Avaa päävalikko

Kuusa, harvemmin Kuusaa on kylä Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Kylässä on noin 450 vakituista asukasta 170 taloudessa.[1]

Kuusa
Kuusaankoski
Kuusaankoski
Kaupunki Laukaa
Väkiluku noin 450 [1]

Kuusan (Kuusaan) kylän maamerkki ja tärkein nähtävyys on Kuusaankoski, jonka kohdalla leikkaavat toisensa maantie, rautatie sekä Keiteleen kanava sulkuineen. Kuusa valittiin Suomen vuoden kyläksi vuonna 2004.[1] Kuusalla on oma kyläyhdistys Kuusan Kipinä.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Kuusan elämä alkoi vilkastua ja Kuusasta tuli palveluiltaan monipuolinen taajama. Kuusa sijaitsi keskellä tärkeää uittoväylää, jonka vuoksi Kuusa oli vilkas uittokeskus. Jyväskylä-Suolahti-rautatien valmistuttua vuonna 1898 Kuusasta tuli myös vilkas rautatieasemapaikkakunta. On väitetty, että rautatien tulo poisti viimeisen 'a'-kirjaimen kylän nimestä. Suomi kuului tuohon aikaan Venäjään ja Inkerinmaalla oli Kuusaa niminen rautatieasema lähellä Laukaanjokea (ven. Luga). Koska Venäjän valtakunnassa ei saanut olla kahta saman nimistä rautatieasemaa, niin uusi asema nimettiin Kuusaksi. Vanha venäjänkielinen asemakyltti löytyy edelleen kotiseutumuseo Kalluntalolta. Myös vanha nelostie kulki Laukaan kirkonkylästä Kuusan kautta Tervatehtaalle ja Korkeakosken tienhaaraan.

1800-luvulla syntyneitä kuusaalaisia olivat kauppias Eino Häyrinen ja Neuvostoliiton johtoon edennyt Otto-Wille Kuusinen. Tunnettuja Kuusassa vaikuttaneita henkilöitä ovat Kuusassa opettajina toimineet Vilho Tynkkynen ja hänen puolisonsa Lempi Tynkkynen sekä tutkija ja tohtori Pentti Hänninen.

Tunnetuimmat 1900-luvulla syntyneet kuusaalaiset ovat toimittaja Anna-Kaisa Hermunen (o.s. Hänninen) ja hänen sisarensa, ensimmäisenä naisena maanviljelysneuvoksen arvonimen saanut agronomi Marja Kallio (o.s. Hänninen), sekä Kuusan kanavateatterin isä Erkki Kauppinen, suuren yleisön paremmin tuntema Asseri Kantonen Pirunpelto-televisiosarjasta.

Vanhaa ja uuttaMuokkaa

Saraveden virallinen nimi julkisissa rekistereissä ja Maanmittaushallituksen kartoissa] on Saraavesi, mutta paikalliset ovat tottuneet käyttämään nimen lyhyempää muotoa. Suomesta löytyy myös toinen Saravesi, Vehmersalmelta.

Saraakallio, joka on tunnettu kalliomaalauksistaan sijaitsee Saraaveden rannalla. Vastarannalla on Laukaan kirkonkylä. Kallion lähellä on asunut tunnettu laukaalainen kansanparantaja ja velho Kuuvalon Jussi. Saraaveden ja Saraakallion nimen alkuperästä on paikallislehdessä käyty aika ajoin vilkastakin keskustelua. Nils Berndtsonin Laukaan historia käyttää muotoa Saravesi, mutta saman kirjan vanhoissa kartoissa (1600-1700-luku) järvi esiintyy nimillä Saraavesi ja kerran myös muodossa "Saarivesi". Myös nimimuoto "Sarajavesi" tunnetaan.

Kuusan merkittävimpiä matkailukohteita ovat Kanavateatteri ja tilaustoimintaan keskittynyt matkailutila Varjola.[1][2] Varjola on perustettu 1800-luvun loppupuolella, ja sen ensimmäinen isäntä toimi samalla viereisen Kuusaan kosken uittopäällikkönä. Varjola toimi aktiivisena maatilana aina 1990-luvulle saakka.

Kuusassa toimi karjanhoitokoulu ainakin 1920-luvulta 1960-luvulle.[3][4]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Kuusan kyläsivut
  2. Kanavateatteri kanavateatteri.fi. Viitattu 29.8.2008.
  3. Laukaa, Pieni tietosanakirja 1925–1928.
  4. Kuusan kyläsuunnitelma ja kyläesite 2013, Kuusan Kipinä kyläseura ry. Viitattu 13.7.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa