Asovanmeri

Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella

Asovanmeri (ven. Азо́вское мо́ре, Azovskoje more, ukr. Азовське море, Azovske more), antiikin Maiotis (m.kreik. Μαιῶτις, Maiōtis; lat. Maeotis), on Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella, Ukrainan ja Venäjän alueella. Kapea Kertšinsalmi yhdistää Asovanmeren ja Mustanmereen.

Krim ja Asovanmeri satelliittikuvassa.
Asovanmeren kartta.

Asovanmeren pinta-ala on noin 38 000 neliökilometriä,[1] noin kymmenesosa Itämeren alasta. Asovanmeren keskisyvyys on seitsemän metriä ja maksimisyvyys noin 14 metriä,[2] ja se on siten maailman matalin meri. Veden lämpötilat nousevat kesäisin 25–30 °C:seen, mutta talvisin meri aiemmin jäätyi 2–4 kuukaudeksi. Asovanmeren keskimääräinen suolapitoisuus on 11 promillea, reunaosissa 2–4 promillea.

Lännessä Arabatinkynnäs erottaa Asovanmerestä Syvašmeren (tai -järven), joka on Krimin niemimaan itä- ja pohjoisrannikkoon työntyvien matalien lahtien järjestelmä, jossa suolapitoisuus on hyvin korkea. Asovanmeren koillisosassa on samoin hyvin matala mutta avoin Taganroginlahti, jossa Donin virtaaman takia suolaisuus on alimmillaan. Etelässä Asovanmeren erottavat Mustastamerestä Kertšin niemimaa Ukrainan puolella ja Venäjän puolella Kaukasuksen jatkeena Tamanin niemimaa.

Asovanmerelle erityispiirteistä ovat kapeat maakannakset eli kyntäät, jotka kuroutuvat rannikolta merelle. Isoja kyntäitä on 13, joista merkittävin on 112 kilometrin pituinen Arabatinkynnäs.[3]

Tärkeimmät Asovanmereen virtaavat joet ovat Venäjältä laskevat Don ja Kuban. Donin kautta Asovanmereltä on kanavayhteys Volgalle ja edelleen Itämeren ja Vienanmeren vesistöalueille.

Venäjä on rakentanut Kertšinsalmeen yli 17-kilometrisen sillan, joka yhdistää Venäjän 2014 miehittämän Krimin niemimaan Venäjän valtioon. Tämä Krimin silta eli Kertšinsalmen silta valmistui toukokuussa 2018. Sillan pohjoispuolelle jää Asovanmeren rannalla olevia entisiä Ukrainan satamakaupunkeja, muun muassa Mariupol. Marraskuussa 2018 tapahtui Kertšinsalmen välikohtaus, jossa Venäjä otti asevoimaa käyttäen haltuunsa ukrainalaisia aluksia.

Lähteet

muokkaa
  1. Trenin, Dmitriĭ: The End of Eurasia: Russia on the Border Between Geopolitics and Globalization, s. 158. Carnegie Endowment, 2002. ISBN 9780870031908. (englanniksi)
  2. Environmental Security in Watersheds: The Sea of Azov, s. 9. Springer, 2011. ISBN 9789400724624. (englanniksi)
  3. The Azov Sea: A Jewel Amongst Seas—10 Reasons Why It’s Extraordinary Nautilus Shipping. Viitattu 28.2.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa