Avaa päävalikko
Panelian pääkatua, vasemmalla kirkko ja osuusmeijeri.

Panelia on Eurassa sijaitseva kylä, jossa on noin 1 500 asukasta.[1] Se oli Eurakosken ohella toinen vuonna 2009 Euraan liitetyn Kiukaisten kunnan keskustaajamista.[2] Paneliasta on matkaa Euran ja Harjavallan keskustaajamiin noin 15 kilometriä.

Panelian historiallisesti merkittävin osa on keskittynyt Eurajoen Paneliankosken ympäristöön. Tiiviisti rakennetun taajaman läpi kulkee yhdystie 2172. Kylän länsipuolella avautuu Saarenmaan laaja suonkuivatuksen seurauksena syntynyt viljelysaukea.[3] Panelian merkittävimipiä nähtävyyksiä ovat Pohjoismaiden suurimpiin pronssikautisiin röykkiöhautoihin lukeutuva Kuninkaanhauta, vuonna 1909 valmistunut Panelian kirkko, 1800-luvun puolivälistä peräisin oleva rivimylly sekä Paneliankosken voimalaitos. Vuonna 1908 valmistunut Panelian Osuusmeijeri toimii nykyään kotiseutumuseona.

Panelian kylä kuuluu Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[3] Panelia on valittu Satakunnan vuoden kyläksi vuosina 2006 ja 2017.[4] Vuonna 2017 Panelia sijoittui toiseksi Maalla-lehden Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestämässä Suomen ihanin kylä -äänestyksessä.[5]

HistoriaMuokkaa

 
Kuninkaanhauta

EsihistoriaMuokkaa

Panelian seutu on Satakunnan vanhinta ydinaluetta, jossa on asuttu jo 5 000 vuoden ajan.[3] Vanhimmat säilyneet merkit ovat Kiukaisten kulttuurin ajoilta 2000–1200 eaa, jolloin seutu oli vielä merenrantaa. Pronssikaudella Panelian länsipuolella nykyisen laajan peltoaukean paikalla lainehti muinainen Panelianlahti. Sen rannoille kehittyi kukoistava asutus, joka jätti jälkeensä toistasataa röykkiöhautaa. Niistä suurin on Panelian Kuninkaanhauta. Maankohoamisen vuoksi rantaviiva siirtyi kauemmas, ja samalla Panelia autioitui noin 800–500 eaa. Asukkaat seurasivat loittonevaa rannikkoa osan siirtyessä Euraan, jonne muodostui myöhemmin yksi Suomen rikkaimmista rautakautisista asuinpaikoista.[6]

Keskiajalta nykyaikaanMuokkaa

Panelia asutettiin uudelleen vajaat 2 000 vuotta myöhemmin 1200-luvulla. Vanhin asutus syntyi Eurajoen pohjoispuolelle Kylänkosken rannalle. Panelian kantatilat muodostivat pienelle alueelle tiiviin ryhmäkylän, jossa 1500-luvun lopulla oli vajaat 20 tilaa, kunnes ryhmäkylä hajosi vuosina 1780–1789 suoritetun isojaon myötä. Talojen hajaantumiseen vaikutti myös vuonna 1798 raivonnut suuri tulipalo, joka tuhosi kahdeksan taloa. Viimeiset kantatalot muuttivat pois Kylänkosken alueelta 1900-luvun alussa, ja jäljellä on enää muutama vanhan ryhmäkylän ajalta peräisin oleva rakennus. Nykyään alueella sijaitsevat muun muassa terveyskeskus ja pankin liikerakennus.[6]

 
Paneliankosken voimalaitos.

Eurajoen eteläpuolisen Panelian muodostivat 1600–1700-luvuilla paikalle rakennetut sotilastorpat ja myöhemmin muut itselliset torpat sekä mäkituvat. Niiden asukkaat olivat lähinnä sotilaita ja käsityöläisiä.[6] Vanhan kivisillan kupeeseen Maijalan mäelle valmistui vuonna 1692 talonpoikien rakentama rukoushuone, joka tuhoutui jo 1714 ison vihan aikana.[2] 1800-luvun puolivälissä aloitettiin entisen Panelianlahden paikalla olleen suoalueen kuivatus ja raivaaminen pelloksi. Asukasluvun kasvaessa tontit olivat vuosisadan loppupuolella täynnä asuin- ja navettarakennuksia sekä pieniä ulkorakennuksia, jolloin tiivistä kylää ryhdyttiin kutsumaan Panelian kaupungiksi. Nimitystä käytettiin myös virallisissa yhteyksissä 1900-luvun alussa, vaikka Panelialla ei ollutkaan kaupunkioikeuksia. Kylään perustettiin talollisten muodostama valtuusto, joka laati ”Panelian kaupungin hallintojärjestyksen”. Se sisälsi muun muassa kirjallisia vuokrasopimuksia sekä tonttivuokria, ja hallintojärjestystä yritettiin tuloksetta saada hyväksytyksi myös kuvernöörinvirastossa.[6]

Vuonna 1897 valmistuneen Rauman radan myötä Panelian rautatieaseman läheisyyteen pari kilometriä kylän eteläpuolelle syntyi uusi taajama. Alueella oli muun muassa koulu, mylly, kauppoja ja pankkeja, sekä saha ja muuta teollisuutta. Asemanseutu alkoi kuitenkin autioitua 1970-luvulla, jolloin liikennöinti Panelian rautatieasemalle lakkautettiin. Myös varsinaisen Panelian kylän rakennuskanta on 1900-luvun puolivälistä lähtien huomattavasti harventunut, mutta paikoin on edelleen nähtävissä vanhoja täyteen rakennettuja tontteja.[6]

NähtävyyksiäMuokkaa

 
Panelian rivimylly

Kuninkaanhaudan ohella Panelian tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat kirkko, osuusmeijeri, rivimylly ja Paneliankosken voimalaitos. Panelian kirkko rakennettiin rukoushuoneeksi vuonna 1909 ja laajennettiin kirkoksi 1950. Panelian kotiseutumuseo on toiminut jugendtyylisen osuusmeijerin tiloissa vuodesta 1999 lähtien. Panelian rivimylly on koostuu neljästä myllystä ja on peräisin 1850-luvulta. Rivimyllyn vieressä sijaitsevat vuonna 1832 valmistunut kivisilta, joka on Satakunnan vanhin, sekä 1862 rakennettu Maijalan kivimakasiini. Paneliankosken voimalaitos on Paneliankoskessa sijaitseva pienvesivoimalaitos, joka otettiin käyttöön 1922.[7] Vuonna 1932 valmistunut Panelian seurantalo sijaitsee kylän eteläpuolella Haavossa ja 1906 rakennettu työväentalo aivan Panelian keskustassa.[8][9]

Panelian hautausmaalla on 1958 paljastettu Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.[10] 1988 paljastettu sotaanlähdön muistokivi sijaitsee Panelian rautatieasemalla,[11] ja suonraivaajien muistomerkki osuusmeijerin pihamaalla. Lisäksi kylän pohjoispuolella sijaitsevalla Maijalankalliolla on sisällissodan aikaisen punakaartilaisten teloituspaikan muistokivi.[12]

Palvelut ja vapaa-aikaMuokkaa

Panelian kunnallisiin palveluihin kuuluvat alakoulu, kirjasto, terveysasema ja paloasema. Lisäksi kylässä on muun muassa apteekki, kauppa, kahvila ja pizzeria.[2] Länsi-Suomen Osuuspankin konttori suljettiin vuonna 2017.[13] Suurin työllistäjä on turvalasituotteita valmistava Jaakko-Tuote Oy, jonka lisäksi Paneliassa toimii muun muassa konepaja ja kiviveistämö. Yhdistyksiä ovat muun muassa kotiseutuyhdistys, vapaapalokunta sekä urheiluseurat Panelian Toive ja Panelian Raikas. Paneliassa on myös 1999 valmistunut jäähalli sekä frisbeegolfrata.[2]

MuutaMuokkaa

Vuonna 1998 ilmestyi Simo ja Pekka Westerholmin toimittama murresanakirja Panelias paohataan tällää.

LähteetMuokkaa

  1. Euran keskustan osayleiskaava (PDF) (s. 22) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 31.5.2016. Euran kunta. Viitattu 9.3.2019.
  2. a b c d Panelia – paljon pienessä kylässä : kyläsuunnitelma 2008–2013 2008. Pyhäjärviseutu. Viitattu 26.9.2012.
  3. a b c Panelian kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 26.9.2012.
  4. Nykänen, Liisa: Panelia toistamiseen vuoden kyläksi 28.4.2017. Alasatakunta. Viitattu 9.3.2019.
  5. Maalla-lehden Suomen ihanin kylä -kisa ratkesi – Tässä on voittaja! Maalla. 28.12.2017. Kotiliesi. Viitattu 9.3.2019.
  6. a b c d e Uusi-Seppä, Niina: Eura–Panelia-alueen raportti Pisara – kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hanke. 2009. Satakunnan Museo. Viitattu 26.9.2012. [vanhentunut linkki]
  7. Panelian kylä Euran kunta. Viitattu 9.3.2019.
  8. Panelian seuratalo Euran kunta. Viitattu 9.3.2019.
  9. Panelian työväentalo Euran kunta. Viitattu 9.3.2019.
  10. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Suomen sotamuistomerkit 1939–1945. 24.4.2009. Tammenlehvän Perinneliitto. Viitattu 9.3.2019.
  11. Panelian sotaan lähdön muistokivi Suomen sotamuistomerkit 1939–1945. 24.4.2009. Tammenlehvän Perinneliitto. Viitattu 9.3.2019.
  12. Jokinen, Jami: Panelian pieni paratiisi 19.5.2015. Länsi-Suomi. Viitattu 9.3.2019.
  13. Nykänen, Liisa: Panelian OP kiinni syksyllä 12.4.2017. Alasatakunta. Viitattu 9.3.2019.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Roiha, Veikko: Panelia : kiuaskylästä kaupungiksi. Kiukainen: Panelian rukoushuoneyhdistys, 1983. ISBN 951-99472-4-8.

Aiheesta muuallaMuokkaa