Rautjärvi

kunta Etelä-Karjalan maakunnassa
Tämä artikkeli kertoo kunnasta Etelä-Karjalan maakunnassa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Rautjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnan väkiluku on 3 032,[3] pinta-ala 401,90 km², josta 50,43 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 8,63 asukasta/km². Rautjärven naapurikuntia ovat Parikkala ja Ruokolahti, itäpuolella rajanaapurina on Venäjä. Rajanaapurikuntia Venäjän puolella ovat Karjalan tasavallassa Elisenvaara ja Hiitola sekä Leningradin alueella Antrea (Kamennogorsk).

Rautjärvi

vaakuna

sijainti

Hiitolanjokea
Hiitolanjokea
Sijainti 61°26′00″N, 029°21′20″E
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Imatran seutukunta
Kuntanumero 689
Hallinnollinen keskus Miettilä (–1972)
Simpele (1973–)
Perustettu 1871[1]
Kuntaliitokset Simpele (1973)
Kokonaispinta-ala 401,90 km²
238:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 351,47 km²
– sisävesi 50,43 km²
Väkiluku 3 032
212:nneksi suurin 31.12.2023 [3]
väestötiheys 8,63 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 9,1 %
– 15–64-v. 50,8 %
– yli 64-v. 40,1 %
Äidinkieli 2023 [5]
suomenkielisiä 95,3 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,5 %
Kunnallisvero 8,30 %
231:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja Harri Anttila
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.

7
7
2
1
www.rautjarvi.fi

Yli puolet Rautjärven asukkaista asuu kuntakeskuksessa Simpeleellä.[8] Rautjärven asemanseudulla asukkaita on noin 300. Taajamat sijaitsevat noin 20 kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Rautjärven kunnanjohtaja on vuodesta 2006 lähtien ollut Harri Anttila.

Historiaa

muokkaa
 
Kartta Rautjärven aluemuutoksista. Rautjärveen liitettiin Ilmeen alue Hiitolasta vuonna 1897 ja Lankilan alue Kirvusta 1922. Ruokolahdesta liitettiin Asemanseudun alue 1945 sekä pieniä erillisalueita 1962. Vuonna 1923 itsenäistyneeseen Simpeleeseen liitettiin Parikkalasta Kaljusen ja Innasennurkan kylät vuonna 1946. Rautjärvi ja Simpele yhdistyivät vuonna 1973.

Rautjärven kunta perustettiin vuonna 1861, pari vuotta aiemmin (1859) toimintansa itsenäisenä seurakuntana aloittaneen Rautjärven seurakunnan pohjalle. Rautjärven seurakunta oli ollut sitä ennen Ruokolahden seurakunnan kappeliseurakuntana vuodesta 1654.[9]

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 pääosa siihenastisen Rautjärven alueesta pysyi Suomessa, mutta lähes puolet (198,9 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.

Simpeleen kunta liittyi Rautjärveen 1973, jolloin muodostui nykyisenlainen Rautjärven kunta. Uuden kunnan keskustaajamaksi tuli aiempaa kuntakeskusta Miettilää ja Rautjärven asemanseutua selvästi suurempi Simpele.[8]

Simpeleen kunta perustettiin Kivijärven ja Änkilän kylien ympärille ja lisäksi osa Koitsanlahden kylästä tuli kuulumaan Simpeleen kuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 1923 alusta. Aiemmin Simpeleen seurakunta oli eronnut Parikkalan seurakunnasta ja aloittanut itsenäisenä seurakuntana 1.5.1922.

Rautjärven kylät vuonna 1939

muokkaa

Haakanala, Hallilanmäki, Hiivaniemi, Hinkkala, Hynnilä, Ilmee, Jurvala, Kalpiala, Kekäleniemi, Kokkola, Kopsala, Korjola, Korpijärvi, Lankila, Latvajärvi, Miettilä, Niskapietilä, Partila, Pirhola, Purnujärvi, Rautjärvi, Siisiälä, Torsansalo, Uimola, Untamo, Viimola, Vähikkälä

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Rautjärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 982
1985
  
5 794
1990
  
5 413
1995
  
5 121
2000
  
4 619
2005
  
4 273
2010
  
3 937
2015
  
3 537
2020
  
3 215
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Rautjärvellä oli 3 436 asukasta, joista 1 899 asui taajamissa, 1 510 haja-asutusalueilla ja 27:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rautjärven taajama-aste on 55,7 %.[11] Rautjärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[12]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Simpele 1 685
2 Rautjärven asemanseutu* 214

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Rautjärven asemanseutu ulottuu pieniltä osin myös Ruokolahden kunnan alueelle.[12]

Luonto

muokkaa

Rautjärven kunnan pinta-alasta noin 12,5 % on veden peittämää, ja kunnan alueella on toistasataa järveä tai lampea. Suurimmat järvet ovat Torsa - Pieni-Torsa, Nurmijärvi, Rautjärvi, Silamus, Purnujärvi, Hiidenjärvi, Herajärvi, Kostamo, Untamojärvi, Kivijärvi, Särkijärvi, Koantaus, Pitkäjärvi, Latvajärvi, Sammalus, Korpijärvi ja Ylimmäinen. Lisäksi kunnan alueella osittain sijaitsevia järviä ovat Simpelejärvi (suurelta osin Parikkalan kunnan alueella) ja Vaahterus (suurelta osin Ruokolahden kunnan alueella).

Rautjärven alueella virtaavat kunnan pohjoispäässä Hiitolanjoki, Silamusjoki, Torsanjoki, Lohijoki ja Sarajoki sekä eteläpäässä Helisevänjoki.

Rautjärven alueella on kuusi Natura-aluetta: Haukkavuori, Kivijärvi, Lautakangas, Revonrannan laidun, Yhteismetsän puisto ja Äpätinkangas.[13] Sarajärven rannasta lähes pystysuoraan kohoava Haukkavuori on Etelä-Karjalan arvokkaimpia kallioalueita. Vuoren laella on historiallinen rajamerkki, joka on suosittu nähtävyys- ja näköalapaikka.[14]

Rautjärvellä oli vuonna 2018 kaikkiaan 1 333 kesämökkiä.

Elinkeinoelämä

muokkaa

Rautjärvi on yksi Suomen teollistuneimpia kuntia, ja kunnan suurin työnantaja on Metsä Board Simpeleen kartonkitehdas.

Merkittävämpien paikallisten työllistäjien joukkoon lukeutuu puunjalostusalalla toimiva perheyritys Vankkapuu Oy[15], joka Simpeleellä toimivissa kahdessa yksikössään valmistaa teollisuuden tarpeisiin kuormalavoja, rullanpäätulppia lähinnä paperi- ja kartonkiteollisuudelle sekä lisäksi kierrättää kartonkihylsyjä. Teollisuusyrityksiä edustaa myös valmisbetonia ja muita betonituotteita tuottava sekä rakentamiseen liittyviä järjestelmiä ja palveluja toimittava Karjalan Betoni Oy.

Julkisella sektorilla merkittävät työllistäjät ovat Rautjärven kunta sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote).

Palveluja

muokkaa

Koulutus- ja kulttuuri

muokkaa

Rautjärven kunnassa oli aiemmin kaksi peruskoulun ala-astetta: kuntakeskuksessa Simpeleellä Kivijärven koulu ja kunnan eteläpäässä Rautjärven asemanseudulla Rautjärven aseman koulu.

Peruskoulun yläaste toimi Simpeleen yhteiskoulussa, ja samoissa tiloissa myös Rautjärven lukio.

Vuonna 2016 rakennettiin uusi koulurakennus, joka sai nimekseen Simpeleen koulu. Samassa rakennuksessa sijaitsevat ala- ja yläkoulu sekä Rautjärven lukio. Syy uuden koulun rakentamiselle oli sisäilmaongelmat vanhoissa tiloissa.

Muutosten jälkeen Rautjärven asemanseudulla opiskellaan esi- ja alkuopetusluokat Otsolan 0-2 -opetusryhmässä, joka kuuluu hallinnollisesti Simpeleen kouluun. Entisessä Kivijärven koulussa, nykyisessä Kivijärven toimintakeskuksessa toimii Rautjärven ja Parikkalan kuntien yhteinen kansalaisopisto Simpelejärven opisto.

Rautjärven kunnankirjastoon kuuluu Rautjärven pääkirjasto (Simpeleen kirjasto) ja Rautjärven asemankirjasto.[16]

Kaupallisia palveluja

muokkaa

Rautjärven kunnassa on kolme päivittäistavarakauppaa: K-Market Hermanni ja S-market Simpele kuntakeskuksessa Simpeleellä sekä M Aseman Puoti Asemanseudulla. Kunnan alueella toimivat seuraavat kahvilat, ravintolat ja baarit: Kahvila Lounaskulma, Ravintola Simpele, Sirpakka Baari ja Siika Bar Simpeleellä sekä Pub Kahvila Aseman Kello Asemanseudulla.

Valtatie 6:n varrella sijaitsevat liikenneasema Teboil Simpele ja Neste Simpele huoltoasema.

Seurakunnat

muokkaa

Rautjärvi kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Rautjärvellä toimi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Rautjärven seurakunta.[17] Se liitettiin vuonna 2019 Ruokolahden seurakuntaan 2019.

Rautjärven alue kuuluu myös Suomen ortodoksisen kirkon Lappeenrannan ortodoksinen seurakunnan toiminta-alueeseen.[18]

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Rautjärven kunnan nykyisellä alueella.[17]

Nähtävyyksiä

muokkaa
  • Hiitolanjoki, Simpeleen kautta virtaava ja Laatokkaan laskeva joki, johon Laatokan lohi nousee myös Suomen puolelle. Kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti merkittävä vesireitti, nykypäivänä virkistysalue maisemapolkuineen ja kalastusmahdollisuuksineen.
  • Haukkavuori, Etelä-Karjalan korkein paikka Rautjärven ja Ruokolahden rajamailla.
  • Iivanansaari, Koantaus-järvessä sijaitseva saari, jossa on kalterijääkäri Jussi Reinikaisen hautapaikka.
  • Pirunkirkko, Torsansalossa, Linnavuoren pohjoisrinteen alla sijaitseva isonvihan aikainen suuri piiloluola.
  • Laikon eli Ylimmäisen lähde, yksi Suomen suurimmista lähteistä Laikon kylässä.
  • Miettilän historiallinen reservikasarmialue, historiallinen kasarmialue, jonka kasarmit on rakennettu vuosina 1881–1883. Yhdessä rakennuksista toimi Rautjärven kunnan kunnantoimisto vuosina 1922–1972.
  • Rautjärven kotiseutunäyttely, vanhassa terveystalossa Miettilän kasarmialueella esillä oleva Rautjärven kotiseutumuseon näyttely.
  • Kollaa ja Simo Häyhä -museo, museo, jossa on nähtävillä mm. talvisodan Kollaan taisteluun liittyvä näyttely.
  • Niskapietiläntie, 19,5 km pitkä museotie yhdystiestä 3981 – Niskapietiläntie, joka johtaa Imatran Vuoksenniskalta Ruokolahden Huhtasenkylän kautta Rautjärven Niska-Pietilään ja sieltä edelleen Miettilään. Tie on osa Runon ja Rajan tietä ja sitä kautta Via Karelia -matkailutietä. Elokuussa vuosittainen Päivä Museotiellä -tapahtuma.
  • Simpeleen Tehtaanpuisto, vuonna 1935 perustetun ja Yhtyneiden Paperitehtaiden puutarhasuunnittelijana toimineen puutarha-arkkitehti John Hausenin suunnittelema puisto.
  • Rautjärven kirkko, vuonna 1881 valmistunut puukirkko ja Rautjärven seurakunnan silloinen toinen kirkko, joka tuhoutui tulipalossa jouluna 2022.[19]
  • Simpeleen kirkko, 1933 valmistunut kivikirkko ja vuodesta 1999 yhdistyneen Rautjärven seurakunnan pääkirkko. Aiemmin vuonna 1922 perustetun Simpeleen seurakunnan kirkko.

Tapahtumia

muokkaa
  • Simpeleen Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, vuodesta 1999 järjestetyt monipuoliset antiikin ja keräilyn myyntimessut heinäkuun lopulla
  • Rautjärven Kulttuuriviikko, useista eri tapahtumista vaihtuvissa paikoissa kunnan alueella koostuva kulttuurin teemaviikko heinäkuussa
  • Rautjärven asemanseudun kylämessut
  • Rautjärven asemanseudun traktorimarssi
  • Miettilä Kollaus, Miettilän kylätapahtuma ja koko perheen tapahtumapäivä Kuntalan alueella
  • Museotiepäivä, Niskapietiläntiellä elokuussa järjestettävä tapahtuma
  • AsemaFest!, nuorille suunnattu musiikkifestivaali elokuussa Rautjärven asemanseudulla
  • Marja-Liisan Hiihdot, Marja-Liisa Kirvesniemen nimikkohiihdot Konkalammen hiihtokeskuksessa Simpeleellä

Ruokakulttuuri

muokkaa

Rautjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianliha-perunalaatikko, lammaskaali, suolasiika ja puolukkavispipuuro.[20]

Urheilu ja vapaa-aika

muokkaa

Simpeleen urheilukeskuksessa on yleisurheilukenttä (v. 2017 uusittu, Novotan-pinnoitteinen, kiertäviä 400 metrin ratoja 6/8 kpl, keskikenttä nurmella varustettu jalkapallokenttä, 600 henkilön betonikatsomo), pallokenttä (v. 2017 tekonurmikenttä), jääkiekkokaukalo ja kolme tenniskenttää sekä viereisellä Simpeleen koululla liikuntahalli ja sisäampumarata. Lisäksi Simpeleellä on keilahalli, painisali, kaksi kuntosalia ja Tehtaanpuistossa beach volley -kenttä sekä frisbeegolfrata.

Simpeleellä sijaitsee myös Konka Ski hiihtokeskus, jossa on laskettelurinteitä, hiihtolatuja ja hyppyrimäki.

Rautjärveläisiä urheiluseuroja

muokkaa
  • Rautjärven Urheilijat (Urheilun yleisseura, lajeina hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, pesäpallo ja yleisurheilu)
  • Simpeleen Urheilijat
  • Simpeleen Vesa (Urheilun yleisseura, lajeina kuntoliikunta, paini, pöytätennis ja petanque)
  • Simpeleen Hahlo
  • Simpeleen Keilaajat
  • RAPSU, Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueella toimiva suunnistuksen erikoisseura

Sanomalehdet

muokkaa

Parikkalassa ja Rautjärvellä ilmestyy paikallislehti Parikkalan-Rautjärven Sanomat.

Liikenneyhteydet

muokkaa

Kunnan läpi kulkevat lounas-koillissuunnassa valtatie 6 ja Karjalan rata.

Simpeleen asemalta on junayhteydet Helsingin ja Joensuun suuntiin. Asemalla pysähtyy kymmenen Helsingin ja Joensuun välistä junavuoroa, yhdeksän InterCity-junavuoroa sekä yksi Pendolino-junavuoro.

Rautjärven kuntaa lähimmät lentoasemat ovat Lappeenrannassa ja Savonlinnassa. Lappeenrannan lentoasemalta on tarjolla kansainvälisiä lentoyhteyksiä, ja Savonlinnan lentoasemalta lennetään Helsinkiin.

Lähin Suomen ja Venäjän välinen kansainvälinen rajanylityspaikka Imatra-Enso sijaitsee Imatran Pelkolassa, noin 50 km kuntakeskus Simpeleeltä ja noin 30 km Rautjärven asemanseudulta. Parikkalan tilapäinen rajanylityspaikka Parikkala-Syväoro sijaitsee Parikkalan Kolmikannassa, noin 20 kilometrin etäisyydellä kuntakeskus Simpeleeltä.

Etäisyyksiä maanteitse

muokkaa

Suomessa

muokkaa

Venäjälle

muokkaa

Välimatkat on mitattu kuntakeskus Simpeleen eteläisestä valtatie 6:n liittymästä.

Tunnettuja Rautjärvellä syntyneitä henkilöitä

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Paappa, Eero – Ropponen, Jari: Jääsken kihlakunnan historia III: 1860–1980, s. 199. Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta, 1992. ISBN 952-90-3586-1.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. Kuntavaalit 2021, Rautjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  8. a b Rautjärvi-info Rautjärven kunta. Viitattu 28.12.2015.
  9. Europaeus, Mikko: Rautjärven Asemanseudun kulttuurihistoriallinen selvitys (s. 13) rautjarvi.fi. 2013. Viitattu 28.12.2015.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  13. Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Natura 2000-alueet Kaakkois-Suomi. Viitattu 25.2.2022.
  14. Haukkavuori Natura 2000 -kohteet / Ympäristö. Viitattu 25.2.2022.
  15. Alueella Rautjärvi yritykset ja muut toimijat, joilla eniten henkilöstöä Finder. Viitattu 25.2.2022.
  16. Kirjasto - Aukioloajat ja yhteystiedot Rautjärven kunta, rautjarvi.fi. Viitattu 27.6.2021.
  17. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  18. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lappeenrannan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. Rautjärven kirkon palo YLE. Viitattu 26.12.2022.
  20. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla

muokkaa