Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee kalalajia. Sampi voi viitata myös entiseen kreikkalaiseen kirjaimeen Sampii.

Sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.

Sampi
Acipenser sturio.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Rustokiillesuomuiset Chondrostei
Lahko: Sampikalat Acipenseriformes
Heimo: Sammet Acipenseridae
Suku: Acipenser
Laji: sturio
Kaksiosainen nimi

Acipenser sturio
Linnaeus, 1758

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Sampi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sampi Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Sampi kasvaa tyypillisesti 50–150 senttimetriä pitkäksi (enimmillään jopa 6-metriseksi), ja sen keskimääräinen paino on noin 150 kg, tosin se voi kasvaa jopa 400-kiloiseksi. Kala on selkäpuolelta tummanharmaa, vatsapuolelta kellanvalkea. Sen kuono on pitkä ja leuasta törröttää viiksisäikeitä. Selkä on ryhmyinen.

LevinneisyysMuokkaa

Sampi oli aikaisemmin yleinen laajalti Länsi- ja Etelä-Euroopan rannikoilla, mutta jäljellä on enää yksi kuteva kanta Ranskassa Gironde-joessa.[2] Sitä tavattiin Pohjanmeressä, Itämeressä, Englannin kanaalissa, Atlantin rannikolla, Välimeressä Ródoksen länsipuolella ja Mustanmeren länsi- ja eteläosissa.[1]

KäyttäytyminenMuokkaa

Sammet viettävät ainakin osan elämästään merivedessä, mutta ne tulevat kutemaan jokiin. Koiraat lisääntyvät ensimmäisen kerran 10–12 vuoden ja naaraat 14–18 vuoden iässä.[1] Sammet voivat elää jopa 40-vuotiaiksi.

Sampi viihtyy lähellä mutaista pohjaa, josta se etsii ruokaa viiksisäikeiden avulla. Aikuiset yksilöt pysyttelevät jokisuulla, mutta ne nousevat kutemaan sorapohjalle lähemmäs latvavesiä.

SuojeluMuokkaa

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee sammen äärimmäisen uhanalaiseksi, koska siltä tunnetaan enää yksi populaatio ja sekin on heikkenemään päin. Vuonna 2010 arvioitiin, että lajia on luonnossa jäljellä 20–750 sukukypsää yksilöä.[1]

Ranskassa on käynnissä sammen in situ -suojeluohjelma, ja lajia suojellaan myös ex situ Ranskassa ja Saksassa. Lajia istutettiin vuosina 1995 ja 2007–2009. Vuonna 1995 istutetuista yksilöistä 3–5 prosenttia selviytyi.[1]

Sampi kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen 1.[1]

Itämeren sampiMuokkaa

Suomessa ja muualla Itämeren alueella alkuperäisenä tavatun ja 1900-luvulla hävinneen sammen katsottiin myös aiemmin kuuluvan tähän lajiin. 2000-luvun alun tutkimukset osoittivat, että täällä esiintynyt laji olikin sinisampi Acipenser oxyrinchus, jonka päälevinneisyysalue on Pohjois-Amerikassa.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Gesner, J., Williot, P., Rochard, E., Freyhof, J. & Kottelat, M.: Acipenser sturio IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016-3. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  2. European sea sturgeon (Acipenser sturio) ARKive
  3. Hannu Lehtonen (2011) *Sampi, tule takaisin Tiede-lehti 12/2011

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.