Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri. Sen rantavaltiot ovat Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia. Suurimmat siihen laskevat joet ovat Tonava, Dnepr ja Don. Pohjoisesta Mustaanmereen työntyy Krimin niemimaa, jonka itäpuolelle jää Asovanmeri-niminen lahti. Bosporinsalmi ja Marmaranmeri yhdistävät Mustanmeren Välimereen. Bosporinsalmi kulkee Istanbulin kaupungin läpi.
| Mustameri | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia |
| Paikkakunta | Euroopan ja Aasian rajalla |
| Koordinaatit | |
| Laskujoki | Bosporinsalmi |
| Mittaustietoja | |
| Pituus | 1 175 km |
| Leveys | 600 km |
| Rantaviiva | 3 400 km |
| Pinta-ala | 422 000 km² |
| Tilavuus | 547 000 km3 |
| Keskisyvyys | 1 253 m |
| Suurin syvyys | 2 210 m |
 Mustameri |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantiede
muokkaa
Mustanmeren pinta-ala on 422 000 km² ja leveimmillään se on 1 175 kilometriä. Syvin kohta on 2 210 metrin syvyydessä.[1] Mustastamerestä virtaa Välimereen vuodessa Bosporinsalmen kautta 200 km³ vettä ja siihen virtaa sen valuma-alueilta 320 km³ vettä vuodessa. Mustanmeren valuma-alue käsittää lähes kolmanneksen Euroopan pinta-alasta.
Mustanmeren valuma-alueen pinta-ala on 2,5 miljoonaa neliökilometriä. Mustanmeren länsi- ja pohjoisrannikoilla erityispiirteenä on mereen laskevien jokien muodostamat kapeat merenlahdet eli limaanit.[2]
Mustassameressä on vain muutama pieni saari, joista suurimmat ovat Käärmesaari ja Berezan.[1]
Meritiede ja ekologia
muokkaaMustanmeren vesi on voimakkaasti kerrostunutta: pintavesi on suhteellisen vähäsuolaista mereen laskevien jokien ansiosta, 17–21 ‰, keskimäärin 18,3 ‰, mikä on runsaat puolet valtameren suolapitoisuudesta. Pintavesi lämpenee kesällä ja jäähtyy talvella. Harppauskerroksesta (50–150 m) meren pohjaan ulottuu alusveden alue, jossa on raskaampaa ja suolaisempaa Välimerestä peräisin olevaa vettä, jonka lämpötila on ympäri vuoden noin 9 celsiusastetta. Alusvesi ei juuri sekoitu pintaveden kanssa, ja sen happitilanne on huono. Suurin osa yli 200 metrin syvyydessä olevasta vedestä on lähes täysin hapetonta.[3]
Mustanmeren eliöstö muuttuu nopeasti. Viime vuosina monet alkuperäiset nilviäiset ovat joutuneet väistymään Tyyneltämereltä kotoisin olevan, voimakkaasti leviävän Rapana venosa -petokotilon tieltä. Se lienee päässyt Mustallemerelle painolastitankeissa.[4] Bulgarialaiset keräävät tätä jopa puolen kilon painoista kotiloa Mustastamerestä, pakastavat ja myyvät Japaniin.[5]
Historia
muokkaa
Mustameri oli viimeisen jääkauden jälkeen makeavetinen järvi. Nykyinen yhteys suolaiseen Välimereen syntyi arvioiden mukaan 6 500–7 000 vuotta sitten.[1] Antiikin kreikkalaiset käyttivät Mustastamerestä nimeä Eukseinos, joka tarkoittaa vieraanvaraista.[6]
Suurimmat kaupungit
muokkaa| Kaupunki | Valtio | Väkiluku |
|---|---|---|
| Odesa |  Ukraina |
1 003 705 |
| Samsun |  Turkki |
639 930[7] |
| Varna |  Bulgaria |
500 076 |
| Constanța |  Romania |
491 498[8] |
| Sevastopol | kiistanlainen Venäjä (de facto) Ukraina (de jure) |
379 200 |
| Sotši | Venäjä |
343 334 |
| Trabzon | Turkki |
293 661[7] |
| Novorossijsk | Venäjä |
241 952 |
| Burgas | Bulgaria |
223 902 |
| Batumi |  Georgia |
204 156[9] |
| Ordu | Turkki |
190 425[7] |
Rantaviivat ja talousvyöhykkeet
muokkaa| Valtio | Rantaviivan pituus (km)[10] | Yksinomainen talousvyöhyke (km2)[11] |
|---|---|---|
| Turkki
|
1 329 | 172 484 |
| Ukraina
|
2 782 | 132 414 |
| Venäjä
|
800 | 67 351 |
| Bulgaria
|
354 | 35 132 |
| Georgia
|
310 (ilman Abhasiaa 100[12]) | 22 947 |
| Romania
|
225 | 29 756 |
 Abhasia
|
210[13] | - |
| Yhteensä | 5 800 | 460 084 |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Luch Mikhaylovich Fomin, Vladimir Petrovich Goncharov, Aleksey Nilovich Kosarev: Black Sea Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.3.2015.
- ↑ The rivers of the Black Sea (pdf) European Environment Agency. Viitattu 28.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Living Black Sea Marine Environmental Education Program (Arkistoitu – Internet Archive) Russian Federal Children Center Orlyonok
- ↑ Rapana venosa (mollusc) (Arkistoitu – Internet Archive) Global Invasive Species Database
- ↑ Kalastus ja vesiviljely Euroopassa (s.9) Euroopan komissio 2007 [vanhentunut linkki]
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 3. Kreikka, s. 24. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09731-4
- ↑ a b c Turkey: Provinces and Major Cities citypopulation.de. 13.2.2023. Viitattu 23 January 2024.
- ↑ Cât a crescut populația în principalele zone metropolitane ale țării în ultimele două decenii analizeeconomice.ro.
- ↑ Batumi City Hall website batumi.ge. Arkistoitu 21.8.2015. Viitattu August 10 2017.
- ↑ Black Sea NGO Network | Our Black Sea www.bsnn.org. Viitattu 12.7.2024.
- ↑ Sea Around Us | Fisheries Ecosystems and Biodiversity University of British Columbia.
- ↑ Aleksey Danko: The Class Roots and Sources of the Aggressive Actions of Georgia Against South Ossetia and Abkhazia and the Aggravation of the Situation in the Caucasus November 2008. Proletarskaya Gazeta #30. Viitattu 2 October 2012.
- ↑ Aleksey Danko: The Class Roots and Sources of the Aggressive Actions of Georgia Against South Ossetia and Abkhazia and the Aggravation of the Situation in the Caucasus November 2008. Proletarskaya Gazeta #30. Viitattu 2 October 2012.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mustameri Wikimedia Commonsissa
- Black Sea (Arkistoitu – Internet Archive) Tietoa Mustastamerestä. blacksea-education.ru (englanniksi) (venäjäksi)