Frans Hannula
Frans Willehard Hannula (4. maaliskuuta 1855 Nakkila – 1. huhtikuuta 1914 Turku) oli suomalainen herätyssaarnaaja ja Ambomaalla Saksan Lounais-Afrikassa toiminut lähetyssaarnaaja.
| Frans Hannula | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. maaliskuuta 1855 Nakkila |
| Kuollut | 1. huhtikuuta 1914 (59 vuotta) Turku |
| Ammatti | lähetyssaarnaaja, kirjailija |
| Vanhemmat | Johan Tuomas Hannula ja Karoliina Vilhelmiina Seppä |
| Puoliso | Emma Matilda Kenni |
| Lapset | Franz Edward (Edvard), Toivo Verner ja Laina Salome |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | 1898–1914 |
| Aiheet | uskonnolliset teemat, henkilökuvaus |
| Esikoisteos | Ondongan Malakias (1898) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämäkerta muokkaa
Hannulan vanhemmat olivat talollinen Johan Tuomas Hannula ja Karoliina Vilhelmiina Seppä. Hän kävi Hämeenlinnan normaalilyseota vuodesta 1876, mutta vaihtoi sitten 1880 Suomen Lähetysseuran lähetyskouluun, josta hänet vihittiin lähetyssaarnaajaksi 1886. Lähetyskoulussa hänen suurimpana innoittajanaan oli Pietari Kurvinen, jonka kanssa hän kiersi kesän 1884 kestäneillä puhujamatkoilla koko Lounais-Suomen.[1]
Hannula toimi Oniipan lähetysaseman johtajana Ambomaalla 1886–1894 ja Suomen Lähetysseuran matkapuhujana kotimaassa 1894–1914. Suomeen palattuaan Hannula asui aluksi Kiikassa ja vuodesta 1897 Tyrväällä, jolloin hän vaikutti lähinnä Satakunnassa ja Hämeessä.[2]
Opiskellessaan Suomen Lähetysseuran lähetyskoulussa Hannula oli tutustunut Johannes Bäckiin, josta myöhemmin tuli evankelisen liikkeen johtohahmo. Hannulasta ja Bäckistä tuli toistensa hyvät ystävät. Hannulan ollessa Afrikassa evankelisessa liikkeessä puhkesi sisäinen välienselvittely, joka kärjistyi hänen palattuaan Suomeen. Kiistassa Hannula ja Tyrvään silloisena kirkkoherrana toiminut Bäck ajautuivat eri leireihin.[3]
Vuodesta 1901 Turussa asunut Hannula toimi herätyssaarnaajana varsinkin Lounais-Suomessa (Hannulan herätys). Hänen ansioistaan Turkuun rakennettiin 1906 Frithiof Strandellin suunnittelema jugendtyylinen Betel-kirkko. Siellä Hannulan aikana järjestettyihin nuoriso- ja lähetysjuhliin saattoi kokoontua kerralla parituhattakin osanottajaa Turun seudulta. Hannula osallistui 1900-luvun alussa myös Vesilahdella pidettyihin lähetysjuhliin, jotka nekin saattoivat kerätä jopa tuhat osanottajaa.
Frans Hannula oli naimisissa vuodesta 1886 Huittisista kotoisin olleen Emma Matilda Kennin (k. 1939) kanssa.[4]
Teoksia muokkaa
- Ondongan Malakias. Suomen Lähetysseura 1898
- Jumalan rakkauden ylistys. Suomen Lähetysseura 1913
- Uskollinen kuolemaan asti. Suomen Lähetysseura 1914
- Herra vie perille. Suomen Lähetysseura 1955 (kirjoitukset koottu Elämän kevät, Kirkollisia sanomia ja Herättäjä-lehdistä sekä Frans Hannulan kirjasista "Jumalan rakkauden ylistys" ja "Uskollinen kuolemaan asti")
- Armosta olette autuaat, valittuja kirjoituksia Hannulan Afrikan-vuosilta ja myöhemmältä ajalta, toimittanut Timo Junkkaala. Kirjaneliö, Helsinki 1981
Lähteet muokkaa
- Hannu Pietilä: Hannulan aika: kuvaus vuosisadan alun herätyksestä. Helsinki: Kuva ja Sana, 1953.
- Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 273.
- Juhlavuottaan viettävä Betel-kirkko piileskelee kävelykadun varrella, Turun Sanomat 20.06.2006[vanhentunut linkki]
- Betel-kirkon historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vesilahden kirkko ja seurakunta 1900-luvulla (Arkistoitu – Internet Archive)uso
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Hannu Pietilä: Hannulan aika: kuvaus vuosisadan alun herätyksestä (3.painos). Omakustanne, 1985. ISBN 951-99615-7-7.