Lammainen
Lammainen (ruots. Lammais) on Nakkilassa sijaitseva kylä, joka on yhdystie 2453:n varrella noin kuusi kilometriä kunnan keskustaajaman kaakkoispuolella. Se sijaitsee Kokemäenjoen etelärannalla aivan Nakkilan ja Harjavallan rajalla. Idässä kylä rajoittuu Harjavallan Torttilan kaupunginosaan. Lammaisissa toimii vuonna 1938 valmistunut Harjavallan vesivoimalaitos. Sen pato on suurimmaksi osaksi Harjavallan puolella, mutta varsinainen voimalaitosrakennus sijaitsee Lammaisissa.[1] Lisäksi alueella on Empowerin ja Pohjolan Voiman toimitiloja.
.jpg)
Lammainen, Torttila ja Kokemäenjoen pohjoispuolella sijaitseva Harjavallan Pirilän kaupunginosa muodostavat Lammaistenlahden kulttuurimaiseman, joka on yksi Museoviraston luokittelemista valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]
Historia muokkaa
Lammaisissa on alueelta tehtyjen löytöjen perusteella ollut asutusta jo kivi- ja pronssikausilla,[1] mutta nykyinen kylä alkoi syntymään ilmeisesti vasta vuoden 1347 jälkeen, jolloin kuningas Maunu Eerikinpoika lahjoitti Lammaistenkosken ja Lammaistenlahden Turun piispa Hemmingille.[3] Lammaistenkoski oli keskiajalla merkittävä kalastuspaikka, jossa paikallisten talonpoikien lisäksi myös Turun piispa piti tokeitaan.[4] Koska Lammainen ja Torttila ovat niin sanottuja ruotsalaisen oikeuden kyliä, ne ovat nuorempia kuin joen pohjoispuolella sijaitsevat Pirilä ja Pirkkala. 1400-luvun asiakirjoissa kylän nimi esiintyy muodossa ”Lamandzvigh”, jonka arvellaan tulevan ruotsin laamannia tarkoittavasta sanasta ”lagman”. Seutu kuului alun perin Kokemäen pitäjään, ja viimeistään 1300-luvun alusta lähtien Ulvilaan, kunnes Nakkilan kunta perustettiin vuonna 1860.[3] Lammaisten talot sijaitsivat aluksi aivan Kokemäenjoen partaalla, mutta osan sorruttua jokeen 1720-luvulla niitä siirrettiin kauemmas nykyisille paikoilleen.[1]
1940-luvulla Harjavaltaan perustetun Outokummun kuparisulaton työntekijöiden asuinalueita suunniteltiin arkkitehti Alvar Aallon laatimassa Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelmassa Torttilan lisäksi myös Lammaisiin, mutta suunnitelmaa ei milloinkaan toteutettu.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Tolvi, Jorma: Agraarikylistä kulttuuriympäristöksi : Lammaistenlahden kulttuurimaiseman kantatilat, talonhaltijat ja ympäristö 1750-luvulta 1980-luvulle, s. 5, 7, 88, 94. pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2018. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Lammaistenlahden kulttuurimaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 15.12.2018.
- ↑ a b Lehtinen, Erkki: ”Keskiajalta 1860-luvulle : Ulvila keskiaikana”, Suur-Ulvilan historia I, s. 8–9, 70–72. Pori: Porin maalaiskunnan, Ulvilan, Nakkilan ja Kullaan kunnat, 1967.
- ↑ Salminen, Tapio: Joki ja sen väki : Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle, s. 176. Kokemäki: Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat, 2007. ISBN 978-952-99941-0-6.