Wikipedia

Sortavala

kaupunki Karjalan tasavallassa, Venäjällä

Sortavala (ven. Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 190 kilometriä Petroskoista länteen ja runsaat 30 km Suomen rajasta. [5] Kaupunki on Sortavalan piirin hallinnollinen keskus. Kaupungissa asui yhteensä 19 235 henkeä 2010.[2]

Sortavala
(Сортавала)
lippu
lippu		 Vaakuna
Vaakuna

Sortavala

Koordinaatit: 61°42′N, 30°40′E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Sortavalan piiri
Perustettu 1632
Kaupunginoikeuksien menetys 1721
Uudelleen kaupungiksi 1781
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Sergei Krupin
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 15 km²
Väkiluku (2010)  ([2]) 19 235
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 18679x[3]
Suuntanumero(t) +7 81430[4]









Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla.

MaantiedeMuokkaa

IlmastoMuokkaa

Sortavala ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −5,3 −4,6 0,6 7,0 14,2 18,8 21,9 19,6 13,9 7,2 1,1 −2,4 ka. 7,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −11,5 −11,6 −7,4 −1,7 3,7 9,0 12,5 10,9 6,5 2,0 −3,3 −8,1 ka. 0,1
Vrk:n keskilämpötila (°C) −8,4 −8,1 −3,4 2,6 9,0 13,9 17,2 15,3 10,2 4,6 −1,1 −5,3 ka. 3,9
Sademäärä (mm) 47,2 35,9 34,6 31,7 42,9 61,8 58,0 84,8 63,5 68,9 65,9 62,4 Σ 657,6
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−5,3
−11,5
−4,6
−11,6
0,6
−7,4
7,0
−1,7
14,2
3,7
18,8
9,0
21,9
12,5
19,6
10,9
13,9
6,5
7,2
2,0
1,1
−3,3
−2,4
−8,1
S
a
d
a
n
t
a 		47,2
35,9
34,6
31,7
42,9
61,8
58,0
84,8
63,5
68,9
65,9
62,4


HistoriaMuokkaa

Paikkakunta tunnetaan jo 1100-luvulta. Se oli tärkeä kauppapaikka 1500-luvulla ja mainitaan venäläisissä kirjallisissa dokumenteissa 1582 kylänä nimellä Сердоболь, Serdobol (Serdovol), ja tällä nimellä kaupunkia venäjän kielessä kutsuttiin vuoteen 1918 saakka. Stolbovan rauhassa 1617 alue liitettiin osaksi Ruotsia ja kuningatar Kristiina myönsi paikkakunnalle kaupunkioikeudet vuonna 1632 nimellä Sortavala, ruots. Sordavala.[6][7] Kaupunki hävitettiin suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa lähes täydellisesti ja se menetti merkityksensä pitkäksi aikaa. Uudenkaupungin rauhassa 1721 se luovutettiin Venäjälle.[6]

Suomen aikaMuokkaa

Kun Suomen alueesta oli tullut osa Venäjää Haminan rauhassa 1809, Sortavala liitettiin vuonna 1812 muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan osaksi Viipurin lääniä.[6][8]

Suomessa Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies- että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari 1918 ja ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna 1925. Sortavalan alueen uskonnollista merkitystä vahvisti Laatokan saaressa noin 40 kilometriä etelään sijaitseva Valamon vanha luostari. Sortavalasta kehittyi 1800-luvun loppupuolelta 1930-luvulle tultaessa merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulunopettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa.lähde?

Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli muun muassa huonekalu- ja suksitehdas, urkuharmoonitehdas, elintarviketeollisuutta ja kutomo. Siellä oli myös parantola (sanatorio).[9][6] Rautatieyhteys Viipuriin rakennettiin vuonna 1893. Kaupungissa on sisävesisatama.

Sortavalassa toimi myös merkittäviä urheiluseuroja: Vuonna 1929 perustettu Sortavalan Palloseura (SPS) harjoitti jalkapalloa, pesäpalloa ja jääpalloa. Sen paikallinen pääkilpailija oli Sortavalan Palloilijat (SP). Jatkosodan jälkeen seurat muuttivat Kuopioon, missä nimeksi tuli Kalevan Pallo (KalPa), joka on nykyisin tunnettu jääkiekkoseura.[10] Näitä ennen toimivat jo voimistelu- ja luisteluseura Sortavalan Viritys sekä työväen urheiluseura Sortavalan Ponnistus, joka keskittyi voimalajeihin ja vesiurheiluun[11].

Kaupunki kuului Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940. Kun Suomi hyökkäsi jatkosodassa, se vapautti myös Sortavalan 1941.[12] Jatkosodan 1944 päättäneen Moskovan välirauhan perusteella Suomen oli kuitenkin tunnustettava 1940 sovittu raja.[12][13]

Pohjois-Karjalan museossa Joensuussa on Sortavalan keskustan historiallinen pienoismalli.[14]

VäestöMuokkaa

Asukasluvun kehitysMuokkaa

Alla oleva taulukko kuvaa kaupungin asukasluvun kehitystä. On syytä huomata, että 1815–1939 tilastot kuvaavat vain kaupunkialueen asukasmäärää ilman esikaupunkialueita. Sortavalan kaupungissa asui vuonna 1939 4 710 asukasta ja sen esikaupungeissa noin 4 500 asukasta. Varsinaisen kaupungin pinta-ala oli vain 1,40 neliökilometriä, mutta ympäröivään Sortavalan maalaiskuntaan kuului 666,80 neliökilometriä maata.[8] Neuvostoliiton aikana kaupungin pinta-ala kasvoi Suomen aikaisesta.

Vuosi 1815[8] 1850[8] 1870[8] 1890[8] 1910[8] 1920[8] 1930[8] 1938[8] 1939[8] 1959[15] 1970[16] 1979[17] 1989[18] 2002[19] 2010[2]
Väkiluku (kaupunki) &&&&&&&&&&&&0172.&&&&00172 &&&&&&&&&&&&0665.&&&&00665 &&&&&&&&&&&&0631.&&&&00631 &&&&&&&&&&&01336.&&&&001 336 &&&&&&&&&&&03085.&&&&003 085 &&&&&&&&&&&03877.&&&&003 877 &&&&&&&&&&&04732.&&&&004 732 &&&&&&&&&&&04577.&&&&004 577 &&&&&&&&&&&04710.&&&&004 710 &&&&&&&&&&017611.&&&&0017 611 &&&&&&&&&&022188.&&&&0022 188 &&&&&&&&&&021618.&&&&0021 618 &&&&&&&&&&022579.&&&&0022 579 &&&&&&&&&&021131.&&&&0021 131 &&&&&&&&&&019235.&&&&0019 235

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Sortavalan kaupungissa asui 19 235 henkeä. Sortavalan kaupunkikunnassa asukkaita oli 20 374, eli kaupungin ohella 1 139 maaseutuasukasta.[2]

Sortavala
Sordavala, Сердоболь/Serdobol
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
   

vaakuna

sijainti

Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kuntanumero 763
Perustettu 1632
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala  km²  [8]
(1.1.1938)
– maa 1,40 km²
Väkiluku 4 710  [20]
(31.12.1939)
– väestötiheys 3 364,3 as./km²


Tunnettuja suomalaisia sortavalaisiaMuokkaa

Nykyinen SortavalaMuokkaa

HallintoMuokkaa

Sortavalan kaupunginjohtajaksi valittiin lokakuussa 2006 Nikolai Zajats.

Talous ja liikenneyhteydetMuokkaa

Sortavalan talous on ollut pitkään heikolla tolalla, ja etenkin toisen maailmansodan jälkeen sen historiallinen kaupunkikuva on kokenut paljon kolhuja monien suomalaisten rakennusten ränsistyessä ja lahotessa.[7]

Kaupunkiin johtaa etelästä Laatokan länsirantaa seuraava maantie A129.[5] ja itään on yhteys Aunuksen kautta Murmanskin valtatielle. Alueen rautatieverkko kuuluu Venäjän rautateiden luoteisosan rataverkoista vastaavan Lokakuun rautateiden sivuratoihin. Sortavalan rautatieasemalle liikennöivät paikallisjunat Kaarlahdesta sekä Pietarin ja Kostamuksen väliset kaukojunat.[21][22][23] Kaupungin satamaan johtaa laivareitti mm. Käkisalmesta ja sieltä tehdään matkoja läheiseen Valamoon.[5]

Parin vuoden ajan 1990-luvulla Venäjän Karjalaan kuuluva jalkapallojoukkue Sortavala osallistui Suomen toiseen divisioonaan pelaten myös kotiottelunsa aluksi Suomessa. Ensimmäisessä kotiottelussaan se voitti Kiuruveden Palloilijat maalein 2-0.[24]

  • Sortavalaa joskus ennen sotia.

  • Näkymä 1939.

  • Kaupungin hallintorakennus, ns. Siitoinin talo.

  • Sortavalaa Karjalankadun ja Väinämöisenkadun välisessä kulmauksessa.

  • Hotelli Seurahuone 2010-luvun alussa tehdyn remontin jälkeen.

  • Sortavalan ortodoksinen katedraali entisöinnin jälkeen.

NähtävyyksiäMuokkaa

[9][6]

Uudenvuoden pääkaupunkiMuokkaa

Sortavala oli Venäjän virallinen uudenvuoden pääkaupunki vuodenvaihteessa 2015–2016. Venäjän kulttuuriministeriön tunnustus on myönnetty tätä ennen kolme kertaa: aiemmilla kerroilla juhlakaupunkeja ovat olleet Kazan, Vologda ja Vladimir. Nimityksen tarkoituksena on nostaa kaupungin ja sen ympäristön arvoa matkailukohteena.

Sortavalassa vuoden vaihtumista juhlistettiin useiden päivien ajan. Tarjolla oli erilaisia tapahtumia kuten konsertteja, joulutoreja ja teatteria. Kaupunkiin odotettiin jopa 30 000 vierasta. Uudenvuodenaaton pääjuhlan odotetuimpia vieraita olivat pakkasukko ja Lumityttö. He saapuivat Sortavalaan museojunalla Veliki Ustjugista, joka on heidän kotikaupunkinsa.[25][26]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ Sortavala Moj Gorod. Viitattu 16.10.2008. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c d Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
  3. ↑ Respublika Karelija: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
  4. ↑ Respublika Karelija: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
  5. ↑ a b c Glavnyi redaktor V. H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija – Strany CNF – Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: {{{Julkaisija}}}. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  6. ↑ a b c d e Sortavala (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
  7. ↑ a b Salovaara, Outi: Näin suomalaisten rakentama Sortavala ränsistyy Seura. Viitattu 25.10.2021.
  8. ↑ a b c d e f g h i j k l Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (pdf) (s. 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa: Luovutetut alueet, s. 28–29. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkitty väestö. (Pinta-ala ja väestö kunnittain vuosina 1920–1940)) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 11.5.2013.
  9. ↑ a b Sortavala (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969–1978. dic.academic.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
  10. ↑ History KalPa. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 15.9.2021.
  11. ↑ Pentti Stranius: Aikamatka yli rajan: Viipuri ja Sortavala uusin silmin Agricola — Suomen humanistiverkko. 4.9.2018. Viitattu 15.9.2021.
  12. ↑ a b Hornborg, Suomen historia, s. 283, 286, 291
  13. ↑ Kirkinen, Karjalan kansan historia, s. 460
  14. ↑ Sortavala-säätiön sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
  16. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
  17. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
  18. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
  19. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
  20. ↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Kirvun väkiluku 31.12.1939 teoksen sivulla 27. Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain. (Tilastoitu kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaan kirjattu asukasluku poikkeaa henkikirjoitetun väestön asukasluvusta jonkin verran.)) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 11.5.2013.
  21. ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartta. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  22. ↑ Расписание электричек по станции Лесогорский по 25 мая. – Sortavalan aseman paikallisjunat 25. toukokuuta (2013) asti (venäjäksi)
  23. ↑ Расписание поездов по вокзалу Сортавала. Отправление.- Sortavalan aseman kaukojunat (venäjäksi)
  24. ↑ Футбол - «У своих ворот» СПОРТ—ЭКСПРЕСС. 21.8.1996. Viitattu 15.9.2021. (venäjäksi)
  25. ↑ Sortavala odottaa uudenvuoden turistiryntäystä 22.12.2015. Karjalainen. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 27.12.2015.
  26. ↑ Сортавала − Новогодняя столица России 10 / 2015. Карелия официальная. Arkistoitu 7.1.2016. Viitattu 27.12.2015. (venäjäksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit

Käkisalmi | Sortavala | Viipuri

kauppalat

Koivisto | Lahdenpohja

maalaiskunnat

Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää

Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt

Jääski | Korpiselkä | Pälkjärvi | Säkkijärvi | Vahviala

toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet

Ilomantsi | Inari[1] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa

Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan

Hanko[2]

osin

Bromarv[2] | Degerby[3][4] | Espoo[3] | Inkoo[3] | Kirkkonummi[3] | Siuntio[3]

Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 

Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo

  1. ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin vuonna 1947
  2. ↑ a b Hangon vuokra-aluetta vuosina 1940–1941
  3. ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta vuosina 1944–1956
  4. ↑ Liitettiin naapurikuntaan vuonna 1946

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sortavala&oldid=21342829”