Sortavala
Sortavala (ven. Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 190 kilometriä Petroskoista länteen ja runsaat 30 kilometriä Suomen rajasta.[5] Kaupunki on Sortavalan piirin hallinnollinen keskus. Kaupungissa asui yhteensä 14 787 henkeä vuonna 2023[2].
| Sortavala (Сортавала) |
|
|---|---|
 lippu |
 Vaakuna |
  Sortavala |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Sortavalan piiri |
| Perustettu | 1632 |
| Kaupunginoikeuksien menetys | 1721 |
| Uudelleen kaupungiksi | 1781 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Sergei Krupin |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Kokonaispinta-ala | 15 km² |
| Väkiluku (2023) ([2]) | 14 787 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
| Postinumero | 18679x[3] |
| Suuntanumero(t) | +7 81430[4] |
.svg)
Maantiede
muokkaaIlmasto
muokkaa|
Sortavala ilmastotilastoa
Lähde: Сортавала - meteolabs.ru
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Historia
muokkaaPaikkakunta tunnetaan jo 1100-luvulta. Se oli tärkeä kauppapaikka 1500-luvulla ja mainitaan venäläisissä kirjallisissa dokumenteissa vuonna 1582 kylänä nimellä Сердоболь, Serdobol (Serdovol), ja tällä nimellä kaupunkia venäjän kielessä kutsuttiin vuoteen 1918 saakka. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 alue liitettiin osaksi Ruotsia ja kuningatar Kristiina myönsi paikkakunnalle kaupunkioikeudet vuonna 1632 nimellä Sortavala, ruots. Sordavala.[6][7] Kaupunki hävitettiin suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa lähes täydellisesti ja se menetti merkityksensä pitkäksi aikaa. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 se luovutettiin Venäjälle.[6]
Suomen aika
muokkaaKun Suomen alueesta oli tullut osa Venäjää Haminan rauhassa vuonna 1809, Sortavala liitettiin vuonna 1812 muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan osaksi Viipurin lääniä.[6][8]
Suomessa Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies- että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari vuonna 1918 ja ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna 1925. Sortavalan alueen uskonnollista merkitystä vahvisti Laatokan saaressa noin 40 kilometriä etelään sijaitseva Valamon vanha luostari. Sortavalasta kehittyi 1800-luvun loppupuolelta 1930-luvulle tultaessa merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulunopettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa.lähde?
Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli muun muassa huonekalu- ja suksitehdas, urkuharmoonitehdas, elintarviketeollisuutta ja kutomo. Siellä oli myös parantola eli sanatorio.[9][6] Sankkojen metsien ansiosta metsänhakkuu ja raakapuun myynti teollisuuden raaka-aineeksi oli Sortavalassa yleistä.[10] Rautatieyhteys Viipuriin rakennettiin vuonna 1893. Kaupungissa on sisävesisatama.
Sortavalassa toimi myös merkittäviä urheiluseuroja: Vuonna 1929 perustettu Sortavalan Palloseura (SPS) harjoitti jalkapalloa, pesäpalloa ja jääpalloa. Sen paikallinen pääkilpailija oli Sortavalan Palloilijat (SP). Jatkosodan jälkeen seurat muuttivat Kuopioon, missä nimeksi tuli Kalevan Pallo (KalPa), joka on nykyisin tunnettu jääkiekkoseura.[11] Näitä ennen toimivat jo voimistelu- ja luisteluseura Sortavalan Viritys sekä työväen urheiluseura Sortavalan Ponnistus, joka keskittyi voimalajeihin ja vesiurheiluun[12].
Kaupunki kuului Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa vuonna 1940. Hyökättyään jatkosodassa Suomi valloitti myös Sortavalan vuonna 1941.[13] Jatkosodan vuonna 1944 päättäneen Moskovan välirauhan perusteella Suomen oli kuitenkin tunnustettava vuonna 1940 sovittu raja.[13][14]
Pohjois-Karjalan museossa Joensuussa on Sortavalan keskustan historiallinen pienoismalli.[15]
Väestö
muokkaaAsukasluvun kehitys
muokkaaAlla oleva taulukko kuvaa kaupungin asukasluvun kehitystä. On syytä huomata, että 1815–1939 tilastot kuvaavat vain kaupunkialueen asukasmäärää ilman esikaupunkialueita. Sortavalan kaupungissa asui vuonna 1939 4 710 asukasta ja sen esikaupungeissa noin 4 500 asukasta. Varsinaisen kaupungin pinta-ala oli vain 1,40 neliökilometriä, mutta ympäröivään Sortavalan maalaiskuntaan kuului 666,80 neliökilometriä maata.[8] Neuvostoliiton aikana kaupungin pinta-ala kasvoi Suomen aikaisesta.
| Vuosi | 1815[8] | 1850[8] | 1870[8] | 1890[8] | 1910[8] | 1920[8] | 1930[8] | 1938[8] | 1939[8] | 1959[16] | 1970[17] | 1979[18] | 1989[19] | 2002[20] | 2010[21] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku (kaupunki) | 172 | 665 | 631 | 1 336 | 3 085 | 3 877 | 4 732 | 4 577 | 4 710 | 17 611 | 22 188 | 21 618 | 22 579 | 21 131 | 19 235 |
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Sortavalan kaupungissa asui 19 235 henkeä. Sortavalan kaupunkikunnassa asukkaita oli 20 374, eli kaupungin ohella 1 139 maaseutuasukasta.[21]
| Sortavala Sordavala, Сердоболь/Serdobol |
|
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kuntanumero | 763 |
| Perustettu | 1632 |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala |
km² [8] (1.1.1938) |
| – maa | 1,40 km² |
| Väkiluku |
4 710 [22] (31.12.1939) |
| – väestötiheys | 3 364,3 as./km² |
Tunnettuja suomalaisia sortavalaisia
muokkaa- Ritva Auvinen, oopperalaulaja (s. 1932)
- Bengt Broms, professori, oikeustieteilijä (1929–2023)
- Petri Bryk, toimitusjohtaja, keksijä, metallurgi, diplomi-insinööri ja vuorineuvos (1913–1977)
- Otto Flodin, arkkitehti (1903–1969)
- Aino Haverinen, operettitaiteilija (1875–1943)
- Eila Hiltunen, kuvanveistäjä (1922–2003)
- Yrjö Kokko, kirjailija (1903–1977)
- Pekka Kontio, kuvanveistäjä (1933–1976)
- Juho Kuosmanen, yritysjohtaja ja kauppaneuvos (1887–1960)
- Kalle Kuusinen, kauppaneuvos, suurlahjoittaja ja vaatetusalalla toimineen Kuusinen Oy:n perustaja (1889–1980)
- Esko Könönen, harmonikkataiteilija (1930–1983)
- Kyllikki Mäntylä, kirjailija (1907–1979)
- Ilmo Paananen, hallintohenkilö ja poliitikko (1927–2014)
- Karl Herman Pankakoski, luonnontutkija, Sortavalan seminaarin johtaja ja opettaja (1881–1967)
- Lasse Pöysti, näyttelijä (1927–2019)
- Väinö Raitio, säveltäjä (1891–1945)
- Orvo Saarikivi, elokuvatuottaja (1905–1970)
- Martti Tschokkinen, näyttelijä (1935–1996)
- Irma Wikström, näyttelijä (1900–1969)
Nykyinen Sortavala
muokkaaHallinto
muokkaaSortavalan kaupunginjohtajaksi valittiin lokakuussa 2006 Nikolai Zajats.
Talous ja liikenneyhteydet
muokkaaSortavalan talous on ollut pitkään heikolla tolalla, ja etenkin toisen maailmansodan jälkeen sen historiallinen kaupunkikuva on kokenut paljon kolhuja monien suomalaisten rakennusten ränsistyessä ja lahotessa.[7]
Kaupunkiin johtaa etelästä Laatokan länsirantaa seuraava maantie A129.[5] ja itään on yhteys Aunuksen kautta Murmanskin valtatielle. Alueen rautatieverkko kuuluu Venäjän rautateiden luoteisosan rataverkoista vastaavan Lokakuun rautateiden sivuratoihin. Sortavalan rautatieasemalle liikennöivät paikallisjunat Kaarlahdesta sekä Pietarin ja Kostamuksen väliset kaukojunat.[23][24][25] Kaupungin satamaan johtaa laivareitti mm. Käkisalmesta ja sieltä tehdään matkoja läheiseen Valamoon.[5]
Parin vuoden ajan 1990-luvulla Venäjän Karjalaan kuuluva jalkapallojoukkue Sortavala osallistui Suomen toiseen divisioonaan pelaten myös kotiottelunsa aluksi Suomessa. Ensimmäisessä kotiottelussaan se voitti Kiuruveden Palloilijat maalein 2-0.[26]
-
Sortavalaa joskus ennen sotia. -
Näkymä 1939. -
Kaupungin hallintorakennus, ns. Siitoinin talo. -
Sortavalaa Karjalankadun ja Väinämöisenkadun välisessä kulmauksessa. -
Hotelli Seurahuone 2010-luvun alussa tehdyn remontin jälkeen. -
Sortavalan ortodoksinen katedraali entisöinnin jälkeen.
Nähtävyyksiä
muokkaa- Ortodoksinen katedraali, valmistunut vuonna 1873.
- Valamon luostari, tunnin matka kantosiipialuksella.
- Gogolevin ateljee, puutaidetta keskustassa.
- Runonlaulajan patsas
Uudenvuoden pääkaupunki
muokkaaSortavala oli Venäjän virallinen uudenvuoden pääkaupunki vuodenvaihteessa 2015–2016. Venäjän kulttuuriministeriön tunnustus on myönnetty tätä ennen kolme kertaa: aiemmilla kerroilla juhlakaupunkeja ovat olleet Kazan, Vologda ja Vladimir. Nimityksen tarkoituksena on nostaa kaupungin ja sen ympäristön arvoa matkailukohteena.
Sortavalassa vuoden vaihtumista juhlistettiin useiden päivien ajan. Tarjolla oli erilaisia tapahtumia kuten konsertteja, joulutoreja ja teatteria. Kaupunkiin odotettiin jopa 30 000 vierasta. Uudenvuodenaaton pääjuhlan odotetuimpia vieraita olivat pakkasukko ja Lumityttö. He saapuivat Sortavalaan museojunalla Veliki Ustjugista, joka on heidän kotikaupunkinsa.[27][28]
Lähteet
muokkaa- Kirkinen, Heikki & Nevalainen, Pekka & Sihvo, Hannes: Karjalan kansan historia, Wsoy, Porvoo, 1994, ISBN 951-0-19204-X
- Hornborg,Eirik: Suomen historia, Wsoy, Porvoo, 1965
- Temaattinen kirjallisuusluettelo Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan Viipurin lääniä käsittelevistä teoksista (pdf), toimittanut FM Olli-Matti Sopanen, Joensuun yliopiston historian laitos 2004
Viitteet
muokkaa- ↑ Sortavala Moj Gorod. Viitattu 16.10.2008. (venäjäksi)
- ↑ a b Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po munitsipalnym obrazovanijam na 1 janvarja 2023 goda (xlsx) (taulukko 22) 1.1.2023. Rosstat. Arkistoitu 9.4.2024. Viitattu 13.4.2025. (venäjäksi)
- ↑ Respublika Karelija: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Respublika Karelija: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c Glavnyi redaktor V. H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija – Strany CNF – Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä. Määritä julkaisija! ISBN 985-409-072-8 (venäjäksi)
- ↑ a b c d e Sortavala (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Salovaara, Outi: Näin suomalaisten rakentama Sortavala ränsistyy Seura. Viitattu 25.10.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (pdf) (s. 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa: Luovutetut alueet, s. 28–29. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkitty väestö. (Pinta-ala ja väestö kunnittain vuosina 1920–1940)) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 11.5.2013.
- ↑ a b Sortavala (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969–1978. dic.academic.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Tanner, Väinö: Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa, s. 417. Tammi, 1951.
- ↑ History KalPa. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 15.9.2021.
- ↑ Pentti Stranius: Aikamatka yli rajan: Viipuri ja Sortavala uusin silmin Agricola — Suomen humanistiverkko. 4.9.2018. Viitattu 15.9.2021.
- ↑ a b Hornborg, Suomen historia, s. 283, 286, 291
- ↑ Kirkinen, Karjalan kansan historia, s. 460
- ↑ Sortavala-säätiön sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Kirvun väkiluku 31.12.1939 teoksen sivulla 27. Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain. (Tilastoitu kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaan kirjattu asukasluku poikkeaa henkikirjoitetun väestön asukasluvusta jonkin verran.)) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 11.5.2013.
- ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartta) Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230313-3 (venäjäksi)
- ↑ Расписание электричек по станции Лесогорский по 25 мая. – Sortavalan aseman paikallisjunat 25. toukokuuta (2013) asti (venäjäksi)
- ↑ Расписание поездов по вокзалу Сортавала. Отправление.- Sortavalan aseman kaukojunat (venäjäksi)
- ↑ Футбол - «У своих ворот» СПОРТ—ЭКСПРЕСС. 21.8.1996. Viitattu 15.9.2021. (venäjäksi)
- ↑ Sortavala odottaa uudenvuoden turistiryntäystä 22.12.2015. Karjalainen. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 27.12.2015.
- ↑ Сортавала − Новогодняя столица России 10 / 2015. Карелия официальная. Arkistoitu 7.1.2016. Viitattu 27.12.2015. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sortavala Wikimedia Commonsissa
- Luovutettu Karjala
- Sortavalan murteen puhenäyte Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla
- Elonet: Puolustusvoimain katsaus 7 – Sortavala suomalaisten valtaushetkellä elokuussa 1941
- Sortavala-säätiö
- Heninen (kuvia)
- Wikimapia
- Härkönen, Iivo ym. (toim.): Sortavalan seminaari 1880-1940 (muistojulkaisu). Valistus 1940, Helsinki.
- Sortavala : Pohjois-Laatokan saaristo : Raja-Karjala : Valamo. 28-sivuinen matkailuopas. Raamattutalon kirjapaino, Sortavala. 1932.
- "Laatokan valkoinen kaupunki". Sortavala 300-vuotias 3.9.1932, Hakkapeliitta, 30.08.1932, nro 35, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot