Avaa päävalikko

Nakkila

kunta Satakunnan maakunnassa

Nakkila on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kunta. Nakkilan kirkonkylä sijaitsee Kokemäenjoen varrella, noin 20 kilometrin päässä Porista. Kunnassa asuu 5 374 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 184,88 km2, josta 1,97 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 29,38 asukasta/km2.

Nakkila
Nakkila.vaakuna.svg Nakkila.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°21′55″N, 022°00′15″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Kuntanumero 531
Hallinnollinen keskus Nakkilan kirkonkylä
Perustettu 1861
Kokonaispinta-ala 184,88 km²
289:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 182,91 km²
– sisävesi 1,97 km²
Väkiluku 5 374
164:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
väestötiheys 29,38 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 16,2 %
– 15–64-v. 57,2 %
– yli 64-v. 26,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 21,25 %
123:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste 7,7 % (2018) [6]
Kunnanjohtaja Nina-Mari Turpela
Kunnanvaltuusto 29 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • SDP
 • Ps.
 • KD

8
6
5
5
4
1
www.nakkila.fi

Nakkila on ollut itsenäinen kunta vuodesta 1861 lähtien, jolloin se erosi Ulvilasta. 1960-luvulla osa Nakkilasta (Lattomeri) liitettiin Poriin. Nakkilan naapurikunnat ovat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Pori ja Ulvila.

Nakkilan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1951.[8]

HistoriaMuokkaa

Lammaisten kosket nousivat maankohoamisen seurauksena merestä 1500 eaa. alkaen ja Kokemäenjoen suisto syntyi koskena alapuolelle alavalle peltotasangolle 500 eaa. lähtien. Nakkilan keskustan seutu oli kuivaa maata jo ajanlaskun alussa, jolloin joenranta-asutus kävi mahdolliseksi. [9]

Nykyisen Nakkilan vaiheilla Kokemäenjoen varrella asuttiin varmasti jo 1300-luvulla. Talon nimi Nakkla, josta kuntakin on nimensä saanut, esiintyy asiakirjoissa 1400-luvulla jo muodossa Nakkila eli ruotsiksi Nackeby. Nimen alkujuurta ei tiedetä varmuudella. Ruotsiin perustuva selitys nojaa nimiin Nacke tai Nackböle, joita esiintyy ruotsalaisilla alueilla. Jos nimen taustalla on suomalainen sana, voidaan käyttää selityksenä sanaa nakka, jolla on tekemistä sepäntöiden kanssa. Nakka tarkoitti vasaraa tai pulttia. 1400-luvuilla esiintyy Vehmaalla ja Paimiossa nimi Nakka, jossa Paimiossa sepäntöitä teki seppä Olli. Satakunnassa talon nimi kirjoitettiin myös muodossa Nakkala. [10]

NähtävyyksiäMuokkaa

Nakkilan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vuonna 1937 valmistunut Suomen ensimmäinen funktionalistinen kirkko, sekä Villilän elokuvastudio, josta käytetään joskus lempinimeä "Suomen Hollywood". Villilässä on kuvattu osia muun muassa elokuvista Kaksipäisen kotkan varjossa, Sibelius ja FC Venus. Tämän lisäksi Nakkila on tunnettu myös nahkiaispitäjänä. Nakkilan kirkonkylään viitataan joskus puhekielessä sanonnalla "siin Nakkila kirko vaiheil". Nakkilan alueella on myös runsaasti arkeologisia muinaismuistoja, joista tärkeimpiä ovat Kiukaisten kulttuurin alue Uotinmäessä, pronssikautiset Selkäkankaan hautaröykkiöt Viikkalassa sekä Rieskaronmäen pronssikautinen asuinpaikka Kivialhossa. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa

  • Kotiseutumuseo
  • Juustomeijerimuseo
  • Pyssykankaan koulumuseo.

TeollisuusMuokkaa

Nakkilan merkittävimpiä teollisuusyrityksiä ovat Nakkila Worksin konepaja sekä Länsi-Suomen Voima Oy:n Harjavallan vesivoimalaitos. Pienimuotoisempaa teollista toimintaa on edustanut puusepänteollisuus, jonka tunnetuimpia tuotteita ovat olleet keinutuolit. Myös Suominen-yhtymän kuitukangastehdas[11] (ent. Suomisen nahkatehdas[12]) on ollut merkittävä työllistäjä, mutta suuri osa tuotannosta on ajettu alas vuoden 2012 loppuun mennessä.

LiikenneMuokkaa

 
Kauppatie Nakkilan keskustassa.

Nakkilan tärkein liikenneväylä on Helsingin ja Porin välinen valtatie 2. Myös Tampereen–Porin-rautatie kulkee Nakkilan kautta.

Nakkilan rautatieasema kuuluu vuonna 1895 liikenteelle avatun Porin radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin ja se perustettiin Nakkilan kirkon tuntumaan, Kokemäenjokea seuranneen maantien ja Eurajoen maantien risteykseen. Asemarakennus rakennettiin Oulun radan pysäkin piirustusten mukaan naapurinsa Harjavallan (myöhemmin Merstolan) aseman tavoin ja sitä laajennettiin myöhemmin kolmeen otteeseen. Henkilöliikenne Nakkilan asemalla lopetettiin vuonna 1983 ja tavaraliikenne vuonna 1999, jolloin myös valmistui uusi Nakkilan junakohtauspaikka kolme kilometriä asemalta Porin suuntaan.[13]

Etäisyyksiä NakkilastaMuokkaa

Urheilu ja vapaa-aikaMuokkaa

Kokemäenjoessa on Nakkilan alueella useita suosittuja kalastuspaikkoja, mm. Arantilankoski.[14] Salomonkallio on Kivialhon kylässä sijaitseva talviurheilu- ja golfkeskus.[15] Nakkilassa on monta aktiivista urheiluseuraa: Yleisurheiluun ja hiihtoon erikoistunut Nakkilan Vire[16], salibandyseura NTK Nakkila[17] sekä jalkapalloseura Nakkilan Nasta.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Nakkilan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 248
1985
  
6 445
1990
  
6 396
1995
  
6 186
2000
  
6 094
2005
  
5 832
2010
  
5 788
2015
  
5 651
Lähde: Tilastokeskus.[18]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Nakkilassa oli 5 521 asukasta, joista 4 080 asui taajamissa, 1 392 haja-asutusalueilla ja 49 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Nakkilan taajama-aste on 74,6 %.[19] Nakkilan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[20] Nakkilan kirkonkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Porin keskustaajamaa, joka ulottuu Nakkilan lisäksi usean Porin lähikunnan alueelle, ja josta tämän kunnan alueella asui vuoden 2017 lopussa 4 080 asukasta.[20] Yhteensä Porin keskustaajamassa on 84 190 asukasta ja sen pinta-ala on 121,37 neliökilometriä.[21]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nakkilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nakkilan alueella toimii Porin ortodoksinen seurakunta.[23]

KyliäMuokkaa

Kylän nimen perässä oleva vuosiluku tarkoittaa, milloin kylästä tai talosta tunnetaan ensimmäisen asiakirjamerkintä. [24]

Arantila, Anola (1410, 1412), Hormisto, Järvikylä, Kivialho, Kukonharja (1354, 1412), Lammainen (1348, 1414), Leistilä (1441), Masia, Matomäki, Pakkala, Punapakka, Penttala, Pyssykangas, Ruhade, Ruskila, Soinila, Tattara (1441), Tervasmäki, Uotinmäki, Viikkala, Villiläselvennä (1451), Vuohimäki, Hohtari.

Tunnettuja nakkilalaisiaMuokkaa

Tunnettuja Nakkilassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä:

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, s. 57-100. julkaisusta Satakunta VII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1926. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 28.1.2012).
  • Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, s. 75-89. julkaisusta Satakunta XII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1946. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 26.1.2012).

ViitteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Viitattu 26.6.2018.
  7. Kuntavaalit 2017, Nakkila Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 166. Otava 1979, Helsinki.
  9. Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, 1946
  10. Jaakkola, Jalmari: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926
  11. Suominen.fi
  12. J.W. Suominen Oy:n historiaa Museoviraston sivulla
  13. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 127. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  14. Kalastussivusto
  15. Salomonkallio.fi
  16. http://www.nakkilanvire.fi
  17. http://www.ntknakkila.net
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.
  19. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  20. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  21. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  22. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/porin-ortodoksinen-seurakunta
  24. Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926

Aiheesta muuallaMuokkaa