Kalliopiirros

kallioon tai kiveen hakkaamalla, uurtamalla tai kaivertamalla tehty kuvio

Kalliopiirrokset ovat kuvia tai kuvioita, jotka on tehty kallioihin tai suuriin kiviin naarmuttamalla, uurtamalla, hiomalla, kaivertamalla tai hakkaamalla. Joskus ne on myös värjätty maalilla tai kelta- tai punamullalla. Kalliopiirros on eri asia kuin kokonaisuudessaan maalaamalla tehdyt kallio- tai luolamaalaukset.

Piirros joutsenen kuvasta Karjalasta.

Nykyään löydettyjä kalliopiirroksia usein esitellään matkailijoille, jolloin ne saatetaan maalata esimerkiksi akryylimaalilla näkyvyyden parantamiseksi.

Kalliopiirrosten ajoitus muokkaa

Vanhimmat piirrokset ovat paleoliittiselta kivikaudelta ja nuorimmat lähimenneisyydestä. Yksittäisen kalliopiirroksen ajoitus on usein vaikea tehtävä. Koska kuvion tekemiseen vain irrotetaan vanhasta kalliosta pintaa, ei muodostu mitään ajoitettavaa ainesta. Joskus irronnut aines tosin putoaa kuvan alle maahan, josta sen maakerros voitaisiin ajoittaa. Myös jäkälän kasvunopeutta hyödyntäviä ajoitusmenetelmiä on kehitetty.

Yleensä ajoitusmenetelmät ovat epäsuoria. Fennoskandiassa yleisin on käytettävä maankohoamiseen perustuva menetelmä. Siinä kuvion tai kuvakentän tekemisen ajankohdalle annetaan takaraja sen mukaan, koska kallion pinta on kohonnut meren tai järven pinnan yläpuolelle. Jos läheisyydestä tavataan muinainen asuinpaikka, jonka materiaalia voidaan ajoittaa, saadaan tästä epävarma ajoitus läheisille kuvioille. Asuinpaikan väestöllä ei kuitenkaan tarvitse olla mitään tekemistä kuvien kanssa. Myös kuvioiden tyyli ja aihevalinta saattavat rajata tekohetken johonkin tiettyyn ajanjaksoon. Näin on esimerkiksi voitu erotella suurikokoisia paleoliittisia ja pienikokoisia mesoliittisia kuvioita toisistaan. Tuoreempien kuvien aiheet voivat sisältää moderneja aiheita.

Esihistoriallisia kalliopiirroksia tavataan Suomen lähialueilta esimerkiksi Skandinaviassa, Lapissa ja Karjalassa. Historialliseen aikaan ajoittuvia kalliopiirroksia tunnetaan Suomestakin.

Suomesta ei ole tavattu muita kuin Rovaniemen Marraskosken nyt jo tuhoutuneet kalliopiirrokset.[1]

Tunnettuja kalliopiirrosalueita muokkaa

Itä-Karjala ja Kuolan niemimaa muokkaa

Kuolan niemimaalla Ponoijoen keskijuoksulla sisämaassa oli muinainen saari, josta on löydetty kalliokuvia. Saaret ovat nykyään suuria kivilohkareita, joista kymmeneen oli piirretty 110 erilaista kuvaa. Kuvista 75 % on peuroja ja 16 % ihmisiä.lähde? Ensimmäiset kuvat hakattiin kiveen 2500–3500 ja loput 1500–2500 vuotta sitten. Kohde löytyi vuonna 1973.[2]

Umbajoen varrella on Kanozerojärvi, jonka kolmella saarella ja itärannan kalliossa on vuonna 2008 löydetty noin 1 140 kalliopiirrosta. Järvi sijaitsee puolessavälissä ikiaikaista kulkureittiä Kuolan niemimaan läpi Vienanmereltä Barentsinmerelle. Kanozeron kalliopiirroksien kuvista 25 % esittää eläimiä, 21 % laivoja, 16 % ihmisiä, 21 % ihmisen jalanjälkiä tai muita jälkiä ja 26 % motiivia ei tunnisteta.lähde? Eläimistä 67 on valaita, 11 kaloja, 25 hirviä ja 16 peuroja. Kanozerolla on useita metsästyskuvauksia, joista eksoottisimpia ovat 28 erilaista valaanmetsästystä veneestä käsin. Myös karhunmetsästys suksilla, eräs kalastustapahtuma sekä hirvestys keihään avulla on kuvattu kivipiirroksin. Kuvat ajoitetaan, vertaamalla niitä Uikujoen kuviin, noin 3700 eaa.[2][3]

Äänisen kalliopiirrosalueet ovat vanhastaan tunnetuimmat Karjalan kalliopiirrokset, ja ne sijaitsevat Äänisen itärannikon rantakallioilla ja lähisaarilla. Kuvia on noin 1 300, ja ne sijaitsevat 20 kilometrin matkalla 25 erillisessä kuvakohteessa. Vodlajoen suulla ovat Joutsenniemen ja Kotškovon kohteet. Noin 6 kilometriä rannasta on piirroksia Goletsin saaren rantakallioilla. Noin 15 kilometriä Vodlasta etelään sijaitsevat lukuisat kuva-alueet. Näitä ovat Karetski Nos, Peri-Nos (runsain), Bessov-Nos, Kladovets Nos ja Gaži sekä Gurjin saaret. Aiheina ovat muun muassa saaliseläimet, kuten vesilinnut (44 %), hirvet ja peurat (8 %) ja muut eläimet (4 %), ihmiset (7 %),veneet (5 %) sekä auringon ja kuun kuvat (13 %), joiden lisäksi on lukuisia geometrisiä kuvioita. Kuvat ajoitetaan 4 600–6 200 vuotta vanhoiksi. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät kuvista on vuodelta 1848.lähde?

Uikujoen kalliopiirrokset sijaitsevat voimalaitoksen lähellä noin 2 kilometrin matkalla. Ensimmäiset kirjalliset maininnat kuvista ovat vuodelta 1926. Kuvat hakattiin muinoin joen koskissa oleville vaikeapääsyisille saarille. Tiedossa on yhdeksän kuvakenttää, joista oli vuoteen 2009 mennessä löytynyt yhteensä noin 2 300 kuvaa. 26 % niistä esittää veneitä, 17 % ihmisiä ja muut peuroja, hirviä, valaita ja vesilintuja.lähde? Kuvien ajoitus perustuu vain maankohoamiseen, ja ne arvot ilmoitetaan allakin. Kuvien teko alkoi tämän mukaan 5300 eaa. ja päättyi 2030 eaa., mitä tukevat arkeologisten kaivauksien ajoituksetkin.[2][4][5]

Länsi-Siperiassa muokkaa

 
Piirros hirvestä Tomskaja Pisanitsassa.

Ural-vuoriston itäpuolella Länsi-Siperiassa tavataan myös kalliopiirroksia. Tomjoelta, joka on Ob-joen sivuhaara, tunnetaan muutamia kuvakenttiä, joissa on yhteensä yli 600 kuvaa. Suurin kuvakenttä on Tomskaja Pisanitsassa, josta on löydetty 320 kuvaa. Se tunnetaan kirjallisista lähteistä jo vuodesta 1721 lähtien. Läheisillä kohteilla kuten Novoromanovossa on 177 kuvaa, Tutalskajassa 74 kuvaa ja Nikolskajassa 25 kuvaa sekä lisää Ust-Iskitimskajassa, Krutajassa ja Visjaštši Kamenissa. Kuva-aiheita ovat hirvet (44 %), ihmiset (19 %), veneet (6 %) ja erilaiset eläimet (2 %).lähde? Loput ovat geometrisiä kuvioita (11 %). Kuvien ajoitus 4000–3000 eaa. lienee karkea arvio, sillä myös rautakautta on ehdotettu.[6][7]

Norja muokkaa

Ofotenin seudulla tunnetaan useita mesoliittisia kalliopiirroskohteita. Ne on tehty uurtamalla ja hiomalla kallion pintaa. Kuvien ajoittaminen lähtee olettamuksesta, että kuvat piirrettiin muinaisen meren rannalla. Maankohoamisen seurauksena kuvat sijaitsevat nykyään kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolella. Kuviot ovat varsin suuria, mikä viittaa myös mesoliittiseen kauteen. Leiknesissä on kolme kuvakenttää: Leiknes-1 (alempi, 7605–7585 eaa.), Leiknes-1 (ylempi, 8300–8230 eaa.) ja Leiknes-2 (7050–6830 eaa.). Nesin niemellä sijaitsee Nesin kalliopiirrosalueen neljä kuvakenttää: Jo Sarsaklubben (9250–9185 eaa.), Fjellvika (8730–8630 eaa.), Nes Fort Öst (8730–8630 eaa.) ja Nes Fort Vest (9250–9185 eaa.). Näiden lisäksi on Sagelvan (7310–7080 eaa.) sekä Vallen (9150–8840 eaa.).[8]

Ofotenissa on myös neljä kuvaryhmittymää nuoremmalta ajalta, koska ne sijaitsevat lähempänä merenpintaa. Näissä piirrokset on tehty hakkaamalla kallion pintaa. Kuvakentät ovat Brennholtet (4040–3970 eaa.), Forselv (4710–4610 eaa.), Sletfjord-1 (5485–5470 eaa.), Sletfjord-2 (3640–3530 eaa.), Sletfjord-3 (3960–3810 eaa.) ja Vik (4330–4240 eaa.).[8]

Altan kaupungin ympäristössä on useita kalliopiirros- ja -maalauskohteita, jotka ovat todennäköisesti neoliittiselta ja sitä nuoremmilta kausilta. Ensimmäinen kirjallinen maininta Altan kuvakentistä on vuodelta 1938. Yleisimmät motiivit ovat peurat, hirvet, ihmiset, veneet ja karhut. Kuvapinnat ovat hyvin rikkaat ja kuvakokonaisuudet kertovat suurista tapahtumista, joiden analyysi on kesken. Kuvissa kuvataan muun muassa poron-, hirven-, karhun- ja valaanmetsästyksestä, Edes kaikkien kuvien julkaisua ei ole saatu päätökseen, joten kuvien lukumäärää ei tarkalleen tiedetä.[9]

Piirrosten ja maalausten ajoittamisessa on käytetty hyväksi maankohoamista ja piirrostyylien vertailua sekä huomioimalla arkeologisten kaivauksien tuloksia. Yleisesti kuvien ajoitukset mahtuvat haarukkaan 5300–200 eaa.[9]

Keski-Norjassa Trøndelagin pronssikauden asutuksen liepeillä lukuisia kalliopiirroksia. Pohjois-Trøndelagin kalliopiirrokset ja Etelä-Trøndelagin kalliopiirrokset muodostavat rikkaan keskittymän.

Pohjois-Ruotsi ja Etelä-Skandinavia muokkaa

 
Kaksi suurinta hirvenkuvaa vesirajassa Ruotsissa Landverkissa.
 
Intiaanien tekemä kalliopiirros Utahissa.

Pohjois-Ruotsin Norlannin kalliopiirrokset ovat pääasiassa pyyntiväestön tekemiä kalliopiirroksia. Ne ajoitetaan kivi- ja pronssikaudelle.

Pronssikauden kalliopiirroksia tunnetaan eri puolilta Eurooppaa. Tunnettuja ovat varsinkin Etelä-Skandinavian kalliopiirroskentät. Nekin kuvaavat oman aikansa ja kulttuuripiirinsä ihmiselämää ja mytologioita. Kuvissa on muun muassa härillä kyntämistä, aurinkoristejä, aseistettuja ratsastajia ja nahkapohjaisia veneitä.

Bornholmin saari Tanskassa kuuluu skandinaaviseen pronssikauden yhteisöihin, jotka hakkasivat kiviin ja kallioihin veneen, ihmisten, kesytettyjen eläinten ja esineiden kuvia.[10][11]

Tanskassa Sjællandin saaren pohjoisosissa on pronssikauden kuvastoa hakattuna kiviin.[12]

Ruotsin Bohuslänin pohjoisosissa ja Norjan Østfoldin eteläosissa tunnetaan rikas kalliokuva-alue, jotka liittyvät pronssikauden todettuun viljely-kalastaja-yhteisöön. Näitä esiintyy muun muassa Tanumissa, Kvillessä, Svarteborgissa ja Svennebyssä.[13]

Eteläisessä Norjassa on pronssikautista kalliokuvastoa koko rannikolla suojaisissa vuonoissa Oslosta Trondheimiin asti. Muun muassa Grenlandissa, Länsi-Agderissa, Rogalandissa, Trøndelagissa ja Hordalandissa on lukuisia kakuvastoja. Hordalandin läänissä lähellä Bergeniä on vuonoissa useita paikkoja, joissa on kalliokuvastoja. Näitä ovat muun muassa Halgjem, Vinnes, Samnøy, Berge, Vangdal, Rykkje, Bakke, Fonnaland, Geithidlaren, Linga ja Flotte.[14]

Latvian luolapiirrokset muokkaa

Latviassa Gaujajoen eli Koivajoen ja sen sivuhaarojen laaksoissa on 25 luolaa tai kallioseinämää, joissa on kalkkikiveen hiottuja piirroksia. Valtaosa kuvioista vaikuttaa olevan rinnakkaisia ja ristikkäisiä viivoja, verkkokuvioita, mahdollisesti puumerkkejä, kaiverrettuja kuoppia ja ainakin yksi purjelaiva. Piirrosten arvellaan olevan noin tuhat vuotta vanhoja.[15]

Suomen kalliopiirrokset muokkaa

On pohdittu, miksi nykyisen Suomen alueelta ei tunneta kuin muutamia epävarmoja esihistoriallisen ajan kalliopiirroksia, vaikka niitä on löytynyt naapurimaista. Suomen kalliopiirrosten puuttumista on selitetty sillä, että vedenpinnan vaihtelut eivät täällä ole pitäneet kovinkaan monia kalliopintoja avoimina. Karjalan kalliopiirrokset ovat yleensä löytyneet rannoilta, joiden vedenpinta on pysynyt jokseenkin samalla korkeudella jo vuosituhansia, kuten Äänisellä. Suomessa vedenpinta on vaihdellut, varsinkin laskenut huomattavasti, ja rannan siirtyessä kauemmas on kalliot peittyneet kasvillisuudella.

Eräs tieto mahdollisesti esihistoriallisesta kalliopiirroksesta kuitenkin on, sillä Ounasjoella kerrotaan olleen kalliopiirroksen, joka sittemmin on tuhottu voimalaa rakentaessa. Se on nähty eläimen kuvaksi, mutta se kuvasi ilmeisesti siitintä ja emätintä.[16]

Historiallisia kalliopiirroksia muokkaa

Kalliopiirroksia, jotka on tehty Suomessa historiallisella ajalla, tunnetaan runsaasti. Niitä on tehty jo keskiajalta lähtien.lähde? Tässä mainitaan vain joitakin vanhimpia tai muuten kiinnostavimpia.

  • Vuonna 2004 löytyi ympyräristejä Kitkajoelta ja Kiiminkijoelta.lähde? Näitä ei ole pystytty ajoittamaan, eivätkä ne vaikuta liittyvän mihinkään tunnettuun yhteyteen, mutta niitä arvellaan historiallisena aikana tehdyiksi. Ympyräristiä ei voida yhdistää aukottomasti kristillisyyteen, mutta se kuului kristilliseen kuvastoon varsinkin keskiajalla, jolloin muun muassa kelttiristejä maalattiin ja hakattiin kirkkojen seiniin.
  • Joensuun Kuhasalon keskiaikaisen ortodoksiluostarin sijaintipaikan lähistöllä on rannassa kalliopiirros, jonka arvellaan liittyvän luostariin.
  • Hauensuoli on historiallinen satamapaikka Hangossa. Se tunnetaan runsaista kalliopiirroksistaan, joista vanhimmat säilyneet ovat 1500-luvulta.
  • Kainuunsaaressa Kalajoen sataman kupeessa on silokallion pintaan hakattu nimiä päiväyksiä ainakin vuodesta 1893 lähtien.[17]
  • Laukaan Kuusassa kosken lähellä rannassa olevalla matalalla rantakivelle on metallisella työkalulla hakattu kalan muotoinen kuvio.[18]

Valokuvia kalliopiirroksista muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Miettinen, Timo: Pyhät kuvat kalliossa. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21930-9.
  • Pentikäinen, Juha & Miettinen, Timo: Pyhän merkkejä kivessä. 2. uudistettu painos. Helsinki: Etnika, 2006. ISBN 951-97889-8-0.
  • Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino, 2003. ISBN 952-5092-97-6. (suomeksi)
  • Kivikäs, Pekka: Suomen kalliomaalausten merkit. Jyväskylä: Atena Kustannus OY, 2009. ISBN 978-951-796-590-3.
  • Zhulnikov, Alexander: Äänisen kalliopiirroksia. (Petroglify Onežskogo ozera.) Kuvat: Oleg Semenenko. Käännös: Ljubov Kolomainen ja Johannes Hidman. Joensuu: Ilias: Pohjois-Karjalan museo, 2009. ISBN 978-952-5679-45-8.
  • Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia. Tromsö, Norja: University of Tromsö, 2010. Gjerde, J.M.: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia (pdf) (viitattu 3.1.2012). (englanniksi)
  • Gorodilov, A.Y. (toim.): КОЛЬСКИЙ СБОРНИК-Посвящается 60-летию Владимира Яковлевича Шумкина. Pietari: Venäjän tiedeakatemia, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.1.2012). (venäjäksi)
  • Hans Bolin: The Re-generation of Mythical Messages. Rock Art and Storytelling in Northern Fennoscandia, s. 21–34. julkaisussa Fennoscandia archaeologica XXVII. Helsinki: Suomen arkeologinen seura ry., 2010. ISSN 0781-7126. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 28.6.2012). (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Riia Timonen, Mesikämmenen muotokuva – karhuaihe suomalaisen taiteen historiassa, pro gradu (2012), viitattu 6.4.2015
  2. a b c Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin, 2003, s. 221–222.
  3. Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia. 2009, s. 322–347.
  4. Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia., 2009, s. 286–321
  5. Zhulnikov, A.M.: The Sites with the Zalavruga I Type Ceramics in the White Sea Region and Selected Issues in Studying White Sea Rock Carvings, s. 102–137. julkaisusta: Gorodilov, A.Y. (editor): КОЛЬСКИЙ СБОРНИК-Посвящается 60-летию Владимира Яковлевича Шумкина. Pietari: Russian Academy Of Sciences, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.1.2012). (venäjäksi)
  6. Ernits, Enn: Pilk Tomi kaljutaidele ja petroglüüfide statistikale, s. 179–193. julkaisusta. Tarto: FB and Media Group of LM, 2000. ISSN 1406-9938. Teoksen verkkoversio (pdf). (viroksi)
  7. Poikalainen, Väino: Muinaistaideseuran luento: Pohjoisen kalliotaiteen maailma, 2002
  8. a b Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia. 2009, s. 196.
  9. a b Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia. 2009, s. 240–286.
  10. Bornholmin kalliokuvia pronssikaudelta
  11. Bornholmin kalliokuvat projektisivulla
  12. Valokuvia Tanskalaisista kalliopiirroksista
  13. Ling, Johan: Elevated Rock Art-Maritime images and situations
  14. Wold, Marit: Motivbaserte tolkningsforsök av lokaliteter i Hordaland (pdf) 2002. Universitet i Bergen. (norjaksi)
  15. Eniņš, Guntis: Eestile lähimad kaljujoonised on leitud Põhja-Lätist (pdf) Lühiteated. (viroksi)
  16. Leppäaho, Jorma: Rovaniemen pitäjän Ounasjoen Marraskoskessa oleva kalliopiirros kyppi.fi. Viitattu 25.9.2023.
  17. Saari, Maija: Ikuisesti kivessä. Seura, 26.1.2012, 78. vsk, nro 4, s. 38–43. Helsinki: Otavamedia. ISSN 0385-8017.
  18. Kivikäs, Pekka: Suomen kalliomaalausten merkit, 2009, s. 24, kuva 3

Kirjallisuutta muokkaa

  • Autio, Eero: Karjalan kalliopiirrokset. Otava.1981.
  • Hällristningar och hällmålningar i Sverige. Päätoimittajat S. Janson, E.B. Lundberg & U. Bertilsson. Forum, Helsingborg 1989.
  • Helskog, Knut: Helleristningene i Alta. Alta 1988.
  • Ristad och Målad – Aspekter på nordisk bergkonst. Redaktion T. Edgren & H. Taskinen. Museiverket, Nordiska Ministerrådet. Vammala 2000.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalliopiirros.