Kolarin rautatieasema

rautatieasema Kolarissa

Kolarin rautatieasema (lyh. Kli) on Suomen pohjoisin käytössä oleva rautatieasema. Se on Suomen rataverkkoon kuuluvan Tornion ja Kolarin välisen rautatien pohjoinen pääteasema, ja se sijaitsee Kolarin kunnassa Lapin maakunnassa. Liikennepaikan etäisyys Helsingin päärautatieasemalta on 1 067,2 ratakilometriä mitattuna Oulun, Seinäjoen ja Haapamäen kautta. Tornion rautatieasemalle on matkaa 183 kilometriä. Asema on nykyisin rataverkon pohjoisin piste 18 kilometriä pohjoisemmaksi Rautuvaaraan ulottuneen osuuden poistuttua käytöstä.[2]

Kolari
Kolarin rautatieasema vuonna 2007.
Kolarin rautatieasema vuonna 2007.
Perustiedot
Lyhenne Kli
Rataosa Tornio–Kolari
Ratakilometri 1067+206[1]
Sijainti 67°20′56″N, 023°50′09″E
Osoite Asematie 7, 95900 Kolari
Kunta Kolari
Etäisyydet Pello 65 km
Tornio 183 km
Avattu 1. joulukuuta 1966[2]
helmikuu 1985 (henkilöliikenne)
Liikenne
Käyttäjiä n. 71 000 (2019)[3]
Liikennöitsijä(t) VR
Kaukoliikenne Helsinki–Kolari
Tavaraliikenne puutavaraliikennettä
Vaihtoyhteydet linja-autoyhteydet laskettelukeskuksiin
Matkustajalaituri(t)
Lyhin ja pisin pituus 675 m[1]
Asemarakennus
Tyyppi uudisrakennus, tunnusmerkkinä kotamainen rakennelma
Suunnittelija Ilpo Väisänen
Rakennettu ensimmäinen rakennus: 1966
toinen rakennus: 1973
kolmas rakennus: 1998
Purettu ensimmäinen ja toinen rakennus: kyllä
kolmas rakennus: ei
Lipunmyynti lippuautomaatti
Ratapiha
Raiteisto 1 laituriraide
2 autojenkuormauslaituria
2 sivuraidetta
2 kuormausraidetta
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Matkustajajuna Kolarin rautatieasemalla heinäkuussa 2016.

Historia

muokkaa

Kolari avattiin liikenteelle 1. joulukuuta 1966. Samana vuonna Kolariin rakennettiin asemarakennus, ja vuonna 1973 Kolariin rakennettiin toinen asemarakennus. Vuonna 1967 rakennettiin rata Kolarista pohjoiseen sementtitehtaalle Äkäsjoelle ja haararata kaivokselle Rautuvaaraan vuonna 1973,[4] mutta molemmat radat lakkautettiin vuonna 2004.[2][5]

Henkilöliikenne Kolariin alkoi vuonna 1985, kun yöjunaliikenne aloitettiin helmikuussa 1985.[5] Liikenne lisääntyi, ja Kolariin valmistui vuonna 1998 Ilpo Väisäsen suunnittelema kolmas asemarakennus, jonka erityispiirteenä on kotamainen rakennelma.[6] Vanhat asemarakennukset on purettu.[2]

Liikenne

muokkaa
 
Kolarin rautatieaseman sisätiloja vuonna 2021.

Kolari on rataosan pääteasema, ja siellä on sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Henkilöliikennettä harjoitetaan pääasiassa hiihtosesongin aikaan,[2] ja se palvelee Kolarin liikennetarpeiden lisäksi pääasiassa Levin, Ylläksen, Äkäslompolon, Pallaksen ja Muonion matkailua, joihin asemalta on junabussiyhteys. Asemalle on osan vuodesta myös autojunayhteys Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Vuonna 2019 aseman kautta kulki noin 71 000 matkustajaa[3].

Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2. elokuuta 2014,[7] mutta asemalla on lippuautomaatti.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Rautateiden verkkoselostus 2024 (PDF) (s. 82, 89) Väylävirasto. Viitattu 7.2.2024.
  2. a b c d e Iltanen, Jussi: ”19. Tornion ja Kolarin radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 242–243. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
  3. a b Rautatieasemien matkustajamäärät (.xlsx) (Tiedot ovat laskentataulukossa. Luku on nousijoiden, poistujien ja vaihtajien summa.) tietopyynto.fi. Viitattu 7.2.2024.
  4. Tornio–Kolari–Äkäsjoki/Rautuvaara Resiina-lehti. Viitattu 7.2.2024.
  5. a b Lättähatulla Oulusta Rautuvaaraan Sanomalehti Kuukkeli. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 23.9.2012.
  6. Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa, s. 189. Otava, 2001. ISBN 951-1-15804-X
  7. Koskinen, Risto: VR laittaa lappuja lipputoimistojen luukuille Yle Uutiset. 1.8.2014. Viitattu 7.2.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa