Avaa päävalikko

Kolarin rata

Tornion ja Kolarin välinen rautatie

Kolarin radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Tornion asemalta Kolariin. Rataosan pituus on 186,6 km, ja se seurailee Tornionjokea halki Tornionlaakson. Junien suurin sallittu nopeus rataosalla on 100 km/h. Rataosaan kuuluviksi lasketaan myös Kolarista Rautuvaaran ja Äkäsjoen kaivoksille rakennetut sivuradat: näiden kunnossapito on lopetettu 2004 ja ne on suljettu liikenteeltä.

Kolarin rata
Express train 270 at Ylitornio station 2009-04-10.jpg
Perustiedot
Reitti Tornio – Kolari
Rakennettu 19211973
Avattu useissa osissa
Lakkautettu Kolari–Rautuvaara (2004)
Niesa–Äkäsjoki (2004)
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Liikennevirasto
Liikenne
Operaattori(t) VR-Yhtymä
Henkilöjunia / vrk 2 (sesonkiluonteista)
Tavarajunia / vrk 2
Tekniset tiedot
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus 100 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus Tornio–Kolari
Ohjauskeskus Oulu
Suojastus ei
Kulunvalvonta JKV

Kolarista Äkäsjoelle johtava lakkautettu rata piti avata vuonna 2010 uudelleen malmiradaksi ja rakentaa rataa Muonionjoen ja rajan yli Ruotsiin Pajalaan Kaunisvaaran kaivokselle, mutta suunnitelma peruuntui koska kaivos päätti käyttää Narvikia lastaussatamanaan Suomen satamien sijasta.[1] Toistaiseksi Rautuvaaran ja Äkäsjoen radoille ei ole suunniteltu muuta käyttöä.

26. joulukuuta 2005 Tornion Korpikylässä, lähellä Niemenpään rautatieasemaa tapahtui kansainvälistäkin huomiota herättänyt Tornion koiravaljakkoturmana tunnettu onnettomuus, jossa kaksi italialaisturistia sai surmansa, kun heidän rekensä jäi Kolarista Helsinkiin matkalla olleen pikajunan alle.

Liikenne- ja viestintäministeriö kannattaa radan jatkamista Ylläkselle. Ratayhteys palvelisi Ylläksen kasvavaa matkailua. Radan rakentaminen voisi ajoittua ennen vuotta 2020, mutta sen rakentaminen riippuu alueen kaivoshankkeesta.[2] Sekä Kittilään ja Kolariin että Ruotsin Pajalaan on suunnitteilla mittavia kaivoshankkeita, jotka takaisivat toteutuessaan radan säilymisen.

Sisällysluettelo

RakennushistoriaMuokkaa

 
Naamijoen rautatiesilta.
 
Uusi, vuonna 2000 valmistunut asemarakennus Kolarin rautatieasemalla.

Radan eteläosa Kaulinrantaan saakka on rakennettu ennen sotia. Kolariin saakka rataa jatkettiin vasta 1960-luvulla, ja se rakennettiin pääasiassa työllisyystöinä.

Rataosa on valmistunut useammassa osassa seuraavasti:[3]

Liikenne nykyäänMuokkaa

Nykyisin Kolarin radan henkilöliikennettä hoidetaan hiihtosesongin ulkopuolella torstaisin kulkevalla henkilöjunalla Helsingistä. Hiihtosesongin aikana Kolariin ajetaan useita yöpikajunia vaihtelevin aikatauluin. Sesonkijunista kaikki eivät kulje päivittäin, vaan niitä on ajoitettu lomien alkuun sekä viikonloppuihin. Toukokuussa henkilöliikennettä ei ole lainkaan.[4]

Tavaraliikenne on nykyisin yksinomaan raakapuuliikennettä Kemiin.

LiikenteenhoitoMuokkaa

Kolarin radan liikennettä ohjataan keskitetysti Oulusta. Koska rataosa on vähäliikenteinen, ja radan ainoa kohtauspaikka on Pellossa, rataosuudella liikennöidään käytännössä vain yhteen suuntaan kerrallaan. Peräkkäin kulkevien junien välissä on aina yksi välisuojastuspaikka.

Suunniteltu Kolarin–Ylläksen rataMuokkaa

Ylläksen rata on suunnitteilla oleva ratahanke, jonka tarkoituksena olisi jatkaa Kolarin rataa Ylläkselle. Radan toteutuminen riippuu alueen kaivoksista. Rakentaminen on ajoitettu 2020-vuosikymmenelle. Radalla voisi olla tavaraliikenteen lisäksi myös henkilöliikennettä.

LähteetMuokkaa

  1. Jäämeren rataselvitys (pdf) Liikennevirasto. Viitattu 9.3.2018.
  2. YLE Pohjois-Suomen uutiset, tiistai 26.6.2007
  3. Tilastoja Suomen rautateistä (taulukko valmistumisajoista kappaleessa 1.3)
  4. http://www.vr.fi/pdf/aikataulut/asemakohtaiset/Kolari.pdf Kolarin rautatieaseman aikataulut

Aiheesta muuallaMuokkaa