan poikki kulki myös paikallistie. Näistä syistä johtuen rakennettiin Myllykankaan liikennepaikka Olhavan pohjoispuolelle, ja Olhavan ratapiha purettiin. Paikalle tehtiin rataoikaisu, jolla saatiin nostettua nopeuksia entisestä 60 km/h nykyiseen 90 km/h asti. Vuonna 2012 Olhavan kaksi vanhan ratapihan molemmissa päissä ollutta tasoristeystä korvattiin ratasuoran keskelle tehdyllä tasoristeyksellä, jossa on puomit.

Rataosalla oli sähköistyksen ja kauko-ohjauksen käyttöönottoon saakka käytössä Pohjois-Suomen viimeiset linja-asemien kampiasetinlaitteet. Näitä mekaanisia turvalaitteita oli alun perin rataosan kaikilla asemilla. Kuitenkin 1970-luvun lopulla Haukiputaan ja Iin mekaaniset asetinlaitteet korvattiin sähköisillä releasetinlaitteilla. Rataosan muilla asemilla oli siipiopastimet eli semaforit vielä 1990-luvun alussa, jolloin ne korvattiin paremmin näkyvillä valo-opastimilla.

Nykyisin liikenteenohjauskeskus Oulussa ohjaa rataosan liikennettä sähköisten turvalaitteiden avulla.

Vuosina 2021–2025 toteutettiin Laurila–Tornio–Haaparanta-rataosan sähköistäminen. Sähköistettävää raidetta oli noin 22 kilometriä Laurilasta Ruotsin rajalle ja noin kilometri Ruotsin puolella. Hankkeeseen kuului sähköistyksen lisäksi tasoristeysten tuvallisuuden parantamista, ristikkosiltojen avartamista ja Tornion ratapihan muutostyöt. Sähköistys valmistui tammikuussa 2025.^[7] Hankkeen kustannusarvio oli 37 miljoonaa euroa.^[8]^[9]

Rataosalla sattuneet onnettomuudet

Kuivaniemen junaturma 1943, kymmenen kuollutta ja 44 loukkaantuutta
Iin junaturma 2000, 11 loukkaantunutta
Kuivaniemen junaturma 2000, yksi kuoli ja kymmenen loukkaantui

Isohaaran voimalaitos

Lautiosaaren ja Laurilan välillä sijaitsevan Isohaaran voimalaitoksen ratalinja ylittää voimalaitospadon harjalla kulkien.

Kuvia

Pohjoiseen matkalla oleva matkustajajuna ylittää Kiiminkijoen rautatiesiltaa Haukiputaalla.
Iin rautatieasema.
Raumonjoen rautatiesilta Torniossa.
Kuivajoen rautatiesilta Iissä.
Lautiosaaren vaihde Kemissä.

Lähteet

↑ ^a ^b F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.1 Suojastetut radat, 4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 2.2.2010.
↑ Betonisiltojen lujuustutkimukset valmistuivat – vain yksi silta ei täyttänyt vaatimuksia Yle. 17.9.2018.
↑ Osmo Jussila: ”Kenraalikuvernööri, ministerivaltiosihteeri ja senaatti”, s. 220 teoksessa Suomen keskushallinnon historia 1809–1996 (toim. Raimo Savolainen). Hallintohistoriakomitea/Edita, Helsinki 1996.
↑ Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 48. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3
↑ Oulu-Tornion rata. Perä-Pohjolainen, 15.10.1903, s. 2. Perä-Pohjolainen (digitaaliset aineistot). Viitattu 10.5.2025.
↑ Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta Museovirasto. Viitattu 10.5.2025.
↑ Tasoristeys 1/2025 Resiina-lehti. Viitattu 13.5.2025.
↑ Laurila-Tornio-Haaparanta Väylävirasto. Viitattu 13.5.2025.
↑ Ratayhteyden sähköistäminen Ruotsiin valmistui 27.1.2025. Huoltovarmuuskeskus. Viitattu 13.5.2025.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulu–Tornio-rata Wikimedia Commonsissa

Oulun liikenne ja logistiikka

Liikenne	Oulun liikenne Oulun seudun liikenne Potnapekka
Liikennekeskukset	Kivisydän Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali Oulun lentoasema Oulun asemakeskus Oulun rautatieasema Oulun satama Pikkaralan rautatieasema Toppilan rautatieasema Tuiran rautatieasema
Oulu kautta kulkevat tiet	Valtatie 4 Valtatie 20 Valtatie 22 Seututie 815 Seututie 816 Seututie 834 Seututie 836 Seututie 847 Seututie 849 Yhdystie 8300 E8 E75
Oulun kautta kulkevat rautatiet	Pohjanmaan rata Oulu–Tornio-rata Oulu–Kontiomäki-rata
Katuja	Aleksanterinkatu Isokatu Kauppurienkatu Kirkkokatu Pakkahuoneenkatu Rantakatu Rautatienkatu Saaristonkatu Torikatu Uusikatu Yliopistokatu
Sillat	Erkkolan silta Kiskopolun silta Joutsensilta Möljän silta Rautasilta Sangin silta Tuiran sillat
Muut kaupungin sisäiset tiet	Hetekyläntie Joloksentie Merikoskenkatu Raitotie Poikkimaantie Seututie 833 Seututie 848 Valtatie

[rataverkon_kuvaus_1-2010-1] F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.1 Suojastetut radat, 4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 2.2.2010.

[2] Betonisiltojen lujuustutkimukset valmistuivat – vain yksi silta ei täyttänyt vaatimuksia Yle. 17.9.2018.

[3] Osmo Jussila: ”Kenraalikuvernööri, ministerivaltiosihteeri ja senaatti”, s. 220 teoksessa Suomen keskushallinnon historia 1809–1996 (toim. Raimo Savolainen). Hallintohistoriakomitea/Edita, Helsinki 1996.

[4] Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 48. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3

[PP1903-5] Oulu-Tornion rata. Perä-Pohjolainen, 15.10.1903, s. 2. Perä-Pohjolainen (digitaaliset aineistot). Viitattu 10.5.2025.

[6] Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta Museovirasto. Viitattu 10.5.2025.

[7] Tasoristeys 1/2025 Resiina-lehti. Viitattu 13.5.2025.

[8] Laurila-Tornio-Haaparanta Väylävirasto. Viitattu 13.5.2025.

[9] Ratayhteyden sähköistäminen Ruotsiin valmistui 27.1.2025. Huoltovarmuuskeskus. Viitattu 13.5.2025.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]