Avaa päävalikko

Tarvaala on noin 400 asukkaan kylä muutaman kilometrin päässä Saarijärven keskustasta Uuraisille päin. Tarvaalassa sijaitsee Summassaaren kylpylähotelli ja Kivikauden kylä. Kylässä on Tarvaalan ala-asteen koulu (perustettu kansakouluksi 1925[1]), Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen luonnonvara- ja ympäristöalan yksikkö sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti.

Tarvaalassa sijaitsee Kallinjärven, Majakosken, Summasjärven ja Summassaaren muodostama vesistöalue.

Tarvaalassa on ollut asutusta jo 8 000 vuotta sitten. Kivikauden kylä, Suomen laajin ja vanhin kivikautta monipuolisesti esittelevä kohde sijaitsee Tarvaalan Summassaaressa. Sen muinaispolun varrella on kaivauksissa löytyneitä aitoja kohteita, muun muassa kivikautinen asunnonpohja ja rautakautinen asuinpaikka.

Tarvaalan kylä muodostui vuonna 1867 maanviljelys- ja karjakkokouluna aloittaneen Tarvaalan maatalousoppilaitoksen[2] ja Majakoskessa olleen myllyn ympäristöön. Tarvaalan merkittäviin rakennuksiin kuuluu maatalousoppilaitoksen lisäksi K. V. Reiniuksen 1800-luvun lopulla suunnittelema Tarvaalan pappila sekä Tapperin taiteilijaveljesten (Marko Tapio sekä Harri, Kain ja Yrjö Tapper) nuoruudenkoti Juhola[3].

Kansainvälinen matkailu sopeutui Tarvaalan kylän olosuhteisiin jo 1980-luvulla, kun saksalaisturistit hiihtelivät rinnan kauppa-autolta tulevien kylän emäntien kanssa. 1960–1970-lukujen taitteessa perustettu Hotelli Summassaaren asiakkaista puolet oli ulkomaalaisia.

Vuonna 2007 Tarvaalassa oli asukkaita noin 400.

LähteetMuokkaa

  1. Pynnönen, Risto: Kiertokoulusta kansakouluun ja sieltä peruskouluun. Saarijärven Suvi, Saarijärvi-Seura r.y:n kesälehti 2015, 2015, s. 3. Saarijärvi: Saarijärvi-Seura. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 25.8.2018.
  2. Arkistonmuodostaja: Tarvaalan maamieskoulu (Saarijärvi), Arkistolaitos. Viitattu 14.7.2014.
  3. Silén, Saija ym.: Paavon portilta Palavasalmelle. Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, s. 44–45. Jyväskylä: Pohjoisen Keski-Suomen Toiminnallinen Kulttuuriympäristö (POTKU-) hanke, Keski-Suomen ympäristökeskus, 2007. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.6.2018).

Aiheesta muuallaMuokkaa