Kyyrölä (Viipurin lääni)
Kyyrölä (ven. Красное Село, Krasnoje Selo) oli Suomen kunta Karjalankannaksella, Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kyyrölän asutus oli lähes kokonaan venäjänkielistä, ja se oli erityisen tunnettu saviruukkujen valmistuksesta[1]. Se kuului Kyyrölän ortodoksiseen seurakuntaan. Kyyrölä liitettiin Muolaan kuntaan 1934. Kyseessä oli Suomen historian ensimmäinen kuntaliitos. Liitos oli lisäksi ainoa, joka tapahtui kokonaan luovutetulla alueella.
| Kyyrölän kunta | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Liitetty Muolaaseen, joka luovutettu Neuvostoliitolle |
|
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Äyräpään kihlakunta |
| Kuntanumero | 321 |
| Hallinnollinen keskus | Kyyrölä |
| Perustettu | 1890 Muolaasta |
| Liitetty | |
| – kuntiin | Muolaa |
| Lakkautettu |
1934 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala |
km² (1930) |
| – maa | 52,21 km² |
| Väkiluku |
1 890 (1930) |
| – väestötiheys | 36,2 as./km² |
HistoriaMuokkaa
Karjalankannaksen siirryttyä Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjälle Kyyrölän lahjoitusmaahovin omistaja Grigori Tšernyšev siirrätti autioituneille tiloille 29 maaorjaperhettä Venäjältä Jaroslavlin ja Kostroman alueilta. He juurtuivat näille uusille asuinsijoilleen ja muodostivat oman yhdyskuntansa. He olivat ortodokseja ja säilyttivät kielensä, tapansa ja perinteensä senkin jälkeen kun alueesta tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa 1812 ja edelleen itsenäistä Suomea 1917. Se oli Suomen suurin yhtenäinen venäjänkielinen asutus.
Itse Kyyrölän kylän (Krasnoje Selo, nyk. Krasnoselskoje) lisäksi Kyyrölän yhteisöön ja sittemmin kuntaan kuului kolme muuta venäjänkielistä kylää: Kangaspelto (Novaja derevnja, nyk. Iskry), Parkkila (Parkino, nyk. Podgorje) ja Sudenoja (Razvoz, nyk. Muravjevo). Alue kuului Muolaan kuntaan vuoteen 1890, jolloin se erotettiin omaksi Kyyrölän kunnaksi, joka puolestaan liittyi takaisin Muolaaseen vuonna 1934.
Itsenäisyyden aikanakin kylien väestö oli mieleltään suomalaista. Miehet taistelivat Suomen armeijassa. Heitä kaatui sodassa 47. Kyyrölään sankarihautausmaalle on haudattu 25 sodassa kaatunutta. Sotien jälkeen kyyröläläiset asutettiin etupäässä Hämeenlinnan seudulle. Hämeenlinnan Ruununmyllyn kylässä heitä oli ja on edelleen niin runsaasti, että eräästä Ruununmyllyn sivukylästä käytetään nimitystä Pikku-Moskova. Tunnettu kyyröläisten jälkeläinen on ministeri Tarja Filatov.[2][3]
Nykyisin Kyyrölän alue on osa Viipurin piirin Kyyrölän eli Krasnoselskojen maalaiskuntaa.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Facta2001, WSOY 1981, 9. osa, palsta 462
- ↑ Kotikirkko 2009, viitattu 22.8.2012
- ↑ https://www.is.fi/asuminen/art-2000000125835.html
| Muolaan kylät |
Ala-Kuusaa • Hanttula 2 • Harvola • Hattula • Heikkilä 3 • Heimala 5 • Himala • Hotokka • Ilola • Jaarila 5 • Jääskelä 1 • Kallainen 5 • Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3 • Lattula • Lavola • Lehtokylä 5 • Leipäsuo • Leirilä 3 • Muolaankylä • Myhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1 • Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1 • Paakeli • Passila • Peikola • Peippola • Perkjärvi • Perkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1 • Pällilä • Retukylä • Saavola 4 • Sakkalila 5 • Selola 5 • Soittola 2 • Sokiala • Sormula • Taaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa |
|---|---|
| Kyyrölän kylät |
Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja |
Huomautuksia
1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.
- ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
- ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
- ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)