Wikipedia

Kiukainen

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Euraa

Kiukainen (ruots. Kiukais) on entinen Suomen kunta Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asui 3 290 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 150,38 km2, josta 0,52 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 21,95 asukasta/km2. Vuoden 2009 alussa Kiukainen liitettiin Euran kuntaan.

Kiukainen
Kiukais
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Eura

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°12′25″N, 022°05′00″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Kuntanumero 262
Hallinnollinen keskus Eurakoski
Perustettu 1872
Liitetty 2009
– liitoskunnat Eura
Kiukainen
– syntynyt kunta Eura
Pinta-ala 150,38 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 149,86 km²
– sisävesi 0,52 km²
Väkiluku 3 290  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 21,95 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 16,1 %
– 15–64-v. 62,0 %
– yli 64-v. 21,9 %
Kartta Kiukaisten rajamuutoksista. Eurakoskeen kuuluneita tiloja siirrettiin Euraan 1910, Paneliaan kuulunut Punapakka liitettiin Nakkilaan 1946, osia Laihian ja Harolan kylistä siirrettiin Harjavaltaan 1959 ja 1965.[4] Lisäksi Uotinmäen-Torisevan alue liitettiin Nakkilaan 2001.[5]
Toinen Kiukaisten taajamista on Panelia.

Kunnassa oli kaksi suunnilleen yhtä suurta taajamaa, Eurakoski ja Panelia, joista ensin mainittu oli hallinnollinen keskus. Vuonna 2009 Eurakoskella oli 1 644 ja Paneliassa 1 586 asukasta.[6] Kiukaisten naapurikunnat ennen sen lakkauttamista olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Köyliö ja Nakkila. Eurakoskelta on sekä Euran että Harjavallan keskustaajamiin matkaa noin 11 kilometriä.

Kiukaisten maisemakuva on hyvin tasainen. Entisen kunnan alueella on vain yksi järvi, Laihianjärvi, joka sijaitsee Kantatie 43 vieressä.[7] Huomattavin suo on Paneliansuo lännessä, Eurajoen kunnan rajalla. Säkylästä Kiukaisiin ulottuu matalahko harjujakso, joka on soranoton vuoksi kuitenkin suurimmaksi osaksi hävinnyt. Kiukaisten kautta virtaa Säkylän Pyhäjärvestä alkunsa saava Eurajoki, johon yhtyy kirkonkylässä Köyliönjärvestä lähtevä Köyliönjoki. Jokien vedenlaatu oli niihin puhdistamattomina laskettujen jätevesien vuoksi 1960- ja 1970-luvuilla varsin huono, mutta on myöhemmin parantunut.[8]

Liikenne

muokkaa

Kiukainen sijaitsee valtateiden 2, 8 ja 12 muodostaman kolmion sisällä, mutta yksikään niistä ei kulje Kiukaisten alueella. Entisen kunnan kautta kulkevat Rauman rata ja kantatie 43 Harjavallasta Uuteenkaupunkiin. Kiukaisten rautatieasema sijaitsee Eurakoskella ja myös Paneliassa on oma asemansa. Henkilöliikenne Kokemäen ja Rauman välillä on lakkautettu vuonna 1988 ja nykyisin rataosalla liikennöi vain tavarajunia. Rauman radasta erkani Kiukaisten rautatieasemalla lakkautettu 18 kilometrin pituinen sivuraide Säkylään.[9]

Etäisyyksiä Kiukaisista

muokkaa

Historia

muokkaa
 
Kiukaisten kirkko on Kiukaisten keskustaajaman Eurakosken maamerkki.
 
Kuninkaanhauta Paneliassa on pohjoismaiden suurin pronssikautinen röykkiöhauta.

Kiukainen sai nimensä poikkeuksellisen suurista esihistoriallisista kiviröykkiöhaudoista, kiukaista. Kiukaat ovat niin yleisiä ja näkyviä, että ne kuuluvat olennaisena osana Kiukaisten maalaismaisemaan. Pohjoismaiden suurin pronssikauden röykkiöhauta Kuninkaanhauta sijaitsi kunnan alueella Paneliassa. Hauta on kuvattu myös Kiukaisten vaakunassa. Vanhimmat Kiukaisista tehdyt arkeologiset löydökset ovat peräisin kivikauden loppupuolelta. Niiden perusteella aikakautta kutsutaan nimellä Kiukaisten kulttuuri.[8]

Kiukaisten vanhin asutusalue on Panelian kylä, joka on syntynyt jo kivikaudella. Vanhimpiin kuuluu myös Harolan kylä, jonne piispa Henrikin surmaajan Lallin kerrotaan paenneen tekonsa jälkeen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kiukaisten yhdeksässä henkikirjakylässä oli yhteensä 42 taloa. Vuonna 1749 Kiukaisten asukasluku oli 643, vuonna 1845 asukkaita oli 2 611 ja vuonna 1900 asukasluku oli noussut 3 831:een. Kiukaisissa toimitettiin isojako vuosina 1777–1786, minkä jälkeen alkoi syntyä runsaasti torppariasutusta. Vuonna 1805 pitäjässä oli 110 torppaa ja vuonna 1845 jo parisataa.[8]

Kiukainen kuului alun perin Euraan. Pitäjän ensimmäinen kirkko oli Paneliaan 1600-luvun lopulla rakennettu rukoushuone, joka tuhoutui isonvihan aikana vuonna 1714. Ensimmäinen kappeliseurakunnan varsinainen kirkko rakennettiin vuonna 1725, ja ensimmäinen oma pappi saatiin Kiukaisiin vuonna 1728. 1840-luvulla heräsi ajatus Kiukaisten muodostamisesta omaksi seurakunnakseen, mikä toteutui vuonna 1915.[10] Kiukaisten ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Köylypolven kylässä vuonna 1878 ja kunnallinen kirjasto vuonna 1884. Kunnan vanhin rahalaitos oli vuonna 1913 perustettu säästöpankki. Kansallis-Osake-Pankki avasi konttorin Kiukaisten kirkonkylässä vuonna 1919. Kiukaisten yhteiskoulu perustettiin vuonna 1956.[8] Kiukaisiin asutettiin jatkosodan jälkeen Räisälän siirtoväkeä.[11]

Kiukaisten vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1950.[12] Kiukaisissa sijaitsee kaksi kirkkoa. Kiukaisten kirkko on valmistunut 1761, ja se uusittiin vuonna 1846. Panelian kirkko oli alkujaan rukoushuone, joka valmistui vuonna 1909.

Kiukaisten kylät

muokkaa

Eurakoski, Harola, Hiukko, Köylypolvi, Laihia, Laukola, Mäkelä, Panelia as., Panelia, Peltomaa, Rahvola, Saarenmaa ja Vaani.

Kiukaisissa syntyneitä tai vaikuttaneita

muokkaa

Kulttuuri

muokkaa

Murre

muokkaa

Kiukaisten alueella puhutun kielen perustana on Lounais-Suomen murre. Kiukaisten murre kuuluu lounaismurteiden pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.[13] Heikki Ojansuun mukaan Kiukaisten murre muodostaa yhdessä Euran, Eurajoen, Lapin, Luvian, Honkilahden ja Rauman kanssa Rauman murteen.[14]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Kiukaisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianpääsyltty, kiviuunikakko ja lauantaiehtooateria, joka sisältää sallattia, maitojuustoa, lanttulaatikkoa, suutarinlohta ja ohraryynivelliä.[15]

Kiukaisten K-Marketin kauppias Eveliina Perälä lanseerasi kotikunnalleen oman oluen vuonna 2019. Kiken kingi on vaalea 4,5- prosenttinen pilsneri, jonka valmistaja on Vakka-Suomen panimo.[16]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Digitaaliarkisto digi.narc.fi. Viitattu 25.6.2021.
  5. ↑ Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta… 544/2000 Säädökset alkuperäisinä finlex.fi. Viitattu 25.6.2021.
  6. ↑ Euran keskustan osayleiskaava (Arkistoitu – Internet Archive) (s. 21). Euran kunta, 31.1.2014. Viitattu 13.4.2014.
  7. ↑ Karttapaikka - Maanmittauslaitos asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 29.1.2024.
  8. ↑ a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 360–365. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
  9. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 132. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  10. ↑ Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I–II, s. 420–455. Eura: Kuntien ja seurakuntien asettama historiatoimikunta, 1962.
  11. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  12. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 161. Helsinki: Otava 1979
  13. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9.
  14. ↑ Kurki, Tommi: Havaintoja Eurajoen murteen muuttumisesta Journal.fi. 1999. Viitattu 17.9.2024.
  15. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 37. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  16. ↑ Alasatakunta alasatakunta.ap.richiefi.net. 13.8.2019. Viitattu 29.1.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiukainen&oldid=22689164”