Wikipedia

Kuusa

kylä Laukaan kunnassa

Kuusa, harvemmin Kuusaa, on kylä Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Kylässä on noin 450 vakituista asukasta 170 taloudessa. Kuusa sijaitsee Saraaveden (Saraveden) ja Vatianjärven välisen Kuusankosken ympärillä, jonka kohdalla maantie, rautatie sekä Keiteleen kanava sulkuineen leikkaavat toisensa. Kuusa valittiin Suomen vuoden kyläksi vuonna 2004.[1][2]

Kuusa
Kuusaankoski
Kuusaankoski
Kaupunki Laukaa
Väkiluku noin 450[1]
Postinumero(t) 41370

Kuusa ei ole ollut rekisterikylä, vaan sijaitsee Pellosniemen, Laukkavirran, Haapavatian, Petruman ja Kuusveden rekisterikylien raja-alueella.[3]

Historia

muokkaa

Usean rekisterikylän alueella sijaitseva Kuusan asutus alkoi muodostua 1700-luvun loppupuolella. Haapavatian kylän ensimmäiset talot Kuusan alueella olivat Saarikko ja Itälahti, jotka syntyivät vuonna 1780 Peuran kantatalon jakautuessa neljään osaan. Saarikko jakautui Ylä- ja Ala-Saarikoksi vuonna 1841, Itälahdesta puolestaan erotettiin Rantala vuonna 1843.[4] Laukkavirran osan ensimmäiset talot olivat Keskinen ja Karhila eli myöhemmät Kuusanmäki ja Hietala, jotka erotettiin Ränssintaipaleella sijaitsevasta Pellisestä vuonna 1823.[5] Pellosniemen osan ensimmäinen talo oli Laukaan pappilan Mikkolan torppa eli myöhempi Koskelan torppa. Se sijaitsi alun perin nykyisen kirkonkylän alueella, mutta siirrettiin kauemmaksi pappilasta Kuusaankosken lähelle 1890-luvulla.[6] Petruman kylän puolelle Finnin talon maille perustettiin vuonna 1872 Varjolan talo,[7] Kuusveden kylän osan ensimmäinen talo oli Kattala[8].

Sahateollisuuden kasvaessa uittotoiminta Laukaassa alkoi 1830-luvulla. Kuusaankosken kautta puuta kuljetettiin etenkin Haapakosken (Vaajakosken) sahalle. Vuonna 1838 insinöörikapteeni Karl Robert Westling oli perustamassa sahaa Kuusaankoskelle, jolloin Kuusantaipaleeseen olisi myös kaivettu kanava. Suunnitelma ei toteutunut, mutta kylä kuitenkin kasvoi sijaintinsa ansiosta. Kylän nykyinen keskus alkoi muodostua 1870-luvulla.[9]

Vuonna 1890 Päijänteen ja Keiteleen välille alettiin suunnitella rautatietä, jolloin myös Kuusaan ehdotettiin pysäkin perustamista. Jyväskylä–Suolahti-rautatien valmistuttua vuonna 1898 Kuusaan perustettiin rautatieasema.[10] Kuusaankoskeen rakennettiin vesivoimala vuonna 1924, josta Kuusan asema sekä Haapavatian ja Petruman kylät saivat sähkönsä.[11] Henkilöliikenne asemalla lopetettiin 1980-luvulla.[10]

Palveluita

muokkaa

Kuusan merkittävimpiä matkailukohteita ovat Kanavateatteri ja tilaustoimintaan keskittynyt matkailutila Varjola.[1][12] Varjola on perustettu 1800-luvun loppupuolella, ja sen ensimmäinen isäntä toimi samalla viereisen Kuusaankosken uittopäällikkönä. Varjola toimi aktiivisena maatilana aina 1990-luvulle saakka.

Paikallinen Kuusan koulu järjestää opetusta vuosiluokille 1–6.[13] Koulu perustettiin kansakouluna vuonna 1910 Yläsaarikon tilan maille, kun vanha Haapavatian koulupiiri jaettiin kahtia läntiseksi Valkolan piiriksi ja itäiseksi Kuusan piiriksi. Alun perin Kuusan kansakoulussa toimi pelkkä yläkoulu, alakoulu aloitti vasta vuonna 1940.[14] Alkuperäinen koulurakennus korvattiin uudella vuonna 1957. Laukaan kansakoulut muutettiin peruskouluiksi vuonna 1974.[15]

Vuonna 1905 Saarikon tilan maille perustettiin kutomakoulu, joka siirrettiin vuonna 1925 Petäjävedelle. Samana vuonna Keski-Suomen maanviljelysseura osti Saarikon ja Finnin-Uudentalon tilat karjanhoitokoulun perustamista varten. Koululla oli maata yhteensä 260,83 hehtaaria, päärakennuksena käytettiin kutomakoulun rakennusta 1940-luvulle saakka, jolloin se paloi. Suurin osa koulun tiloista luovutettiin Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan maanviljelysseuralle vuonna 1944, jonka käytössä tilat olivat osittain vielä seuraavana vuonna. Yksityisomistuksessa ollut koulu siirtyi valtiolle vuonna 1961, ja vuonna 1963 koulu siirrettiin Saarijärven Tarvaalaan.[16]

Toimintaa

muokkaa

Kuusalla on oma kyläyhdistys, Kuusan Kipinä. Lisäksi Kuusassa toimii Kuusaan Nuorisoseura ja Kanavateatteri. Muita paikallisia järjestöjä ovat Kuusan Martat ry ja Kuusan Erämiehet.[17]

Tunnettuja henkilöitä

muokkaa

1800-luvulla syntyneitä kuusaalaisia olivat kauppias Eino Häyrinen ja Neuvostoliiton johtoon edennyt Otto-Wille Kuusinen. Tunnettuja Kuusassa vaikuttaneita henkilöitä ovat Kuusassa opettajina toimineet Vilho Tynkkynen ja hänen puolisonsa Lempi Tynkkynen sekä tutkija ja tohtori Pentti Hänninen.

Tunnetuimmat 1900-luvulla syntyneet kuusalaiset ovat toimittaja Anna-Kaisa Hermunen (o.s. Hänninen) ja hänen sisarensa, ensimmäisenä naisena maanviljelysneuvoksen arvonimen saanut agronomi Marja Kallio (o.s. Hänninen), sekä Kuusan kanavateatterin isä Erkki Kauppinen, suuren yleisön paremmin tuntema Asseri Kantonen Pirunpelto-televisiosarjasta.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Luokomaa, Timo: Kuusan kuohut : kyläkirja. Kuusa (Laukaa): Kuusan kipinä -kyläseura, 2005. ISBN 952-91-8358-5
  • Kuokkanen, Pertti: Laukaan historia III: Kunnallishallinnon uudistamisesta 1950-luvulle. Laukaa: Laukaan kunta, 1983. ISBN 951-99436-5-X

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b c Kuusan kyläsivut
  2. ↑ Kuusan kyläsuunnitelma ja kyläesite 2013 (Arkistoitu – Internet Archive), Kuusan Kipinä kyläseura ry. Viitattu 13.7.2014.
  3. ↑ Luokomaa 2005, s. 22.
  4. ↑ Luokomaa 2005, s. 62-63.
  5. ↑ Luokomaa 2005, s. 84.
  6. ↑ Luokomaa 2005, s. 87.
  7. ↑ Luokomaa 2005, s. 91.
  8. ↑ Luokomaa 2005, s. 95.
  9. ↑ Luokomaa 2005, s. 205-206.
  10. ↑ a b Luokomaa 2005, s. 104-109.
  11. ↑ Kuokkanen 1983, s. 285.
  12. ↑ Kanavateatteri kanavateatteri.fi. Viitattu 29.8.2008.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Kuusan koulu Laukaa.fi. Viitattu 7.7.2023.
  14. ↑ Kuokkanen 1983, s. 490-492.
  15. ↑ Luokomaa 2005, s. 137-138.
  16. ↑ Luokomaa 2005, s. 141-143.
  17. ↑ Timo Piiparinen: Kylän palvelut kuusa.fi. 7.5.2012. Arkistoitu 7.7.2023. Viitattu 7.7.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuusa&oldid=22619133”