Nakkila
Nakkila on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kunta. Nakkilan kirkonkylä sijaitsee Kokemäenjoen varrella, noin 20 kilometrin päässä Porista. Kunnassa asuu 4 936 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 184,88 km2, josta 1,95 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 26,98 asukasta/km2.
Nakkila | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Satakunnan maakunta |
Seutukunta | Porin seutukunta |
Kuntanumero | 531 |
Hallinnollinen keskus | Nakkilan kirkonkylä |
Perustettu | 1861 |
Kokonaispinta-ala |
184,88 km² 286:nneksi suurin 2025 [1] |
– maa | 182,93 km² |
– sisävesi | 1,95 km² |
Väkiluku |
4 936 167:nneksi suurin 28.2.2025 [2] |
– väestötiheys | 26,98 as./km² (28.2.2025) |
Ikäjakauma | 2023 [3] |
– 0–14-v. | 13,7 % |
– 15–64-v. | 55,9 % |
– yli 64-v. | 30,4 % |
Äidinkieli | 2024 [4] |
– suomenkielisiä | 97,2 % |
– ruotsinkielisiä | 0,6 % |
– muut | 2,2 % |
Kunnallisvero |
9,1 % 127:nneksi suurin 2025 [5] |
Työttömyysaste | 7,7 % (2018) [6] |
Kunnanjohtaja | Markus Ojakoski |
Kunnanvaltuusto | 29 paikkaa |
2021–2025[7] • Kesk. • SDP • Kok. • Vas. • PS • KD |
7 6 5 5 5 1 |
nakkila.fi |
Nakkila on ollut itsenäinen kunta vuodesta 1861 lähtien, jolloin se erosi Ulvilasta. 1960-luvulla osa Nakkilasta (Lattomeri) liitettiin Poriin. Nakkilan naapurikunnat ovat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Pori ja Ulvila. Entisiä naapurikuntia ovat Kiukainen, Kullaa ja Luvia.
Nakkilan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1951.[8]
Historia
muokkaaLammaisten kosket nousivat maankohoamisen seurauksena merestä 1500 eaa. alkaen ja Kokemäenjoen suisto syntyi koskena alapuolelle alavalle peltotasangolle 500 eaa. lähtien. Nakkilan keskustan seutu oli kuivaa maata jo ajanlaskun alussa, jolloin joenranta-asutus kävi mahdolliseksi.[9]
Nykyisen Nakkilan vaiheilla Kokemäenjoen varrella asuttiin varmasti jo 1300-luvulla. Talon nimi Nakkla, josta kuntakin on nimensä saanut, esiintyy asiakirjoissa 1400-luvulla jo muodossa Nakkila eli ruotsiksi Nackeby. Nimen alkujuurta ei tiedetä varmuudella. Ruotsiin perustuva selitys nojaa nimiin Nacke tai Nackböle, joita esiintyy ruotsalaisilla alueilla. Jos nimen taustalla on suomalainen sana, voidaan käyttää selityksenä sanaa nakka, jolla on tekemistä sepäntöiden kanssa. Nakka tarkoitti vasaraa tai pulttia. 1400-luvuilla esiintyy Vehmaalla ja Paimiossa nimi Nakka, jossa Paimiossa sepäntöitä teki seppä Olli. Satakunnassa talon nimi kirjoitettiin myös muodossa Nakkala.[10]
Toinen maailmansota
muokkaaJatkosodan alkuaikoina Järvikylä joutui oudon pommituksen kohteeksi, kun Neuvostoliiton pommikoneet toteuttivat täällä ainoan Satakunnan alueelle kohdistuneen ilmapommituksen. Pommituksen syyksi epäiltiin erehdystä.[11]
Kulttuuri
muokkaaMurre
muokkaaNakkilan alueella puhutun kielen perustana on Porin murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Nakkilan murre kuuluu Porin ryhmän alasatakuntalaiseen eteläpuoliskoon. Nakkilan murteelle tyypillistä on yleisgeminaation ja k:n heikon asteen edustus.[12]
Nähtävyyksiä
muokkaaNakkilan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vuonna 1937 valmistunut Suomen ensimmäinen funktionalistinen kirkko, sekä Villilän elokuvastudio, josta käytetään joskus lempinimeä ”Suomen Hollywood”. Villilässä on kuvattu osia muun muassa elokuvista Kaksipäisen kotkan varjossa, Sibelius ja FC Venus. Tämän lisäksi Nakkila on tunnettu myös nahkiaispitäjänä. Nakkilan kirkonkylään viitataan joskus puhekielessä sanonnalla ”siin Nakkila kirko vaiheil”.[13] Nakkilan alueella on myös runsaasti arkeologisia muinaismuistoja, joista tärkeimpiä ovat Kiukaisten kulttuurin alue Uotinmäessä, pronssikautiset Selkäkankaan hautaröykkiöt Viikkalassa sekä Rieskaronmäen pronssikautinen asuinpaikka Kivialhossa. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa
- Kotiseutumuseo
- Juustomeijerimuseo
- Pyssykankaan koulumuseo.
Teollisuus
muokkaaNakkilan merkittävimpiä teollisuusyrityksiä ovat Nakkila Worksin konepaja sekä Länsi-Suomen Voima Oy:n Harjavallan vesivoimalaitos. Pienimuotoisempaa teollista toimintaa on edustanut puusepänteollisuus, jonka tunnetuimpia tuotteita ovat olleet keinutuolit. Myös Suominen-yhtymän kuitukangastehdas[14] (ent. Suomisen nahkatehdas[15]) on ollut merkittävä työllistäjä, mutta suuri osa tuotannosta on ajettu alas vuoden 2012 loppuun mennessä.
Koulut
muokkaaNakkilassa toimivia kouluja ovat Kirkonseudun koulu, Nakkilan yhteiskoulu ja lukio, Tattaran koulu ja Viikkalan koulu.
Liikenne
muokkaaNakkilan tärkein liikenneväylä on Helsingin ja Porin välinen valtatie 2. Myös Tampereen–Porin-rautatie kulkee Nakkilan kautta.
Nakkilan rautatieasema kuuluu vuonna 1895 liikenteelle avatun Porin radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin ja se perustettiin Nakkilan kirkon tuntumaan, Kokemäenjokea seuranneen maantien ja Eurajoen maantien risteykseen. Asemarakennus rakennettiin Oulun radan pysäkin piirustusten mukaan naapurinsa Harjavallan (myöhemmin Merstolan) aseman tavoin ja sitä laajennettiin myöhemmin kolmeen otteeseen. Henkilöliikenne Nakkilan asemalla lopetettiin vuonna 1983 ja tavaraliikenne vuonna 1999, jolloin myös valmistui uusi Nakkilan junakohtauspaikka kolme kilometriä asemalta Porin suuntaan.[16]
Etäisyyksiä Nakkilasta
muokkaaYstävyyskaupungit
muokkaaUrheilu ja vapaa-aika
muokkaaKokemäenjoessa on Nakkilan alueella useita suosittuja kalastuspaikkoja, mm. Arantilankoski.[18] Salomonkallio on Kivialhon kylässä sijaitseva talviurheilu- ja golfkeskus.[19] Nakkilassa on monta aktiivista urheiluseuraa: Yleisurheiluun ja hiihtoon erikoistunut Nakkilan Vire[20], salibandyseura NTK Nakkila[21] sekä jalkapalloseura Nakkilan Nasta. Nakkilassa on myös liikuntakeskus nimeltään "Nakkilan liikuntakeskus"
Väestönkehitys
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
muokkaaVuoden 2017 lopussa Nakkilassa oli 5 521 asukasta, joista 4 080 asui taajamassa, 1 392 haja-asutusalueilla ja 49:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nakkilan taajama-aste on 74,6 %.[23] Nakkilan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[24] Nakkilan kirkonkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Porin keskustaajamaa, joka ulottuu Nakkilan lisäksi usean Porin lähikunnan alueelle, ja josta tämän kunnan alueella asui vuoden 2017 lopussa 4 080 asukasta.[24] Yhteensä Porin keskustaajamassa on 84 190 asukasta ja sen pinta-ala on 121,37 neliökilometriä.[25]
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2018 aluejaon mukaan Nakkilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[26]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Nakkilassa toimii Nakkilan helluntaiseurakunta.[27]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nakkilan alueella toimii Porin ortodoksinen seurakunta.[28]
Kyliä
muokkaaKylän nimen perässä oleva vuosiluku tarkoittaa, milloin kylästä tai talosta tunnetaan ensimmäisen asiakirjamerkintä.[29]
Arantila, Anola (1410, 1412), Hormisto, Järvikylä, Kivialho, Kukonharja (1354, 1412), Lammainen (1348, 1414), Leistilä (1441), Masia, Matomäki, Pakkala, Punapakka, Penttala, Pyssykangas, Ruhade, Ruskila, Soinila, Tattara (1441), Tervasmäki, Uotinmäki, Viikkala, Villiläselvennä (1451), Vuohimäki, Hohtari.
Tunnettuja nakkilalaisia
muokkaaTunnettuja Nakkilassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä:lähde?
- Veikko Ahtola, ammattiyhdistysjohtaja
- Pia Asikainen, toimittaja, dokumentaristi
- Reino Bragge, näyttelijä ja teatterinjohtaja
- Pasi Flodström, tangokuningas
- Simo Frangén, koomikko, käsikirjoittaja ja juontaja[30]
- Edvard Hannula, tuomiorovasti, valtiopäivämies ja kansanedustaja
- Frans Hannula, saarnaaja
- Ape De Martinez (oik. Tapani Hämäläinen), rockmuusikko
- K. R. Kares, kirkkoherra, kansanedustaja ja äärioikeistovaikuttaja
- Harri Kivelä, yleisurheilija
- Timo Koivusalo, elokuvaohjaaja ja viihdetaiteilija[30]
- Johanna Kokko, näyttelijä
- Axel Kurck, sotapäällikkö
- Kimmo Kurittu, rockmuusikko
- Ilkka Kylävainio, teollisuusneuvos
- Jesse Laaksonen, jääkiekkoilija
- Seppo Lindroos, jääkiekkoerotuomari
- Pekka Mark, kemian tohtori ja rockmuusikko (taiteilijanimellä Mark Ruffneck)
- Kaisa Matomäki, matemaatikko
- Tauno Matomäki, vuorineuvos[30]
- J. N. Mikkola, runoilija
- Eila Mikola, yleisurheilija
- Jari Myllykoski, kansanedustaja
- Kaarle Nordlund, kaupunginjohtaja
- Matti Paavola, herännäisvaikuttaja
- Eino Paloheimo, kirjailija
- Markus Palttala, moottoriurheilija
- Antti Perheentupa, pappi ja lähetyssaarnaaja
- Häiriö Piirinen, muusikko
- Kyllikki Pohjala, kansanedustaja ja sosiaaliministeri
- Toivo Pohjala, painija, hevoskasvattaja ja Lapuan liikkeen aktiivi
- Leena Reikko, toimittaja
- Nina Rekola, Miss Suomi 1983
- Pentti Rekola, yleisurheilija
- Eemeli Reponen, jalkapalloilija
- Aino Räsänen, kirjailija
- Milla Saari, maastohiihtäjä[30]
- Allari Seppä, lääkäri
- Ilkka Suominen, poliitikko, kansanedustaja ja ministeri
- Kalevi Suominen, matemaatikko ja professori
- J. W. Suominen, tehtailija
- Leo Suominen, kauppaneuvos
- Juha Tamminen, valokuvaaja ja toimittaja
- Nestor Tanner, kirjailija
- Juho Henrik Uoti, pappi, anarkisti ja luontaishoitojen kehittäjä
- Pauliina Vilponen, lentopalloilija
- Anni Vuohijoki, painonnostaja ja voimanostaja
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, s. 57–100. (julkaisusta Satakunta VII) Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1926. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) Viitattu 28.1.2012.
- Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, s. 75–89. (julkaisusta Satakunta XII) Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1946. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) Viitattu 26.1.2012.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01*-2025M02* 28.2.2025. Tilastokeskus. Viitattu 28.3.2025.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
- ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
- ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 26.6.2018.
- ↑ Kuntavaalit 2021, Nakkila Oikeusministeriö. Viitattu 23.10.2021.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 166. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, 1946
- ↑ Jaakkola, Jalmari: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926
- ↑ Pikkukylä joutui outoon pommisateeseen jatkosodassa – luultiinko peltoa lentokentäksi? yle.fi.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 266–267. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Mistä tulee sanonta Nakkilan kirkon vaiheilla? napsu.fi. Viitattu 11.05.2023.
- ↑ Suominen.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ J.W. Suominen Oy:n historiaa Museoviraston sivulla
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 127. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
- ↑ a b Home Nakkilan kunta. Viitattu 31.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Kalastussivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Salomonkallio.fi
- ↑ http://www.nakkilanvire.fi
- ↑ http://www.ntknakkila.net
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/porin-ortodoksinen-seurakunta[vanhentunut linkki]
- ↑ Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926
- ↑ a b c d Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.