Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (ven. Оне́жское о́зеро, Onežskoje ozero tai Оне́го, Onego; karjalaksi Oniegu tai Oniegu-järve; vepsäksi Änine tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi. Se sijaitsee Luoteis-Venäjällä pääasiassa Karjalan tasavallan alueella. Järven lounaisosa kuuluu kuitenkin Leningradin alueeseen ja kaakkoisosa Vologdan alueesen.
Ääninen ven. Онежское озеро, Onežskoje ozero |
|
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Venäjä |
Alue | Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Vologdan alue |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Nevan vesistö |
Valuma-alue | Äänisen valuma-alue |
Järveen tulevat joet | Vodlajoki, Suojoki, Suunujoki, Andoma, Vytegra |
Laskujoki | Syväri |
Taajamat | Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Poventsa |
Järvinumero | 01040100611102000016332 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 33 m |
Pituus | 248 km |
Leveys | 96 km |
Pinta-ala | 9 800 km² |
Tilavuus | 280 km³ |
Keskisyvyys | 30 m |
Suurin syvyys | 127 m |
Valuma-alue | 53 100 km² |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Äänisen pinta-ala on 9 800 km² ja sen syvin kohta 120 metriä.[1] Keskisyvyys on 30 metriä. Järven pituus on 248 km ja leveys 90 km. Ääninen on maailman 17. suurin järvi. Altaan pohjoisosa on syvempi kuin eteläosa. Länsiosan keskipaikkeilla Sokšun ja Soutjärven pohjoispuolella on yli 30 km pitkä ja yli 100 metriä syvä hauta. Syvin kohta on Tšorganlahdella. Ääninen laskee Syvärin kautta Euroopan suurimpaan järveen Laatokkaan.[2]
Ääniseen laskevista joista tärkeimpiä ovat Vytegra, Suunujoki, Vodlajoki, Suoju, Lohijoki ja Merga. Ääninen on kanavien kautta yhteydessä Vienanmereen, Itämereen ja Volgan kautta Kaspianmereen.[2]
Äänisen rannikkokaupungit ovat Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi, Kontupohjanlahden perukassa sijaitseva Kontupohja ja järven pohjoispäässä Poventsanlahden perukassa sijaitseva Karhumäki. Äänisen rannalla sijaitsee myös entinen Poventsan kaupunki, joka on nykyään kaupunkimainen taajama.
Äänisen suurin saari on Suuri Kliimonsaari (149 km²),[2] joka sijaitsee Äänisniemen eteläpuolella.[3] Muita saaria ovat Suuren Kliimonsaaren länsipuolella sijaitseva Lelikovski, rakennushistoriallisen museon takia suosittu matkailukohde ja Unescon maailmanperintökohde Kiži sekä Kontupohjanlahden suulla sijaitseva Suojunsaari eli Suisaari.[3]
Kaloja järvessä on yli 30 lajia. Eniten on kalastettu muikkua, kuoretta, siikaa, lohta ja nieriää. Harvinaisuuksia ovat sampi, sterletti ja järvilohi.[2]
Ääninen on Fennoskandian ja Itä-Euroopan sedimenttien välistä rajavyöhykettä.[2]
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ääninen Wikimedia Commonsissa