Sakkola
Sakkola (kirkonkylän nimenä vuodesta 1948 ven. Громово, Gromovo) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Kunnan pinta-ala oli 349,4 km², ja vuonna 1939 siellä oli 6 395 asukasta.[1]
| Sakkola | |
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Käkisalmen kihlakunta |
| Kuntanumero | 731 |
| Perustettu | 1200-luku1 |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala | km² |
| – maa | 349,4 km² |
| Väkiluku |
6 395 [1] (1939) |
| – väestötiheys | 18,3 as./km² |
|
1 Mainitaan ensimmäisen kerran |
|
Sisällysluettelo
EtymologiaMuokkaa
Sakkolan vanha historiallinen nimi on Sakkula. Sakkula-niminen pogosta oli olemassa jo 1200-luvulla. Pähkinäsaaren rauhassa se jäi Novgorodin puolelle, ja mainitaan Vatjan viidenneksen verokirjassa Sakkulan muodossa. Nimi muutettiin vuonna 1735, kun papisto ja virkamiehet alkoivat kirjoittaa U:n tilalle O:n ruotsin kielen ääntämisen mukaan. Kansan suussa historiallinen Sakkula-nimi säilyi kuitenkin pitkään.[2]
HistoriaMuokkaa
Suvanto jakaa Sakkolan kahtia. Kirkonkylä sijaitsi järven pohjoispuolella. Alkujaan nykyistä kokoa suurempi järvi laski länteen päin Vuokseen ja Vuoksi Käkisalmen kautta Laatokkaan. Vuonna 1818 kevättulvien takia kaivettiin oja Suvannon ja Laatokan välillä olleeseen hiekkakannakseen. Lopulta Suvannon vesi syöksyi Laatokkaan sellaisella voimalla, että vei mukanaan suuria puita, kiviä ja rakennuksia. Jylinä kuului Pähkinälinnaan asti, missä soitettiin kirkonkelloja kolme vuorokautta. Topelius kertoo kirjassa Vanha kaunis Suomi, että rakennuksen pirstaleilla kiekui kukko Laatokalla. Järven pinta laski seitsemän metriä ja syntyi 5 000 hehtaaria viljelyskelpoista maata. Yhteys Vuokseen katkesi kokonaan. Tämän jälkeen Vuoksen rantojen viljelijät päättivät alentaa kevättulvia. Kiviniemessä kaivettiin ja syntyi koski, jonka kautta Vuoksen vedet alkoivat virrata Suvannon ja sen uuden lasku-uoman, Taipaleenjoen, kautta Laatokkaan vuonna 1857. Tämän seurauksena Vuoksen lasku-uoma muuttui täysin ja vanhan pohjoisemman virtaus tyrehtyi, kun valtaosa Vuoksen virtaamasta alkoi kulkea Suvannon kautta.
Sakkolan väestöä sijoitettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Huittinen, Lempäälä, Messukylä, Pirkkala, Punkalaidun, Tottijärvi, Tyrvää, Vesilahti ja Viiala.[3]
KylätMuokkaa
Sakkolan kylät olivat Arkuntanhua, Haitermaa, Haparainen, Kaarnajoki, Karhola, Kelja, Kiviniemi, Kottila, Lapinlahti, Lohijoki, Lupra, Mönkö, Ojaniemi, Petäjärvi, Purpua, Riiska, Röykkylä, Sakkola, Valkjärvi, Viiksanlahti, Vilakkala ja Volossula.
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin.[4]
Sakkolan porsaatMuokkaa
Sakkola oli erityisen tunnettu laadukkaista porsaistaan. Sakkola kehittyi porsaspitäjäksi rajojen ollessa vielä avoimia, ja pietarilaisille tuotettiin 4–6-viikkoisia teurasporsaita. Sittemmin markkina-alue laajeni enemmälti Suomeen. Sakkolan porsaita ei tuotettu suurissa sikaloissa, vaan yksityisten ihmisten maatiloilla. Sakkolan ylivertaisten porsaiden maine heikkeni kuitenkin aiheettomasti, kun muiden pitäjien heikompilaatuisia porsaita alettiin kaupitella sakkolalaisina. Usein sanotaan, että Sakkolan porsaille tunnusomaisia olivat suuret luppakorvat.
LähteetMuokkaa
VerkkoMuokkaa
- Sakkola Luovutettukarjala.fi. Viitattu 8.4.2014.
- PORSASPITÄJÄ ja paljon muutakin Sakkola.fi. Viitattu 8.4.2014.
KirjatMuokkaa
- ↑ a b Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Sakkolan historiaa. Toinen painos, 1987. Sakkolan historiatoimikunta, 1951.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
- ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
- ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)