Värtsilä (kunta)
Värtsilä on Pohjois-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta. Se liitettiin Tohmajärven kuntaan vuonna 2005, jota ennen asukkaita oli 663 (väestötiheys 4,68 as./km²) ja pinta-ala 143,81 km² (7,88 km² vesistöjä).lähde? Naapurikunnat olivat alueluovutusten jälkeen Tohmajärvi ja Tuupovaara.
| Värtsilä | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Tohmajärvi |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Itä-Suomen lääni |
| Maakunta | Pohjois-Karjala |
| Seutukunta | Keski-Karjalan seutukunta |
| Kuntanumero | 943 |
| Hallinnollinen keskus | Uusikylä |
| Perustettu |
kappeliseurakunta 1865 itsenäinen seurakunta 1909 itsenäinen kunta 1920 |
| – emäpitäjä | Tohmajärvi |
| Liitetty | 2005 |
| – liitoskunnat |
Tohmajärvi Värtsilä |
| – syntynyt kunta | Tohmajärvi |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.2004) |
| – maa | 135,9 km² |
| Väkiluku |
614 [2] (31.12.2004) |
| – väestötiheys | 4,8 as./km² |
Värtsilän kunnan alueella kohtasivat matkailureitit Sininen tie sekä Runon ja Rajan tie. Siellä sijaitsivat myös Niiralan raja-asema ja Vääräkosken voimalaitos. Kuntakeskuksena toimineessa Uudessakylässä sijaitsee Veikko Larkaksen suunnittelema Värtsilän kirkko (1950).
Sisällysluettelo
HistoriaMuokkaa
Seudun asutus on peräisin 1400-luvulta. Vanhimmat kylät olivat Värtsilän kirkonkylä ja Uusikylä. Kunnan vaiheet liittyivät kiinteästi emäpitäjä Tohmajärveen. Värtsilän kylään Jänisjoen varteen alkoi kehittyä teollisuutta 1830-luvulla. Alueen teollinen kehitys alkoi vuonna 1834 sahan perustamisesta. Pitäjään saatiin rautatehdas 1850-luvulla ja se käsitti kaksi masuunia, kankirautavasaran, nippuvasaran ja mekaanisen verstaan. Tehtaasta kehittyi konepajateollisuusyhtiö Wärtsilä.
Värtsilästä muodostettiin vuonna 1865 tehdasseurakunta, joka oli Tohmajärven seurakunnan alainen kappeliseurakunta vuoteen 1909 asti, kunnes seurakunta itsenäistyi. Kunta itsenäistyi vuonna 1920. Kunnan asukasluku oli suurimmillaan 6 500 asukasta vuonna 1939 ja kylät olivat Juvanjoenkylä, Kakunkylä (Kakunvaara), Kaustajärvi, Kenraalinkylä, Patsola, Uusikylä ja Värtsilä.
SisällissotaMuokkaa
Suomen sisällissodan sytyttyä käytiin 8. helmikuuta 1918 valkoisten voittoon päättynyt Värtsilän taistelu. Sen yhteydessä kaatui 7 suojeluskuntalaista ja 3 Värtsilän punakaartin jäsentä. Taistelu jäi ainoaksi Pohjois-Karjalassa käydyksi sisällissodan taisteluksi.
TalvisotaMuokkaa
Talvisodan sytyttyä 1939 Värtsilän kirkonkylä joutui teollisuuslaitostensa vuoksi Neuvostoliiton puna-armeijan lentopommitusten kohteeksi. Sodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 uusi valtakunnanraja jakoi kunnan alueen kahtia. Sen länsiosa jäi Suomelle, mutta suurin osa kunnan alueesta (216,2 km2), muun muassa kirkonkylä tehdasalueineen, sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Siirtoväen maatalousväestöstä suurin osa sijoittui kunnan Suomelle jääneelle alueelle sekä Tohmajärvelle.
JatkosotaMuokkaa
Jatkosodassa suomalaisjoukot valloittivat Värtsilän 1941, jolloin perääntyneet neuvostojoukot polttivat mm. Värtsilän kirkon. Vallattuun Värtsilään palasi keskimääräistä vähemmän siirtoväkeä, koska suuri osa oli ollut teollisuuden palveluksessa ja monet heistä olivat jo työllistyneet muualle. Vaurioituneita teollisuuslaitoksia ei ennätetty saada käyntiin uudelleen, ja sodan 1944 lopettaneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan suomalaisten oli vetäydyttävä 1940 vahvistetulle rajalle.
Värtsilän Suomelle jäänyt osa oli eri kuntana vuoden 2005 alkuun saakka, jolloin se liitettiin Tohmajärveen. Seurakunnat yhdistyivät jo kaksi vuotta aiemmin, 2003.
NykyaikaMuokkaa
Tohmajärven Värtsilän alueen yhdistysten yhteisenä toimintaelimenä toimii Värtsilän Pitäjäyhdistys.[3]
Värtsilän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla patakukko, kaalinlehtirieska ja leipäressu.[4]
LähteetMuokkaa
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 2005 (PDF) (sivu 102) Tilastokeskus. Viitattu 29.7.2014.
- ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2004 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Värtsilän Pitäjäyhdistys
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134–135. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
- ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
- ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)