Kolari

kunta Lapin maakunnassa
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Lapissa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen ja Muonionjoen varrella, Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 3 797 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 617,90 km2, josta 58,71 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,48 asukasta/km2.

Kolari
Kolari.vaakuna.svg Kolari.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.kolari.fi
Sijainti 67°19′50″N, 023°46′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 2 617,90 km²
31:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 2 559,19 km²
– sisävesi 58,71 km²
Väkiluku 3 797
203:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 1,48 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,1 %
– 15–64-v. 60,2 %
– yli 64-v. 25,7 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 20 %
234:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Antti Määttä[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Muut
 • SDP

9
7
4
1
Kolarinsaaren kirkko valmistui 1818.

Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (719 m)[8]. Kolari kuuluu Pohjanmaan historialliseen maakuntaan, mutta on sanottu, että se muistuttaa maisemaltaan Lappia.[9] Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.

Kolarin naapurikunnat ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Rovaniemi sekä Ruotsissa Pajala. Kolarin rautatieasema on Suomen rataverkon pohjoisin käytössä oleva rautatieasema.

Sisällysluettelo

Kunnan nimiMuokkaa

Sana kolari tulee ruotsinkielisestä sanasta kolare, joka sekin tarkoittaa miilunpolttajaa, sysimiestä.[10] (Ruotsinkielinen sana kolare tulee sanasta kol, "hiili".) Miilunpoltto alkoi alueella jo 1600–luvulla ruukin hiilentarpeen tyydyttämiseksi. Kolarin vaakuna on saanut aiheensa kunnan nimestä.

ElinkeinotMuokkaa

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla ja nyt kunnan tärkein elinkeino on matkailu.

Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on kuitenkin edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources Inc. on tehnyt valtauksensa. Kuukkeli kirjoittaa:

"Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala–Kolari-alueelle tulee kolme kaivosta, kaksi rikastamoa ja kaksi pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa."[11]

Ylläs on kansainvälisen tason hiihtokeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kolarin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 905
1985
  
5 043
1990
  
4 721
1995
  
4 486
2000
  
3 981
2005
  
3 828
2010
  
3 839
2015
  
3 821
Lähde: Tilastokeskus.[12] Väestötietojärjestelmä[13]

KylätMuokkaa

 
Keväinen latu Äkäslompolossa

Kolarin kirkonkylä (Jokijalka), Aitamännikkö, Hietanen, Kattilamaa, Kolarinsaari, Koivula, Koivumaa, Kurtakko, Lappea, Lietorova, Luosu, Luovatus, Pasmajärvi, Rito-oja, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi, Taapajärvi, Hannukainen, Teurajärvi, Poikkijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Venetti, Väylänpää, Ylinenvaara, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo

OppilaitoksetMuokkaa

Kolarin kunnan ainoa toisen asteen oppilaitos on Kolarin lukio.

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Kolarissa toimii evankelisluterilainen Kolarin seurakunta[14]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on siellä Sieppijärven Rukoushuoneyhdistys[15] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jonka Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[16]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kolarin helluntaiseurakunta[17]. Lisäksi Kolarissa on Jehovan Todistajien seurakunta.

UrheiluMuokkaa

Kolarissa toimii jääkiekkoseura KoTU Hockey. KoTU Hockey pelaa jääkiekon III-divisioonan Lappi-liigaa ja on voittanut mestaruuden kaudella 2007-2008.

Kolarin Kontio on 4. joulukuuta 1932 perustettu urheiluseura. Alkuvuosina seuran lajeihin kuului mm. hiihto, voimistelu, yleisurheilu ja pyöräily. Myöhemmin mukaan tuli myös jääkiekko ja pyöräily. Nykyisin Kontio tunnetaan jalkapalloseurana. Seuralla on laaja junioritoiminta, naisten joukkue sekä Lapin Nelosessa Pasmajärven Pallon kanssa yhteinen miesten joukkue PaPa/Kontio.

Tunnettuja kolarilaisiaMuokkaa

Ystävyyskunnat ja etäisyyksiäMuokkaa

 
Kolarin kunnanraja

Kolarin ystävyyskunta on

Etäisyyksiä:

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. http://yle.fi/uutiset/antti_maatta_kolarin_kunnanjohtajaksi/8251113
  7. Kuntavaalit 2017, Kolari Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Karttapaikka (Maastokartta) Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2012.
  9. Spectrum tietokeskuksen artikkeli Lappi
  10. Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa, Samuli Paulaharju ”Melkein joka talossa sysihauta haikusi, ja vanhojen miilujen sijoja nähdään vieläkin kaikkialla Kolarin metsissä. Sysimiehiä sanottiin ”kolareiksi”, ja siitä ruvettiin kolarien kotiseutua ja sitten koko pitäjää sanomaan Kolariksi.”
  11. Kuukkeli
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  13. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  14. Kolarin seurakunta Kolarin seurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  15. Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 26.6.2011.
  16. Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.6.2011.
  17. Kolarin helluntaiseurakunta Kolarin helluntaiseurakunta. Viitattu 26.6.2011.

Aiheesta muuallaMuokkaa