Avaa päävalikko

Alattio

Kunta Finnmarkin läänissä, Norjassa
Hakusana ”Alta” ohjaa tänne. Alta voi viitata myös Albertaan tai Alta Car and Engineering Companyyn.

Alattio eli Alta[2] (norj. Alta, pohjoissaameksi Áltá, kveeniksi Alattio[3]) on Norjan kunta ja kunnan keskustaajamana toimiva kaupunki maan pohjoisimmassa osassa Finnmarkin läänissä Alattionvuonon ympäristössä. Itse kaupunkitaajama sijaitsee vuonon perukassa ja siellä asuu 14 439 ihmistä 10,55 km²:n alueella[4]. Osa asukkaista on kveenejä.

Alta kommune
Vaakunavaakuna
NO 2012 Alta.svgsijainti
www.alta.kommune.no/
Sijainti 69°58′4″N, 23°14′59″E
Lääni Finnmarkin lääni
Perustamisvuosi 1999
Pinta-ala 3 849,6 km²
Väkiluku 19 646 (1.1.2013)
– väestötiheys 4,9[1] as/km²
Kunnanjohtaja Geir Ove Bakken (Ap, 2007)

Alattio on Finnmarkin väkirikkain kunta. Sen pinta-alasta vain 20 km² on viljelyksessä, metsää on 223 km². Alattion keskustaajamassa on kolme keskusta, Possukoppa (Bossekop) vanhoine markkina- ja kaupankäyntiperinteineen, Joensuu (Elvebakken) idässä lentokenttineen ja satamineen sekä Alattion nykykeskusta uusimpana näistä kolmesta, jatkuvasti kehittyvänä kävelykatuineen ja kauppakeskuksineen. Kunnassa on lisäksi Tverrelvdalenin ja Rässivuonon (Rafsbotn) taajamat.[4]

Alattion kunta rajoittuu luoteessa Lappeaan ja Hasvikiin, pohjoisessa Jäämereen ja Hammerfestiin, koillisessa Kvalsundiin, idässä Porsankiin, kaakossa Kaarasjoen kuntaan, etelässä Koutokeinoon ja lännessä Tromssan läänin Naavuonon kuntaan.

HistoriaMuokkaa

Alattio oli kveenien merkittävin kaupunki 1800-luvulle saakka, jonka jälkeen kveenien keskus siirtyi idemmäksi Vesisaareenlähde?. Vuonna 1863 Alattiosta erotettiin Talmulahden eli Talvikin kunta, joka yhdistettiin takaisin vuoden 1964 alusta. Alattion taajama sai kaupunkistatuksen 1999.

Koutokeinon kansannousun johtajat Aslak Hætta ja Mons Somby mestattiin 14. lokakuuta 1854 Alattiossa. Samuli Paulaharjun keräämän kansanperinteen mukaan miehet luulivat uskonnollisessa hurmoksessaan olevansa niin pyhiä, ettei pyövelin kirves voi vahingoittaa heitä. Aslak teloitettiin ensin. Kun Mons näki Aslakan pään putoavan, hän kauhistui, ja oli kuin kuollut jo ennen omaa teloitustaan. Hættan ja Sombyn päät lähetettiin tutkittaviksi Osloon, ja palautettiin saamelaisille vasta 1990-luvulla.

24. kesäkuuta 1974 saamelaisvaltuuskunnan puheenjohtajaa Reidar Suomenrinnettä ja neljää muuta jäsentä Suomesta Norjaan kuljettanut pienlentokone katosi Alattiossa tekemänsä välilaskun jälkeen. Lentokone putosi ilmeisesti mereen Bodøn edustalla, mutta hylkyä tai mukana olleita ihmisiä ei löydetty. Salaliittoteorian mukaan katoaminen liittyi samaan aikaan olleisiin Naton harjoituksiin.

31. elokuuta 2019 helikopteri putosi maahan Alattion lähellä. Kaikki kopterissa olleet, viisi norjalaista nuorta, sekä ruotsalainen lentäjä, kuolivat.

Kalliopiirrosalue maailmanperintökohteenaMuokkaa

 
Kalliopiirros
 
Alattion keskustaa

Alattiossa sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin kalliopiirrosalue, jossa on noin 3 000 piirrosta 2 500–6 400 vuoden takaa. Se yksi Unescon maailmanperintökohteista.

Kylät ja paikatMuokkaa

Ariniemi (Amtmannes), Joensuu (Elvebakken), Kaivuono (Kåfjord), Kaidusjoki (Transfarelva), Kalkkiniemi (Storviknes), Kreeta (Kvænvik), Lankovuono (Langfjord), Morttinen (Mortensnes), Paunu (Bognelvdalen), Porsijoki (Porselven), Reipas, Ristiniemi (Korsnes), Ruoslahti (Russeluft), Rässivuono (Rafsbotn), Suppiniemi (Sopnes), Talmulahti (Talvik), Tappolahti (Tappeluft), Tverrelvdalen, Siernöijä (Stjernøya), Seiland

TapahtumiaMuokkaa

Finnmarksløpet-vetokoira-ajot[5]

YstävyyskaupungitMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Tall om Alta kommune www.ssb.no. 1.1.2010. Viitattu 6.3.2011. (norjaksi)
  2. Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 16. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7. (suomeksi)
  3. http://faktaark.statkart.no/SSRFakta/faktaarkfraobjektid?enhet=1061138
  4. a b Tabell 1 Tettsteder. Folkemengde og areal, etter kommune. 1. januar 2012 ssb.no. Statistisk Sentralbyrå. Viitattu 3.4.2013. (norjaksi)
  5. Finnmarksløpet finnmarkslopet.no. Viitattu 3.4.2013. (norjaksi)
  6. http://www.ouka.fi/oulu/kansainvalisyys/ystavyyskaupungit

Aiheesta muuallaMuokkaa