Johannes Bäck
Johannes Bäck (31. lokakuuta 1850 Uudenkaarlepyyn mlk − 28. tammikuuta 1901 Tyrvää) oli suomalainen pappi, valtiopäivämies ja evankelisen liikkeen johtomies.[1]
| Johannes Bäck | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. lokakuuta 1850 Uudenkaarlepyyn mlk |
| Kuollut | 28. tammikuuta 1901 (50 vuotta) Tyrvää |
| Ammatti | kirkkoherra, evankelisen liikkeen johtomies, kirjailija |
| Vanhemmat | Jaakko Bäck ja Maria Margareta Björkman |
| Puoliso | Hilda Charlotta Bäckström |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | 1886-1901 |
| Aiheet | saarnat, tutkielmat |
| Esikoisteos | Autuas armosta: saarna 13 sunnuntaina Kolminaisuudesta (1886) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Henkilöhistoria muokkaa
Bäck kävi koulunsa Vaasassa ja hänet vihittiin papiksi jo 19-vuotiaana. Hän toimi pappina Pohjanmaalla Lappajärvellä, jossa hän oppi suomen kielen ja omaksui evankelisen katsomuksen, ja sen jälkeen Vaasassa ja Uudessakaarlepyyssä. Vuosina 1884−1889 Bäck toimi Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (SLEY) yliasiamiehenä Helsingissä. Vuonna 1889 hänet valittiin Tyrvään kirkkoherraksi, jota virkaa hän hoiti melko varhaiseen kuolemaansa saakka. Hänet tunnettiin tulisieluisena, jopa kiivaana saarnamiehenä. SLEY:n johtoon Bäck kuului 1900-luvun taitteeseen saakka ja Tyrvään kirkkoherrana ollessaankin hän saattoi olla vuoden aikana jopa kaksi kuukautta matkoilla. Papinvirkansa ohella Bäck oli voimakas kansansivistystyön harrastaja, ja hänen 12-vuotisen virkakautensa aikana Tyrvään kuntaan perustettiin kolme uutta kansakoulua kunnassa aiemmin olleen yhden koulun jatkoksi. Hän toimi Tyrvään kansakoulujen yhteisen johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1889−1899. Rippikoulun ja lukukinkerien pitäjänä hän oli erityisen tiukka ja vaativa. Hän oli myös tinkimätön raittiusaatteen kannattaja. Bäck oli pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1891.[1]
Bäck kuului vuoden 1899 suureen lähetystöön edustaen valtakirjoilla Korsnäsin ja Kumlingen kuntia. Häntä on kutsuttu lähetystön hengelliseksi johtajaksi, sillä hän johti lähetystön yhteisrukouksia.[2]
Johannes Bäckin isä oli kansanlääkäri Johan Jakob Bäck (1824−1879), joka toimi Uudenkaarlepyyn ja Vaasan kaupunginvälskärinä. Johannes Bäckin poikia olivat Johannes Bäck ja Immanuel Bäck, jotka tekivät isänsä tavoin elämäntyönsä pappeina. Molemmat toimivat myös Ruotsalainen kansanpuolueen kansanedustajina.[1] Johannes Bäck kuoli äkillisen sairauden murtamana vain 50 vuoden ikäisenä, ja hänet haudattiin oman toivomuksensa mukaisesti Tyrvään hautausmaalle. Tämän jälkeen hänen leskensä ja lapsensa muuttivat asumaan Helsinkiin. Vammalassa (nykyisessä Sastamalassa) on Johannes Bäckin katu.
Bäck kirjoitti useita hartauskirjoja. Niistä on suomennettu muun muassa Muukalaisten kotielämä (1887) ja Terveellinen oppi (1892), joista varsinkin edellistä on käytetty evankelisen liikkeen piirissä nykypäiviin saakka. Lisäksi Bäck toimitti useiden vuosien ajan Sändebudet- ja Kristillisiä Sanomia -lehtiä.
Julkaisuja muokkaa
- Autuas armosta: saarna 13 sunnuntaina Kolminaisuudesta. Lutherilainen Evankeliumi-yhdistys, 1886.
- Jerusalemin tytär ja sen kuningas: puolipäiväsaarna Helsingin Nikolainkirkossa 1 adventtisunnuntaina 1886. Suomen luth. evank.-yhdistys, 1886.
- Herran omien tuntomerkit: puolipäivä-saarna Pyhäin miesten päivänä v. 1886 Helsingin Vanhassa kirkossa. Suomen luth. evank.-yhdistys, 1886.
- Kahdentoistavuotiaan Jesuksen kunnian ilmoitus: puolipäiväsaarna 1:senä sunnuntaina Loppiaisesta v. 1887 Helsingin vanhassa kirkossa. Suomen luth. evank.-yhdistys, 1887.
- Jesus, hyvä paimenemme: saarna Helsingin Nikolainkirkossa 2:na sunnuntaina pääsiäisestä v. 1887. Suomen luth. evank.-yhdistys, 1887.
- Daniel jalopeurain luolassa: saarna, jonka on pitänyt Helsingissä J. B. Söderström, 1899.
- Galatalaisten hulluus: tutkinto Gal. 3: 1-14 vv. johdosta. Suomen luth. evank.-yhdistys, 1901.
Lähteet muokkaa
- Mikael Agricolasta E. W. Pakkalaan. Toimittanut Jaakko Haavio. Bäckin elämäkerran kirjoittanut K. V. Tamminen. WSOY, 1947.
- Otavan iso tietosanakirja, osa 1, 1960, Helsinki.
- Piilonen, Juhani: Kunnallishallintoa kuttupitäjässä, Tyrvään kunta 1969, Tyrvää.
- Piilonen, Juhani: Sastamalan historia 3, Sastamalan historiatoimikunta 1997, Vammala.
- Lauri Koskenniemi: Taisteleva julistaja - Johannes Bäck 1850-1901. Pieksämäki 1998.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Biografia-sampo: Johannes Bäck Viitattu 8.1.2021.
- ↑ Päiviö Tommila: Suuri adressi, s. 192, 306. WSOY, 1999.