Räisälä

Räisälän kunta
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
	sijainti
Sijainti	60°55′15″N, 29°45′50″E
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta	Käkisalmen kihlakunta
Kuntanumero	706
Perustettu	1867
Lakkautettu	1948; (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	492,95 km² ; (12.3.1940)
– maa	403,14 km²
– sisävesi	89,81 km²
Väkiluku	7 874 ; (31.12.1939)
– väestötiheys	19,5 as./km²
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa. Muista Räisälä-nimisistä paikoista saat tietoa täsmennyssivulta.

Räisälä on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Räisälän pinta-ala oli 403,1 neliökilometriä ilman vesistöjä, vesistöt lisäsivät pinta-alaa huomattavasti. Vuoksi kulkee Räisälän alueen halki etelä-pohjoissuunnassa.

Räisälän epävirallinen perinnevaakuna.

Räisälän kylänraittia 24.10.2016

Räisälän luterilainen kirkko 24.10.2016

Räisälä rajoittui idässä Pyhäjärveen ja Käkisalmen maalaiskuntaan, pohjoisessa Kaukolaan, luoteessa Kirvuun, lännessä Vuoksenrantaan, etelässä Vuokselaan sekä kaakossa Sakkolaan. Räisälässä on säilynyt paljon suomalaista rakennuskantaa.^[4]

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Kivikaudella Vuoksen vesi oli 21 metriä nykyistä korkeammalla peittäen valtaosan pitäjästä. Tällöin vedet purkautuivat Heinjoen-Viipurin kautta Suomenlahteen. Pitäjän pohjoisosat kuuluivat mantereeseen, muuten vedenpinnan yläpuolella olivat vain korkeimmat mäet ja harjanteet. Pohjoisosissa olikin asutusta jo kivikaudella. Kivikauden lopulla maa kohosi hiljalleen. ^[1] ^[5]

Räisälän luterilainen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1635.^[1]

1800-luvun alkuun asti Suvannon vedet laskivat Kiviniemen (ven. Losevo), kautta Vuokseen, vuonna 1818 Suvanto puhkaisi itselleen suoran tien Laatokkaan. Vuonna 1857 avattiin Kiviniemen kannaksen poikki kaivettu uoma. Vuoden 1859 loppuun mennessä Räisälässä vesi aleni 3,5 metriä. ^[1]

Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan räisäläiset sijoitettiin Satakunnan eteläosaan ja Varsinais-Suomen pohjoisosaan. Räisäläisten sijoituskunnat olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkilahti, Kiukainen, Lappi ja Säkylä.^[6] Vuonna 1994 tehdyn tutkinnan mukaan 37 prosenttia oli sijoittunut Satakuntaan, muun muassa Kiukaisiin.^lähde?

NykytilanneMuokkaa

Nykyisin entisen Räisälän kunnan alue kuuluu Leningradin alueen Käkisalmen piiriin. Räisälän kirkonkylän nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Melnikovo.^[7] Entisen kunnan alue jakaantuu pääasiassa Räisälän (Melnikovo), Kaukolan (Sevastjanovo) ja Norsjoen (Larionovo) maalaiskuntiin, jotka kuuluvat Käkisalmen piiriin.

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Räisälän väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.

Räisälän väestönkehitys 1880–1940
Vuosi			Asukkaita
1880			4 650
1890			5 351
1900			5 935
1910			6 758
1920			7 613
1930			7 606
1940			7 220
Lähde: Tilastokeskus.^[8]

KylätMuokkaa

Alhotoja,¹ Humalainen, Humalapelto, Hytinlahti, Härskensaari, Ivaskanmäki (Ivaska), Karkola, Kiisanlahti, Kivipelto, Kynsijärvi,¹ Kökkölä, Könninginmäki, Lammasmäki, Lamminautio, Lohikallio, Lokinapelto, Luotsanlahti, Läheniemi, Makkola, Muonola, Myllypelto (asema), Neitsytkallio, Näpinlahti,² Pataksela, Piiskonmäki, Putoria, Rautakopra, Räisälä (kirkonkylä), Sakkali,² Sutkenlahti, Särkisalo, Tarhola, Tekemälahti, Tiittola, Timoskala, Tiuri, Tiurinmäki, Unnunkoski, Virtelä.^[9] ^[10] ^[11]

¹ Alhotoja ja Kynsijärvi eivät olleet virallisia kyliä, vaan ne kuuluivat Tiurin, Räisälän ja Näpinlahden kylien alueisiin. ^[10] ^[12]
² Näpinlahti ja Sakkali olivat Käkisalmen maalaiskunnan kyliä, mutta niiden erillisalueita oli myös Räisälän alueella.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 14 koulupiiriin.^[13]

Tunnettuja paikkoja ja nähtävyyksiäMuokkaa

Tunnettuja räisäläisiäMuokkaa

Väinö Kaasalainen, kansanedustaja
Kyllikki Kallas, kirjailija
Juho Lallukka, liikemies ja kansanedustaja
Hugo Laukkanen, Mannerheim-ristin ritari
Matti Paavilainen, kansanedustaja (Maalaisliitto)
Artur Siegberg, kuoromies
Adolf V. Streng, latinan kieliopin ja sanakirjan tekijä
Väinö Viipuri, kirjailija
Malmi Vilppula, oopperalaulaja

Nimen taivutuksestaMuokkaa

Räisälässä asunut henkilö oli räisäläinen, ei räisäläläinen (vrt. kotiseutulehti Räisäläinen, joka alkoi ilmestyä vuonna 1955).

LähteetMuokkaa

↑ ^a ^b ^c ^d Räisälä (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 11.2.2008.
↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta sosialististen neuvostotasavaltojen liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
↑ Lehtipuu Markus, Karjala Suomalainen Matkaopas 1. p. (2000)
↑ Räisälän historia. Piirteitä Räisälän vaiheista 1865–1944. 2. painos.. Jyväskylä: Tiurinlinnan säätiö, 1995.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
↑ Suviranta, Sami. Luovutetu alueet, kahtalaiset nimet. Kielikello 2/2001
↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
↑ Räisälä (Tietoja Suomen seurakunnista) 7.8.2008. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 19.8.2008.
↑ ^a ^b Pekkanen, Risto, Martimo, Pentti & Tiittanen, Jyrki: Kielletyt kartat 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat, s. 140, 144, 151, 162-163 ja 158-159. Helsinki: AtlasArt, 2007. ISBN 978-952-5671-03-2.
↑ Räisälä (Kylät) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 19.8.2008.
↑ Rapo, Seppo: Räisälä (kartta) luovutettukarjala.fi. 26.2.2001. Viitattu 19.8.2008.
↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat^[1]
kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa^[2] \| Petsamo^[3] \| Pyhäjärvi Vpl \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sittemmin lakkautetut^[4]	Jääski^[5] \| Korpiselkä^[6] \| Pälkjärvi^[6] \| Säkkijärvi^[6] \| Vahviala^[6]
toimintaansa jatkaneet^[7]	Ilomantsi \| Inari^[8] \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Nuijamaa \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Uukuniemi \| Värtsilä \| Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko^[9]
osin	Bromarv^[9] \| Degerby^[10]^[11] \| Espoo^[10] \| Inkoo^[10] \| Kirkkonummi^[10] \| Siuntio^[10]
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo

↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
↑ ^a ^b ^c ^d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
↑ ^a ^b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)

[Lappeenrannan_maakuntakirjasto-1] Räisälä (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 11.2.2008.

[stv1940-2] Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta sosialististen neuvostotasavaltojen liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.

[väestösuhteet1939-3] Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.

[karjalasm-4] Lehtipuu Markus, Karjala Suomalainen Matkaopas 1. p. (2000)

[raisala-5] Räisälän historia. Piirteitä Räisälän vaiheista 1865–1944. 2. painos.. Jyväskylä: Tiurinlinnan säätiö, 1995.

[6] Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.

[7] Suviranta, Sami. Luovutetu alueet, kahtalaiset nimet. Kielikello 2/2001

[väkiluvut1880_1975-8] Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

[9] Räisälä (Tietoja Suomen seurakunnista) 7.8.2008. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 19.8.2008.

[Kielletyt_kartat_2-10] Pekkanen, Risto, Martimo, Pentti & Tiittanen, Jyrki: Kielletyt kartat 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat, s. 140, 144, 151, 162-163 ja 158-159. Helsinki: AtlasArt, 2007. ISBN 978-952-5671-03-2.

[11] Räisälä (Kylät) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 19.8.2008.

[12] Rapo, Seppo: Räisälä (kartta) luovutettukarjala.fi. 26.2.2001. Viitattu 19.8.2008.

[kansakoulut1937-13] Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

[14] Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948

[15] Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934

[16] Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944

[17] Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948

[18] Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948

[naapuri-19] Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948

[20] Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948

[21] Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947

[Hanko-22] Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)

[Porkkala-23] Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956

[Degerby-24] Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]